Lue keskustelun säännöt.
Vanhusten yksinäisyys tappaa. Miksi vanhuksia ei oteta enemmän mukaan perheiden elämään. Linkki
20.07.2025 |
https://www.helsinginuutiset.fi/paikalliset/8694755
Tuossa kerrotaan lääkäristä, joka päivysti juhannuksena 2000-luvun alussa ja 3 iäkästä naista oli kokenut itsensä niin yksinäiseksi, eträ olivat yrittäneet tap paa itsensä. Konkretisoitui, että ovat juhlapäivänä yksin eikä kenenkään tärkeän kanssa.
Suomalaisten itsekeskeisyys on aivan kauheaa mielestäni.
Eikö tänne saa perhekeskeisyyttä muuta kuin pakolla? (Saisihan sen, jos lakiin palautettaisiin 60-luvulla poistettu vaatimus, että lapset hoitavat vanhempansa.)
Onko muiden kulttuurien yhteisöllisyys pakosta vai halusta.
Väitän, että eroamiset ja yksilökeskeisyys ovat myös nuorten pahoinvoinnin juurisyy.
Kommentit (1145)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kokonainen sukupolvi, buumereiden jälkeläiset, elivät avainkaulalapsina, oppien selviytymään itse, laittamaan itse itselleen niistä satunnaisista aineksista mitä joku oli muistanut kaappiin ostaa, omat ruokansa. Ei kyselty perään, missä menet, jätettiin selviytymään yksin niin henkisesti, fyysisesti kuin emotionaalisestikin. No sitten saimme lapsia mutta buumeri-isovanhempaa ei kiinnostellut tutustua lapsenlapsiinsa, oli muita tärkeämpiä menoja aina. Ei puhettakaan että olisivat hoitaneet lapsenlapsia ja suoneet lapsilleen hengähdystauon tai mahdollistaneet edes satunnaiset pakolliset menot. Ehei, tarhat ovat sitä varten. Nyt lapset ovat jo teinejä ja jääneet isovanhemmilleen vieraiksi. Yhtäkkiä kun huomataankin että ITSE tarvitaan apua, alkaa jumalaton syyllistäminen kuinka kiittämättömiä sitä ollaan, kun ei auteta.
Tämä on gen-x:n kokemus kaikissa länsimaissa. Hämm
Niin, siinä taas yksi kaupankävijä, joka olisi ollut ostettavissa.
Boomerina asuin ammattliiton talossa, nuoria metalliliittoon kuuluvia perheitä. Hotoikäiset kyllä olivat hoidossa mutta kyllä kouluikäiset olivat avainkaulalapsia.
Miten olisit asian ratkaissut kun itse asuisit tre/lahti/pääkaupunkiseutu ja toisen vanhemmat Tohmajärvellä, toisen Pihtiputaalla vielä lehmissään kiinni?
Me boomeritkin olimme vielä työelämässä kun lapsenlapsemme olivat pieniä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliset sukupolvet ovat tehneet nuoremmille opiskelemaan ja töihin pääsemisestä niin vaikeaa, että kun viimein saa oman elämänsä hallintaan ja ehkä lapsia, ei riitä aika ja energia monisairaiden vanhusten hoitoon. Olen tällä hetkellä äitini omaishoitaja ja kyllä se oikeasti elämäniloa ja jaksamista syö ihan kauheasti. Lisäksi epäilen, ettei pelkkä perhe riitä piristämään kun oma itsenäisyys ja sosiaalinen elämä kaventuvat.
Minäkin olen omaishoitaja.
Olen eri mieltä. Aiemmat sukupolvet ovat mahdollistaneet ilmaisen koulunkäynnin vielä yliopistossakin.
Jos ei töitä riitä kaikille, ei se todellakaan ole vanhusten vika. Se on nykyisten työikäisten aiheuttamaa. (Poliitikot, firmat, itsepalvelu, tekoäly)
Ei ol
Sukulaispoika aloittaa syksyllä lääkäriopinnot ilman pääsykokeita, suoraan yo-todistuksella. Ihan pääsykokeilla on omat lapset menneet yliopistoon ilman valmennuksia.
