Mikä Suomessa lihottaa? Niin monet ulkolaisetkin paisuvat täällä

Sian rasva jota lisätään kaikkiin myytäviin elintarvikkeisiin: jäätelö, karkit, kastikkeet, leivokset, kakut, säilykkeet, margariinit, hyytelöt,  maustetut jogurtit, mitä vielä?

Vierailija kirjoitti:

Välipalat ja napostelu ne kilot tuovat. Päätin toukokuun alussa, että koko kesänä en syö mitään välipaloja vain kolme ateriaa ja se on siinä. 

Vappuna painoin 69kg, nyt 64kg, viisi kiloa on siis lähtenyt kolmessa kuukaudessa. 

Minulla on insuliiniresistenssi, en laihdu millään, vaikka vähentäisin kaloreita, niin kauan kun ruoassa on liikaa sokereita! Lisäksi, minulla oli järkyttävä turvotus elimistössä, nesteet lähti liikkeelle kun jätin lisätyn sokerin pois, jopa kengän koko pieneni kahdella koolla. Insuliiniresistenssi aiheuttaa turvotusta sekä tietenkin muita oireita, myös hengenvaarallisia sairauksia. 

Liikunnan harrastaminenkin oli hankalaa, tuntui, että lihas ei vain yksinkertaisesti toiminut ja minua haukotutti kaiken aikaa. Kun jätin lisätyn sokerin pois, alkoi treenikulkea, lihaksia polttelee ja ainainen hapen haukkominen on jäänyt pois. 

Lääkärit eivät koskaan edes maininneet insuiiniresistenssia kaikkien mahdollisten oireideni aiheuttajaksi, lykättiin vaan verenpainelääkettä sekä seurattiin tilannetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä väittäisin että vaihtuvalla ilmastollakin on oma osansa. Mennään äärilaidasta toiseen jolloin keho reagoi ravinnontarpeeseen ailahdellen. Joskus elimistö reagoi alkukantaisella tavalla vaatien lisää rasvaa ja joskus lisää suolaa. Ja vaikka näitä kehon haluja vastaan yrittäisi ponnistella, niin siitäkin huolimatta keho reagoi hormoonien ja aineenvaihdunnan myötä ilmastoon. Olen asunut useita pitkiä ajanjaksoja 50v ikäni aikana kreikassa ja italiassa. Siellä en kokenut vastaavaa alitajuista ruuantarvetta. Koska oli koko ajan joko pirun kuuma tai sitten peruslämmintä, niin laihduin noilla kerroilla ihan vaan olemalla todella paljon. Söin siellä varmasti epäterveellisemmin kuin kotosuomessa. 

70-luvulla oltiin hoikkia. Mikä on muuttunut? 

Ruoka. 70-luvun ruuat oli niin kauheita, ettei niitä syönyt yhtään enempää kuin oli pakko. Perunat ja ruskeakastike saattoivat olla koko ateria. Ehkä porkkanaraastetta ja suolakurkkua lisukkeena. Leipä oli väkevää ruislimppua ohuina siivuina. Valkoista leipää ei ollut. Jälkiruoka oli kiisseliä. Välipaloja ei syöty.

Vierailija kirjoitti:

Syön myös itsetehtyä pääosin ja käytän oliiviöljyä. Hiilareita vaan tulee liikaa edelleen. Tarkkana saa olla mitä Suomessa usakaltaa suuhunsa pistää.

Ap

Perin kummallista. Ei niitä hiilareita tule mystisesti mistään jos et niitä suuhusi laita. Ei minulla ainakaan. Jos ostat ruokasi itse, voi kyllä valita. Opettele makrot jos et vielä osaa. 

Vierailija kirjoitti:

Sian rasva jota lisätään kaikkiin myytäviin elintarvikkeisiin: jäätelö, karkit, kastikkeet, leivokset, kakut, säilykkeet, margariinit, hyytelöt,  maustetut jogurtit, mitä vielä?

