Miksi joku luulee, että työnantaja potkisi pihalle aidosti firmalle tärkeän työntekijän alisuorittamiskorttia käyttäen?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä potkittiin se suuripalkkaisin ja osaavin työntekijä pois.

Näin kävi myös minulle. Nyt sitten ihmetellään firman heikkoa myyntiä, kun tietotaito lähti ulos.

Minun tilalleni on palkattu jo kaksi työntekijää, mutta heillä ei vaan ole tarvittavaa osaamista. Joskus sen kalliin työntekijän irtisanominen on sittenkin se kallein vaihtoehto firmalle.

Ap olettaa, että kaikki firmat toimivat aina täydellisen rationaalisesti ja tietävät kaiken työntekijöidensä tarpeellisuudesta, mutta tällaiset jutut osoittavat, että näin ei ole.

Itelle sattui yhdellä aiemmalla työpaikalla työkaveriksi totaalinen alisuorittaja.Tämä tapahtui vuonna 2018. Kaverilla oli osaamista, mutta ei viitseliäisyyttä. Tälle annettiin monta mahdollisuutta parantaa toimintaansa, mutta ei niin ei. Kyseessä, kun oli uusi tiimi, mikä oli perustettu, niin kaikkien olisi pitänyt tehdä oma osansa, ja jaksaa opetella uusia asioita & järjestelmiä. Tälle tyypille näytettiin lopulta ovea.

Vierailija kirjoitti:

Jos työntekijä tuo firmalle säännöllisesti enemmän rahaa kuin hänestä aiheutuu kuluja, niin häntä ei varmasti potkita pihalle. Tai sitten hänen täytyy tehdä jotain todella raskauttavaa eli panna omistajan vaimoa jne. Kukaan ei potki pois työntekijää, joka tuottaa omistajille säännöllistä nettotuloa.

Olin tällainen (siis poislukien tuo paneminen). Sitten tuli suorituksessa väliaikainen pieni notkahdus avioeron takia. Ja niin lähti se työpaikkakin. Onneksi pääsin ihan hyvään työpaikkaan. Junnut ei vielä tajua, että jokaisella ihmisellä on joskus elämässä vastoinkäymisiä, ja silloin usein väkisinkin alisuoriutuu töissä. Sen jälkeen voi taas olla firman tuottavin työntekijä - jos saa pitää työnsä. Tai joku voi olla vaikka kuinka hyvä - mutta suoritukset kusevat aina loppupeleissä esimiestensä huonoihin päätöksiin. Silloin on aika vaihtaa työpaikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Täytyyhän se siskonpoika jotenkin sinne firmaan saada. Silloin jonkun on lähdettävä.

Siis missä tämmöstä tapahtuu, ihan oikeesti? Kyllä työskentelette paskoissa firmoissa, jos pelkäätte menettävänne työpaikan pomon sukulaiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä potkittiin se suuripalkkaisin ja osaavin työntekijä pois.

Näin kävi myös minulle. Nyt sitten ihmetellään firman heikkoa myyntiä, kun tietotaito lähti ulos.

Minun tilalleni on palkattu jo kaksi työntekijää, mutta heillä ei vaan ole tarvittavaa osaamista. Joskus sen kalliin työntekijän irtisanominen on sittenkin se kallein vaihtoehto firmalle.

Ap olettaa, että kaikki firmat toimivat aina täydellisen rationaalisesti ja tietävät kaiken työntekijöidensä tarpeellisuudesta, mutta tällaiset jutut osoittavat, että näin ei ole.

Alisuorittamusperuste ei tässäkään ollut se syy irtisanomiselle.

Vierailija kirjoitti:

Luikureitahan tuo pelottaa, jotka tekevät sellaista helppoa työtä, että heidät on helppo korvata.

Sittenhän perskokkareidne puntit tutisevat. Historiamme epäonnistunein hallitus potkii itse itsensä ulos.