Ei tarpeeksi nopeasti joitakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Keskustelun yhteenveto. Harva aikuinen haluaa antaa vanhemmilleen aikaa ja huomiota, edes kutsua kylään, vaan sättii täällä vanhempiaan ja vaatii ja vaatii edelleen kuin 4 v.. Ette auttaneet, ootte tommosia tai tämmösiä, vaatii sitä vanhempaansa yhteydenpitoon ja tuppaamaan itseään kylään. Sitten huomenna valittaisi, aina se soittaa, tulee lauantaisin kutsumatta kylään eikä tuo ees kahvipullaA. Ruokaakin odottaa.
Laita linkki siihen keskusteluun, mistä tuon yhteenvetosi teit? Tässä ketjussa ei ainottakaan tuollaista viestiä ole ollut.
Olet kyllä surkea trolli
Asialla taitaa olla palstan vakiosenioritrolli, käy kommentoimassa noita raivokatkeria juttujaan milloin mihinkin.
Raivokatkerien keski-ikäisten äiti-ja anoppi-haavaisten neuroottisiin juttuihin. Ihmisten joiden kotoa puuttuu peili ja itsereflektointi.
Mun vanhemmat (lähinnä äiti) ovat kiinnostuneet yhteydenpidosta ja kyläilyistä nyt n 75-vuotiaina. He ovat olleet minun ja perheemme elämässä erityisen näkymättömiä viimeiset 10 vuotta, jäätyään eläkkeelle heillä on ollut kiireistä. Kesät mökillä ja talvet Välimeren lämmössä. Toki tätäkin ennen heillä on ollut kiireensä ja välit ovat olleet aina etäiset.
Meidän teini-ikäisiä teinejä ei voisi vanhempani vähempää kiinnostaa. He tykkäävät kyllä käydä mieheni isän luona kylässä ja auttamassa, kun on hän läheinen perheellemme. Itsekin tykkään käydä apen luona ja hän tuntuu isähahmolta minullekin.
Että sitä vain ihmettelen, että miksi kukaan kuvittelee, että ihmissuhteen voi yhtäkkiä "tilata" sitten, kun itselle koittaa vanhuus tai mikä vain tarve. Eihän ihmissuhteet nyt niin toimi. Minä olen sopeutunut siihen, että vanhempiini on etäiset ja asialliset välit ja olen ne lämpimät ja läheiset ihmissuhteet hakenut sitten muualta. En ole siis katkera, olen vain menettänyt kaiken kiinnostukseni vanhempiini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miksi vanhusten pitäisi elää yhtään pitempään yhteiskunnan vaivoina kuin itse haluaa?
Itsellä 95 v anoppi haluaisi kuolla, koska voimat on hiipuneet ja muisti pettää. Itse tajuaa tämän ja toivoo, että kuolisi yöllä nukkuessaan. Meidän perhe käyttää useita tunteja päivässä hänen auttamiseen ja yhdessä oloon samoin kuin kälykin. Anoppi kaipaa miestään, siskojaan ,ystäviään ja muita saman ikäisiä.
Tämä. Muille saattavat puhua,ettei heitä kukaan edes käy katsomassa. Ne omat läheisimmät koetaan jotenkin rasitteena siinä ja vanhus ei tykkää olla alempana heitä, heidän armoillaan.
Nro 290: No niinhän mä sanoinkin, ettei kavereista ole enää mitään helpotusta yksinäisyyteen, jos elää kovin vanhaksi.
Mun äiti eli kuukautta vailla 97-vuotiaaksi, mutta äidillä oli koko elämänsä aikana vain yksi ystävä. Hän ei edes halunnut tutustua kehenkään muuhun. Siis suvun ulkopuolisiin. Oli muutenkin vähän sellainen marttyriluonne. Jo 50-vuotiaana alkoi voihkia, että jos minä nyt enää ensi kesänä/ ensi jouluna / ensi juhannuksena / ensi vappuna edes elän. Noh, eli melkein 47 vuotta sen jälkeen.