Sianrasvaa ei kyllä mihinkään lisätä, sehän estää ylensyönnin. Sokeri on se aine, joka johtaa ylensyöntiin.

Suomessa kunnon ruoka on kallista. 

Ihmiset joutuvat syömään halpaa bulkkia. Leipää, puuroja, rasvattomia maitotuotteita ja halpoja kasvirasvoja.

Arkiaktiivisuuden vähentymisessä on sekin, että ihmisillä on enemmän aikaa syömiseen. Ei sitä ennen mussutettu herkkuja tai ravattu jääkaapilla, kun kitkettiin kasvimaata, korjattiin autoja tai pyöräiltiin kylään toiselle puolelle kaupunkia. Siinä kasvimaata kitkiessä, autoa korjatessa tai pyörää ajaessa ei voi syödä. Eli oli vähemmän mahdollisuuksia syömiseen, joten kalorimääräkin jäi pienemmäksi.

Isoin syy minusta on kuitenkin se, että herkuttelu on hiipinyt arkiruokailuun. Ennen arkiruoka oli ns. tylsää: oli perunat ja ruskeat kastikkeet, jauhelihakeitot ja muut. Nykyisin taas kaikki arkiruoka on kyllästetty vaikka millä kastikkeilla, majoneeseilla ja juustoilla. Ja ennen herkut oli luokkaa popparit, ranskanleipä hillolla ja pieni lasillinen limua. Nykyisin kiskotaan megamättöpusseja, suolaisia herkkuja pizzoista tacoihin ja 1,5 l limuihin. Ennen herkkuja ei syöty jatkuvasti, nykyisin taas syödään.

Vierailija kirjoitti:

Suomessa kunnon ruoka on kallista. 

Ihmiset joutuvat syömään halpaa bulkkia. Leipää, puuroja, rasvattomia maitotuotteita ja halpoja kasvirasvoja.

Ei ole kallista, pitää vain ymmärtää, mitä se kunnon ruoka on.

Vierailija kirjoitti:

Kai tämä kaikissa länsimaissa on nykyään ongelma. Syödään huonoa ruokaa eikä torejakaan enää käytetä. Suomessa on myös masentava ilmasto, joka lisää herkkujen popsimista ja alkoholin kulutusta. Autolla liikutaan kaikkialle, koska on pitkät välimatkat. 

Skuuteilla liikutaan kaikkialle, koska lyhyet välimatkat. Skuutit ovat amerikkalaista autoilukulttuuria.

Vierailija kirjoitti:

Passiivinen elämäntapa, yksityisautoilun suosiminen ja se, ettei täällä ole tapana käydä missään, kotona vaan mollotetaan telkkarin edessä. 

Hyppää nyt järveen. Kasarilla autoiltiin paljon enemmän. Nykyään suositaan skuutteja ja julkisia.

Kyllä yksi suuri syy on nykyinen oluen lipitys päivittäin. Olut on lihottavaa ja estrogeenistä. Ei 70-luvulla juotu jatkuvasti kaljaa, saunan jälkeen ehkä yksi ja se oli siinä. Jos haluttiin humalaan niin juotiin kirkkaita. Toinen on lonkero, hyi helvetti mitä moskaa. Sokeria valtavasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä väittäisin että vaihtuvalla ilmastollakin on oma osansa. Mennään äärilaidasta toiseen jolloin keho reagoi ravinnontarpeeseen ailahdellen. Joskus elimistö reagoi alkukantaisella tavalla vaatien lisää rasvaa ja joskus lisää suolaa. Ja vaikka näitä kehon haluja vastaan yrittäisi ponnistella, niin siitäkin huolimatta keho reagoi hormoonien ja aineenvaihdunnan myötä ilmastoon. Olen asunut useita pitkiä ajanjaksoja 50v ikäni aikana kreikassa ja italiassa. Siellä en kokenut vastaavaa alitajuista ruuantarvetta. Koska oli koko ajan joko pirun kuuma tai sitten peruslämmintä, niin laihduin noilla kerroilla ihan vaan olemalla todella paljon. Söin siellä varmasti epäterveellisemmin kuin kotosuomessa. 

