HS: 50-60-vuotiaat ovat niin varakkaita että perinnöt voitaisiin siirtää heidän ohi seuraavalle sukupolvelle

Vierailija kirjoitti:

Taas tätä. Ajatella, mitä siitäkin tulisi jos ihmiset osaisivat ja saisivat tehdä ihan omat päätöksensä mm. omaisuutensa suhteen. Oisko liian liberaali ajatus demukoille?

Olen näin tehnyt ja niin tekee muutkin , myin juuri viimevikolla lapselleni auton satasella ja ostin itselleni uuden, 

Vierailija kirjoitti:

Olen viiskymppinen ja sain perintöni jo 10 vuotta sitten. Juuri 18 täyttänyt lapseni on hyötynyt siitä ihan riittämiin ja opiskelunsa on turvattu.

Me 70-luvulla syntyneet taidetaan olla koko maan päähänpotkituin ikäryhmä. Ensin piti olla nöyränä vanhemmille ja nyt lapset kävelee yli.

Ja jatkuva syyllistäminen milloin mistäkin. Olen tosin syntynyt 1960-luvun puolella.

Vierailija kirjoitti:

Parikymppiset on ihan uskomaton sukupolvi. Kaikki pitäisi saada valmiina tarjottimella, itse ei olla valmiita tekemään yhtään mitään.

Suuret ikäluokat on kaikkien itsekkäin sukupolvi. Ovat ulosmitanneet kaiken itselleen, elävät nuorempien maksamilla eläkkeillä ja yhä vinkuvat tyytymättöminä.

T. Viisikymppinen

Vierailija kirjoitti:

Kuka voisi antaa mullekin perinnön?

n 65

Minä. Annat kerran pildee, niin siirrän manit sun tilille. :)

Juu ei, tuolle tielle en koskaan lähde.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen puhunut tästä paljon! Olen itse viisikymppinen ja ilmoitin joku vuosi sitten vanhemmille, että laittakaa testamenttiin suoraan omat lapseni. Heillä on paljon suurempi tarve sille rahalle kuin minulla! Olette itsekkäitä vanhempia, jos ette anna perintöä menemään suoraan omille lapsillenne

Mites suuret ikäluokat teki? Ottiko perinnöt itselleen vai ei? 

Se on eri asia. Ihan eri asia.

Kylläpäs nyt uutisointi vaihtelee. Jo 90-luvulla sanottiin, että sen hetken nuoret aikuiset, eli 70-luvulla syntyneet, ovat ensimmäinen sukupolvi, joka on köyhempi kuin edellinen (ei tietysti koskenut 100% jokaista nuorta, mutta monta). 

He myös valmistuivat laman keskelle. 

Ja nyt sitten he yllättäen he ovatkin rikkaita ja voivat antaa perintönsä lapsille?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.

Riippuen perinnön suuruudesta todennäköisesti ei verotuksellisesti paras ratkaisu ollut.

Nimenomaan oli paras ratkaisu, perintö verotetaan silloin vain kerran.

No hyvä jos itse olet tyytyväinen, ja voihan tuokin olla ok ratkaisu, jos perintö ei ole kovin suuri.

Hamasin sanomien uusin älynväläys: kommunismia koko kansalle!

Mun vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeuden siirtävä testamentti, äiti siis peri kaiken kun isä keikahti. Meistä lapsista ei kukaan ruvennut lakiosia vaatimaan. Mutta äitipä keksi ruveta vaatimaan meitä lapsia maksamaan hänen perintöverot, kun "tehän ne loppujen lopuksi perinnöt saatte". Selitin, että koska äiti perii, hänen kuuluu maksaa perintöverot, ja sitten kun me peritään, me maksetaan puolestaan siitä perintöverot - ja näin ollen siis isän osuudesta menee verot tuplaten. Silloin äiti kauhistui että mitä he on menneet tekemään. Niin, fiksumpaa olis ollut vaikka olla tekemättä yhtään mitään...

Nyt äiti on jo melkein satavuotias, muisti ei enää toimi niin että muistaisi läheisiä ihmisiä, mutta se rakkain ja tärkein asia pysyy mielessä: raha. joka päivä huolehtii, että missä hänen rahat on. joka kerta sanotaan kärsivällisesti että hoivakodin kassakaapissa on hänen lompakko, jossa on kahvi- ja herkkurahaa ja kaikki maksut menee automaattisesti.

Mistä nuo vauraudet kun monetkin jo sitten irtisanottu tässä talous tilanteessa?

Tuli taas mieleen isä: ollut baarissa, yksinään istunut näin su-iltana. Tullut siihen romaani: Osta Levikset! Isä siihen: en osta, mut paljo ois pilu? - Multa 100, nuoremmalta 300. Isä siihen: liian tiukkaa ... vai annatko väliä?

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.