Toinen lapsistani on naimisissa meksikolaisen kanssa ja kulttuuristas poiketen on vanhempiensa ainoa lapsi. Meksikossa lapset hoitaa vanhuksensa, joten on selvää, että jonain päivänä he muuttavat Meksikoon. Tai jonnekin sellaiseen maahan, mihin vanhuksenkin saa tuoda. Suomeenhan ei saa. Ei tästä ole kovin montaa vuotta, kun Suomessa evättiin oleskelulupa vanhukselta, jonka lapsella puolisoineen olisi kuitenkin ollut varaa elättää tämä vanhus. Mutta niin vaan lennätettiin vanhus takaisin kotimaahansa, missä hänellä ei ollut enää ketään. Oon aiheesta jo kauan sitten lapseni kanssa puhunut, kun hän oli huolissaan siitä, miten mun sitten käy, kun heidän pitää lähteä Meksikoon. Sanoin, että mä tuun sitten perässä, jos katson sen tarpeelliseksi.
Vähän aikaa sitten isältä kuulin, että yks hänen entinen oppilas (itsekin jo 75v) soittelee vielä silloin tällöin isälle. Puhuvat pitkiä puheluita. Lisäksi se juristi, josta yhdessä aiemmassa kommentissani puhuin, on isäni hyvän - nyt jo edesmenneen - ystävän poika. Äidin kuoleman jälkeen kävi hakemassa autolla isän ja vei mökilleen grillaamaan. Mulla on suku, joka on ollut olevinaan yhteisöllinen, mutta kun äidin muistisairaus paheni, niin poikaani lukuunottamatta kaikki muut katosi kuin pierut Saharaan. En luota enää omaan sukuuni. Tai no poikaani luotan. Mulle on muodostunut "uusi suku" ystävästäni, hänen lapsistaan, vävystään ja 50v pikkuveljestään. Ja nyt exän (josta erosin jo melkein 30 vuotta sitten) on viimeisen vuoden aikana palannut takaisin mun elämään.
Pointtini tässä on, että ei ne omat lapset välttämättä ole ne, jotka sulle on aikanaan apuna. Jos elät vanhaksi, nekin saattaa kuolla ennen sua. Tai muuttavat maapallon toiselle puolelle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliset sukupolvet ovat tehneet nuoremmille opiskelemaan ja töihin pääsemisestä niin vaikeaa, että kun viimein saa oman elämänsä hallintaan ja ehkä lapsia, ei riitä aika ja energia monisairaiden vanhusten hoitoon. Olen tällä hetkellä äitini omaishoitaja ja kyllä se oikeasti elämäniloa ja jaksamista syö ihan kauheasti. Lisäksi epäilen, ettei pelkkä perhe riitä piristämään kun oma itsenäisyys ja sosiaalinen elämä kaventuvat.
Minäkin olen omaishoitaja.
Olen eri mieltä. Aiemmat sukupolvet ovat mahdollistaneet ilmaisen koulunkäynnin vielä yliopistossakin.
Jos ei töitä riitä kaikille, ei se todellakaan ole vanhusten vika. Se on nykyisten työikäisten aiheuttamaa. (Poliitikot, firmat, i
Kysyn. Miksi alapeukut?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Edelliset sukupolvet ovat tehneet nuoremmille opiskelemaan ja töihin pääsemisestä niin vaikeaa, että kun viimein saa oman elämänsä hallintaan ja ehkä lapsia, ei riitä aika ja energia monisairaiden vanhusten hoitoon. Olen tällä hetkellä äitini omaishoitaja ja kyllä se oikeasti elämäniloa ja jaksamista syö ihan kauheasti. Lisäksi epäilen, ettei pelkkä perhe riitä piristämään kun oma itsenäisyys ja sosiaalinen elämä kaventuvat.
Minäkin olen omaishoitaja.
Olen eri mieltä. Aiemmat sukupolvet ovat mahdollistaneet ilmaisen koulunkäynnin vielä yliopistossakin.
Jos ei töitä riitä kaikille, ei se todellakaan ole vanhusten vika. Se on nykyist
Siis kommenttiin 303, miksi alapeukut?
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Mä esitän vastakysymyksen: pitääkö ottaa lopputili, kun oma vanhempi ei enää pärjää ilman apua? Ja jos olet boomeri, otitko aikoinaan itse, kun omat vanhempasi eivät enää pärjänneet ilman apua?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Niin, siinä taas yksi kaupankävijä, joka olisi ollut ostettavissa.