70-luvulla oltiin hoikkia. Mikä on muuttunut? 

Ruoka. 70-luvun ruuat oli niin kauheita.

Tämä! Valkoista leipää oli jo kyllä, ns. ranskanleipä oli yleistä. Toistan jälleen että siitä saisi hyvä realityshown, kun laitettaisiin nykyihmiset syömään kuin 70-luvulla kuukaudeksi. Siis noudattamaan myös sitä ruokailukulttuuria. Koko päivän ateria saattoi olla perunat ja kastike porkkaraasteella. Yhteiset ruoka-ajat, ei allergioita, ei laktoositonta, kaikki syövät samaa ruokaa aina yhdessä aina samaan aikaan. Ne 70-luvun ruuat oli sellaisia, ettei niitä yleensä tehnyt mieli "mättää". Pinaattiletut tulivat kouluun 70-luvun lopussa ja olivat hitti juuri tästä syystä, ne ovat teollista mättöruokaa. Ihan eri maku kuin siinä mitä kotoa sai.

Kun itse paisuin lääkkeiden ja masennuksen takia satakiloiseksi muutama vuosi sitten, sanoin kaverille että nyt saa riittää. Aloin ihan tasaisella vauhdilla pudottaa painoa, tavoite oli päästä about 60-65kg, mikä on pituiselleni mukavasti siinä normaalipainon keskellä, ja ikäiselleni ihan realistinen paino. Kun vähän päälle puolessa vuuodessa oli lähtenyt about 25kg enkä ollut vielä edes normaalipainossa, alkoi kauhistelu että nyt menee alipainon puolelle ja apua älä enää laihdu jne. Olen omppu joten en todellakaan edes näytä hoikalta tuossa painossa, ja nää samat ihmiset oli kyllä nähneet ja tunteneet mut silloin kun olin hoikka ja urheilullinen.

Huomasin myös, että käsitys "normaalista kotiruoasta" ja sen terveellisyydestä on todella vinossa. Tein lähipiirille selväksi että aion pitää kiinni projektistani ja syön juuri sitä mitä olen päättänyt syödä, ja jos se aiheuttaa närästystä niin ei kannata tuputtaa sitä rasvasoosia, pullaa ja kuutta sorttia keksejä. Toinen minkä huomasin on se ettei ihmiset todellakaan tiedosta syömänsä ruoan määrää tai kaloripitoisuutta. Ei siihen repee henkselit jos yhden pullan tai keksin ottaa joskus, tekee ihan hyvää hermoillekin. Mutta kun aamulla vedetään "terveellisiä" muroja, leipää ja sokerijogurttia, lounaalla kiinalaista, kotona eiliset lasagnet, illalla tacoja kun niitähän tehdään vaan kerran kahdessa kuukaudessa ja sit vielä joku "kevyt iltapala" niin siitä tulee äkkiä iso määrä vaikka ei "yhtään syö herkkuja". Nääkin esimerkit oli vielä siitä ravintorikkaammasta päästä.

Kolmas juttu on kalorisuositukset. Kropat nyt vaan on yksilöllisiä. 2000kcal päivässä voi olla jollekin aivan todella yli norrmikulutuksen, ja kun sen syö joka päivä, se kerryttää. Nykyravinnolla siihen määrään pääsee helposti ja heittämällä.

En tiedä viitsinkö mainita liikunnan merkitystä kun se on jostain syystä tosi herkkä aihe. No mainitaan kumminkin. Suomalaiset on aina olleet kovia urheilemaan ja liikkumaan ja sen terveellisyys on aina ollut tiedossa. Nyt yhtäkkiä sanotaan että ruoka on AINOA jolla on painoon merkitystä. Ihan bashka trendi. Totuus on että sitä voi vaikka nautiskella ruokaakin pikkasen enemmän kun kehonkoostumus on muutakin kuin rasvaa. Myös sillä on väliä MITÄ syö, vaikka on super trendikästä sanoa että kalori on kalori eikä keho tiedä onko se raejuusto vai nallekarkki. Näitä ohjeita kun seurailee niin ei ihme että paino kertyy.