Suosittelet kaikille? Ai että sä et tajuakaan, miten paljon mua inhottaa sun kommentti. Tässä maassa on päässyt unohtumaan täysin lamauhrit ja heidän kohtelunsa. Me, heidän lapsensa, kärsimme seurauksista vieläkin samalla kun sinun suvussasi mahdollisesti on rikastuttu ostamalla oikeaan aikaan halvalla kiinteistöjä tai metsää. Kaikki viisikymppiset eivät ole rahoissaan vieläkään. Työurat ovat mitä sattuu. Nämä lamat ovat pitäneet siitä huolta. Itse perin kaksi taloa, joiden myyminen on tolkuton sirkus. Perintöverot kyllä kelpasivat valtiolle asap, vaikka en olisi voinut niitä maksaa, ellen olisi omaishoitamalla onnistunut pysäyttämään oman vanhemman velkaantumista hoitomaksuina. Tuolla keinolla hänelle jäi sen verran rahaa, että saatiin hänen loput lama-ajalta peräisin olleet velkansa maksettua ja selvisin veroista ja hautajaisista jne. Nyt sitten kulut juoksevat taloista, ja aiheuttavat ihan merkittävän loven tilille. Tämäkö murhe minun olisi pitänyt siirtää teinipojalle? 

Vierailija kirjoitti:

Mistä nuo vauraudet kun monetkin jo sitten irtisanottu tässä talous tilanteessa?

Perinnönjättäjät on vanhoja kurppia. Ei ne ole kärsineet taloustilanteesta eikä massairtisanomisista. Varakkaimmilla ei edes verot nousseet. 

Luulen että isoin osa kiertää perintöverot. .minä mukaanlukien oikein lakimiehen kanssa, Nyt kun sairastelun laitoin asunnon Lasten nimiin ja ite siitä verot maksoin toiseen kertaan, jätin asumisoikeuden.  Nyt ei yhteiskunta sitä rikkaille halvalla kauppaa. 

Vierailija kirjoitti:

Luulen että isoin osa kiertää perintöverot. .minä mukaanlukien oikein lakimiehen kanssa, Nyt kun sairastelun laitoin asunnon Lasten nimiin ja ite siitä verot maksoin toiseen kertaan, jätin asumisoikeuden.  Nyt ei yhteiskunta sitä rikkaille halvalla kauppaa. 

Tuliko isompikin vika päähän?

Vierailija kirjoitti:

Jopa on taas satutarina.

No en tiedä saduista mutta noin tuo Santeri kirjoitti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.

Riippuen perinnön suuruudesta todennäköisesti ei verotuksellisesti paras ratkaisu ollut.

Kylläpäs oli. Siinä jäi yhden kerran perintöverot maksamatta. huonoimmassa tilanteessa (pieni perintö) se on sama että olisiko itse ottanut vai olisiko kieltäytynyt. Välimallissa jopa parempi, voi olla että kumpikaan perintö, isovanhemmilta JA omilta vanhemmilta saatava jää alle verorajan, jos vanhempi olisi ottanut perinnön vastaan, hänen jättämänsä perintö olisi voinut olla taas juuri tuon verran isompi että siitä sitten menisikin vero kun siihen tuo veroton eka perintö tulee lisäksi. 

En keksi mitään skenaariota missä perinnöstä luopuminen olisi perintöveron näkökulmasta huonompi vaihtoehto, jos henkilöllä on omia perillisiä. 

Vierailija kirjoitti:

Hamasin sanomien uusin älynväläys: kommunismia koko kansalle!

Mitä kommunismia siinä on että rahat annetaan lapsenlapsille? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen viisikymppinen ja luovuin perinnöstä, se meni parikymppiselle lapselleni. Suosittelen samaa kaikille. Helppo tapa tukea lapsia, kun ei ns menetä siinä mitään, se raha ei ole koskaan edes ollut omalla tilillä, eikä tee sinne mitään lovea, siitä luopumista ei edes huomaa, mutta köyhälle opiskelevalle lapselle se on iso juttu.

Riippuen perinnön suuruudesta todennäköisesti ei verotuksellisesti paras ratkaisu ollut.

Kylläpäs oli. Siinä jäi yhden kerran perintöverot maksamatta. huonoimmassa tilanteessa (pieni perintö) se on sama että olisiko itse ottanut vai olisiko kieltäytynyt. Välimallissa jopa parempi, voi olla että kumpikaan perintö, isovanhemmilta JA omilta vanhemmilta saatava jää alle verorajan, jos vanhempi olisi ottanut perinnön vastaan, hänen jättämänsä perintö olisi voinut olla taas juu

Ne lapsenlapset maksaa lahjaveron. Ei voi siirtää suoraan heille. 

"Nykyisellään rintaperillinen voi luopua osasta saatua omaisuutta ilman veroseuraamuksia vain, kun se on saatu testamentilla. Perityn omaisuuden siirtäminen esimerkiksi omille lapsille puolestaan laukaisee luovutusvoittoveron."