Boomerina asuin ammattliiton talossa, nuoria metalliliittoon kuuluvia perheitä. Hotoikäiset kyllä olivat hoidossa mutta kyllä kouluikäiset olivat avainkaulalapsia.
Miten olisit asian ratkaissut kun itse asuisit tre/lahti/pääkaupunkiseutu ja toisen vanhemmat Tohmajärvellä, toisen Pihtiputaalla vielä lehmissään kiinni?
Me boomeritkin olimme vielä työelämässä kun lapsenlapsemme olivat pieniä"
Kyllä te olette itsekästä porukkaa ja siitä ei pääse mihinkään. Te loitte uraa jopa ilman koulutusta, halusitte matkustella ja teidän vanhemmat hoiti tällä aikaa lapsenlapsia, vähensitte myös lapsiluvun 1-2, teillä oli paljon vapaata, koska ei ollut kännyköitä ja sähköpostia, saitte pitää vuorotteluvapaata, osa-aikaeläkettä ja pääsitte pois työelämästä vähän päälle 60 v, kärräsitte omat vanhempanne vanhainkotiin, lapsilta vaaditte aikuisten käytöstä, piditte ryyppyjuhlia lasten katsellesssa vieressä jne.
Nyt vaaditte, että me työelämässä olevat keski-ikäiset hoidamme ja viihdytämme teitä. Ette toki muuta lähemmäs, vaan meidän pitäisi muuttaa. Vanhainkotiin, että toki halua, koska olette eläneet minä ja minun -elämä aikaa koko ikänne. Sota taisi pehmentää teidän vanhempienne pään, koska moista itsekästä sukupolvea ei ole toista. Anteeksi vaan, mutta meiltä lapsilta (joita ei montaa edes keskimäärin ole per vanhus) loppuu voimat.
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Jos olisit nyt edes aluksi hoitanut ne omat lapsesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli työelämä, 2-vuotias ja dementoitunut äiti yhtä aikaa... Pakko se oli priorisoida.
Voi olla, että naiset palaavat jälleen kotiäideiksi, mutta pitää olla selkeä rahanjako. Eläkkeet ja palkka puoliksi.
Työ joka tapauksessa vähenee tekoälyn ja automaation myötä. Lisäksi hoivasta tulee aikamoinen menoerä yhteiskunnalle. Menot lisääntyy kun pitäisi asevoimat pitää kunnossa
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Jos olisit nyt edes aluksi hoitanut ne omat lapsesi.
Ei näiden boomereiden mitään lopputiliä ole tarvinnut ottaa. Hehän ovat jo päässeet eläkkeelle tai hyvin lähellä olleet sitä, kun lapsenlapset syntyivät tai olivat pieniä. Mutta eläkkeellä he ovat halunneet harrastaa ja matkustella. Nyt on sitten se oikea vanhuus heillä alkanut vaivoineen ja nyt tarvitaan kipeästi lapsien ja lapsenlapsien apua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Jos olisit nyt edes aluksi hoitanut ne omat lapsesi.
Ei näiden boomereiden mitään lopputiliä ole tarvinnut ottaa. Hehän ovat jo päässeet eläkkeelle tai hyvin lähellä olleet sitä, kun lapsenlapset syntyivät tai olivat pieniä. Mutta eläkkeellä he ovat halunneet harrastaa ja matkustella. Nyt on sitten se oikea vanhuus heillä alkanut vaivoineen ja nyt tarvitaan kipeästi lapsien ja lapsenlapsien apua.
Niinpä. Eläkkeellä alle kuusikymppisinä olivat jo silloin kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi. Ei kuitenkaan kiinnostanut auttaminen tai hoito, vaan omat menot. Nyt ei vastaavasti kiinnosta boomereiden auttelu tai hoito, kun lapsetkin ovat aikuisia. Nyt on aikaa itselläkin niille kuuluisille omille menoille.
On myös toisenlaisia lapsia. Niitä joille mikään ei tunnu riittävän.