TL:DR

Kehnot ohjeistukset, uusi käsitys normipainosta ja itsepetos.

Kööpenhaminasta ja Amsterdamista juuri palanneena....tanskalaiset ja Hollantilaiset on aivan fanaattisia fillaroitsijoita ja selkeästi hoikempaa sakkia kuin suomalaiset. Olutta kuluu molemmilla, ruoka on rasvaista, eikä ainakaan halvempaa kuin Suomessa. Sitä en osaa sanoa, onko se luonnollisempaa kuin meillä eli vähemmän lisäaineita ja yleistä mössöä.

Vierailija kirjoitti:

Ravintosuositukset väärät. Olin juuri Saksassa neljä päivää, ja kiinnitin huomiota paikallisten olemukseen. Ovat huomattavasti hoikempia habitukseltaan. Koko aikana silmääni ei osunut yhtään sairaalloisen ylipainoista.



Mitä todennäköisimmin useimmat suomalaiset uskovat ravintosuosituksiinsa ja lihovat niiden vuoksi. Samoin tekevät saksalaiset, mut heillä erilaiset suositukset. Esim. kaupassa saksassa menin katselemaan leivänlevite-tarjontaa. Voita oli saatavilla kyseisessä Aldin myymalässä muutamaa vaihtoehtoa, margariineja tasan yksi, Becel. Tässä näkee jo suositusten eron.

Totta kyllä on. Täällä Saksassa ruokasuosituksista ei paljon puhuta, ihmiset uskovat itse omiin suosituksiinsa. Mutta tottumukset ovat päiväpainotteisia, eli siinä mielessä vertailukelpoisia:

1. aamiainen ennen töihin tai kouluun menoa on pieni, joku mysli, yksi brötchen, croissant, jotain vähän, että käynnistyy. Klo 9-10 syödään sitten seurassa 2. aamiainen, eli joku vähän tukevampi brötchen tai tuore leipä, jossa ihan kunnollisesti  lihaisiakin lisukkeita ja salaattia. (Jatkaa voi kotioloissa marmelaadileivillä tai muulla, mutta joka tapauksessa toinen tankkaus). Lounas sitten klo 12.30-13.30, sillä täyttävällä, tuoreella leivällä kun pärjää pitkälle. Kahvi ja iso kakkupala 15.30-16.00, mielellään seurassa. Abendbrot, eli iltapala 18.30-19.30. Kevyemmin. Leipää, lounaan jämiä, makkaraa. Mitä mieleen tulee, teetä.

Kukaan ei levitteistäsi kysele. Salaatti ui kastikkeessa, tosin juoksevampi kuin ne suomalaiset tönköt sonnin pieraukset tai mitä ovat nimeltään pullosta. Ei myöskään kiinnosta, että salaatinkastikkeessa on ripaus sokeria, leivät suolaisia. Lounas on tukeva, päivän pääateria. Ranskalaisia, paneerattua ja jälkkäriä (joku rahka tai kiisseli) saa syödä, monet säästävät jälkkärin kahvitauolle.

Kakkupala iltapäivällä on iso (jos yleensä kakkua syö) vaikka joka päivä. Sen iltapalan jälkeen syöminen lopetetaan. Ei tee tiukkaa, kun on aamu- ja päiväpainotteisesti seurassa syönyt hyvällä omallatunnolla ilman kyyläysrajoitteita hyvin. Myös ne kakunsyöjät ovat laihoja. Sipsejä viikonloppumättönä, mutta ei joka päivä. Tästä kaavasta poikkeaa tietysti ravintolaillallinen, mutta sitä odotetaan ja syödään päivällä vähemmän. Iloa syömiseen!