Mieheni osti tyttärelleen auton. Tytär ajoi kolarin ja vaati isäänsä maksamaan useamman tuhannen euron korjauskulut. En ottanut mitään kantaa. Olen kohta 50 v., ja olen itse tottunut ostamaan autoni ja maksamaan korjaukset. Heillä on myös pieni lapsi, taaperoikäinen. Minulle suuttuivat, kun sanoin, ettei voi tulla yökylään puolivuotiaana. Sen ikäinen lapsi on ihan vauva, ja minusta alle vuoden ikäistä ei muutenkaan yökylään ilman vanhempiaan. Meille siis on aina saanut tulla ihan milloin haluaa, mutta silloin pitää olla vauvalla oma isä tai äiti mukana. Nyt ei ole hoitoapua pyydetty, kun silloin loukkaantuivat.
Meillä on mieheni kanssa yhteinen kesämökki, jossa miehen tytär myös viettää aikaa. Saa viettääkin. Se vaan välillä ärsyttää, ettei koskaan raivata omia jälkiään. Kun menen mökille ja siellä ovat olleet, on paikat sekaisin, omat lakanat jätetty sänkyihin ja roskat viemättä, jopa tiskit pesemättä. Meille on sanottu, että ostakaa sinne astianpesukone. Ei osteta. Siellä on vain keittiönurkkaus, eikä olla halukkaita tiskikonetta ahtamaan. Kyllä sen verran viitsii, että käsin tiskaa. Se vaan ei mene minun mielestäni oikein, että jättävät usein likaiset astiat altaaseen, kun lähtevät mökiltä. Kysyin mieheltäni viime kesänä, eikö hän voisi pyytää, että raivaavat sotkunsa pois. Mies sanoi ihan kuten asia on, että ei niille uskalla mistään mitään mainita, koska on heti herneet nenässä.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Mä esitän vastakysymyksen: pitääkö ottaa lopputili, kun oma vanhempi ei enää pärjää ilman apua? Ja jos olet boomeri, otitko aikoinaan itse, kun omat vanhempasi eivät enää pärjänneet ilman apua?
Omat vanhempani pärjäsivät elämänsä loppuun asti itsenäisesti, meidän suku yleensäkin. Saappaat jalassa kuoltu kahdeksankympin kahta puolta. Äkkikuolema on sukumme piirre
En tietenkään olisi ottanut lopputiliä. Eikä lasteni tarvitse minua hoitaa kuin lopusiivouksen verran.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisiko pitänyt ottaa lopputili kun lapsenlapset syntyivät, ruveta heitä hoitamaan, siivoamaan lasten kotona, auttamaan.
Kysyn teiltä jotka valitatte ettei boomeriäitinne auttanut teitä kun lapset olivat pieniä.
Jos olisit nyt edes aluksi hoitanut ne omat lapsesi.
Ei näiden boomereiden mitään lopputiliä ole tarvinnut ottaa. Hehän ovat jo päässeet eläkkeelle tai hyvin lähellä olleet sitä, kun lapsenlapset syntyivät tai olivat pieniä. Mutta eläkkeellä he ovat halunneet harrastaa ja matkustella. Nyt on sitten se oikea vanhuus heillä alkanut vaivoineen ja nyt tarvitaan kipeästi lapsien ja lapsenlapsien apua.
Niinpä. Eläkkeellä alle kuusikymppisinä olivat jo silloin kun ensimmäinen lapsenlapsi syntyi. Ei kuitenkaan k
Teillä on niin kummallisia sukuja. Jäin eläkkeelle 2009, mieheni vuotta nuorempana 2010. Nyt 79. Lapsenlapseni täysi-ikäisiä.
Kuitenkin, kun nyt olet oppinut olemaan osa isompaa yhteisöä, joustamaan itse odotuksistasi sekä odottamaan joustavuutta myös toisilta, niin olisko ihanaa auttaa myös vanhempasi tähän toisenlaiseen yhdessäoloon?
Muuten, en kyl jaksa ymmärtää tota, että vielä yli neljä-viisi-- ja kuusikymppiset jaksaa keksiä syitä omalle perseilyilleen vanhemmistaan. Oisko joskus aika kasvaa oikeesti aikuiseksi? Ja - oppia rakastamaan ehdoitta? Jopa sitä särkynyttä vanhempaa?