Vierailija kirjoitti:

Arkiaktiivisuuden vähentymisessä on sekin, että ihmisillä on enemmän aikaa syömiseen. Ei sitä ennen mussutettu herkkuja tai ravattu jääkaapilla, kun kitkettiin kasvimaata, korjattiin autoja tai pyöräiltiin kylään toiselle puolelle kaupunkia. Siinä kasvimaata kitkiessä, autoa korjatessa tai pyörää ajaessa ei voi syödä. Eli oli vähemmän mahdollisuuksia syömiseen, joten kalorimääräkin jäi pienemmäksi.

Isoin syy minusta on kuitenkin se, että herkuttelu on hiipinyt arkiruokailuun. Ennen arkiruoka oli ns. tylsää: oli perunat ja ruskeat kastikkeet, jauhelihakeitot ja muut. Nykyisin taas kaikki arkiruoka on kyllästetty vaikka millä kastikkeilla, majoneeseilla ja juustoilla. Ja ennen herkut oli luokkaa popparit, ranskanleipä hillolla ja pieni lasillinen limua. Nykyisin kiskotaan megamättöpusseja, suolaisia herkkuja pizzoista tacoihin ja 1,5 l limuihin. Ennen herkkuja ei syöty jatkuvasti, nykyisin taas syödään.

En ole koskaan syönyt noin eikä nuoret aikuiset lapsenikaan. Limuja olen maistanut, mutten pitänyt.  Kai toi on sitten tyypillistä kun sitä hoetaan, mutta ei ole omassa lähipiirissä mitään mättömeininkiä. 

Komppaan sitä, että käsitys normaalipainosta on vääristynyt ja että ympäristö on vihamielinen normaalipainoa kohtaan.

Olen nyt palauttamassa BMI:täni normaaliksi. Olen yli 190cm kohtuullisen lihaksikas mies. BMI 25 tarkoittaa rasvaprosenttia n. 15. Kehonkoostumusnittauksen mukaan lihasmassa on hyvä mutta rasvaa liikaa.

Ympäristö on todella vastaan projektiani. Koko ajan saan kuulla kuinka näännytän itseäni kun en halua jotain teollista mustikkapiirakkaa, ja kuinka olen jo liiankin laiha. No en todellakaan näännytä enkä todellakaan ole. Numerot eivät valehtele eikä se, että muutaman vuoden vanhat vaatteet ovat ahtaita. Silti minun pitäisi kuulemma lopettaa jatkuva itseni ja painoni kyttääminen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilta on kuulemma viety kaikki rahat ja siksi lihovat. Jonkinlainen outoushan tuossa on, kun  kuitenkin on ihan fakta (joitakin harvinaisia tauteja lukuunottamatta), että ihminen lihoo, kun syö liikaa ja/tai vääränlaista ruokaa.

Sieltä se syyllinen peilistä katselee. Helppoa ei ole, mutta kyllä onnistuu painon hidas pudottaminen tekemällä kaupassa hyviä valintoja. Ja rahaakin säästyy. Ei tarvitse mitään kalliita avokadoja ostaa, jotka vielä ovat aika rasvaisia.

Ja ruoka on se, mikä lihottaa, liikunta on hyväsi terveydelle, mutta ei sillä kohtuullisella tasolla juurikaan laihdu.

Muista valkoiset tappajat: suola. läski sokeri

 

Redditissä näkee välillä ulkkareiden ketjuja että alkavat lihomaan täällä, ja pyytävät apua mu

Burana on Suomen suosituimpia lääkkeitä ja se tappaa suoliston hyviä mikrobeita melkein kuin antibiootit. Se altistaa puolestaan lihomiselle. 

Suomessa käytetään maailman eniten lisäaineita, teollisuusentsyymeitä ym. Tähän päälle obesogeenit niin tulos nähdään hyvin. 

insuliiniresistenssi kuulostaa hienommalta kuin diabeteksen esiaste.69