Mikä ihmeen ulina tästä on tullut? Firmathan saa heittää porukkaa nytkin taloudellisin perustein ulos ihan niin kuin haluaa. Luuletteko, ettei siinä laiteta ulos juuri niitä epämiellyttäviä naamoja ja liian korkeaa palkkaa saavia? Ja näillä ei useinkaan ole mitään tekemistä firman talouden kanssa. Saikuttajat lentää mäkeen, rutisijat, myrkyttäjät, laiskurit jne. Ja joskus vaan muuten vaan hankalat tyypit. Isoissa firmoissa on jatkuvat yt-kierrokset ja niiden yhteydessä hyvien lisäksi laitetaan virherekryt ulos. Tämän sanoi minulle ison firman luottamusmies suoraan, että samallahan noissa siivotaan pois työntekijät, jotka alisuorittaa. Se vaan verhotaan "tuotannolliset ja taloudelliset syyt" -varjon alle.

Vierailija kirjoitti:

Ihana tuollainen lapsenusko :) 

Se "tärkeä" työntekijä on tärkeä niin kauan kun ei valita mistään epäkohdista, joustaa aina omasta ajastaan työnantajan hyväksi ja on kipeä vain vapaa-ajalla.

Hyvin harvassa ovat sellaiset työtehtävät Suomessa, joihin olisi useita ammattilaisia saatavilla, jos se yksi alkaa olemaan liian vaikea tai saakin perheenlisäystä eikä enää olekaan valmis ylitöihin tuosta vain.

Olen niin onnellinen veljeni puolesta. Hänellä on niin harvinainen työ, ettei samaa työtä tee kuin yksi toinen ihminen Suomessa - heidän ainoalla kilpailijallaan. Veljeni opetti työhön hänen eläkkeelle jäänyt edeltäjänsä.

Koska ei ole olemassa rajaa sille, kuinka pikkusieluinen ja kateellinen ihminen voi olla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyyhän se siskonpoika jotenkin sinne firmaan saada. Silloin jonkun on lähdettävä.

Siis missä tämmöstä tapahtuu, ihan oikeesti? Kyllä työskentelette paskoissa firmoissa, jos pelkäätte menettävänne työpaikan pomon sukulaiselle. 

Meillä on palkattu paljon myös pitkäaikaisten työntekijöiden lapsia. Sen huomaa - paitsi tutusta sukunimestä - myös siitä, että kukaan ei uskalla huomauttaa näiden tekemistä virheistä. Opi siinä sitten työsi, kun virheet lakaistaan hissunkissun maton alle. Yrittivät jopa saada mua käymään korjaamassa lapsukaisen virheet, jolloin multa olisi jäänyt omat työt tekemättä. Itse olen ehdottomasti sitä koulukuntaa, että se joka mokaa, korjaa itse, niin oppii.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu tietenkin alasta ja firmasta. Tuottavaa työtä tekevästä firmasta, missä omistaja on lähes ainoa pomo, ei näin tehdä. Mutta palkallisten pikkupomojen asenne voi olla toista, samoin julkisella sektorilla missä tulosvastuuta ei ole oikein kellään. Jostain hoitoalalta voi osastonhoitaja järjestää potkut potilaiden tykkäämälle hoitajalle, kun muut ovat kateellisia ja tarvitaan siskontytölle työ - tällaisen tapauksen tiedän oikeasta elämästä, että pidetyn määräaikaisen työsuhdetta ei jatkettu kun sukulaiselle piti pedata paikka. 

Sanoisin että määräaikainen väisti luodin ja varmasti löysi paremman paikan jossa arvostus kohdillaan.

Tiedän tasan tarkkaan, mitä teen loman jälkeen. Keskityn vaan tekemään mulle annetut työtehtävät nopeasti vähän oikoen mutkia siellä sun täällä. En auta ketään, en siivoa toisten virheitä, en mieti enää firman tulosta, pistän laput silmille. Suljen suuni, en napise enää mistään, en anna parannusehdotuksia, en tsemppaa muita kuin itseäni, tyydyn kaikkeen iloisin mielin. Ryhdyn vaarattomaksi joojoo-ihmiseksi. Alan vaikka ikipaastolle, ettei ole voimia pulpahdella, vaan pysyn harmaana massana, joka hiipii hiljaa nurkissa.

Sairaslomalla jatkuvasti joka kuukausi. Näistä aloitetaan.

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tasan tarkkaan, mitä teen loman jälkeen. Keskityn vaan tekemään mulle annetut työtehtävät nopeasti vähän oikoen mutkia siellä sun täällä. En auta ketään, en siivoa toisten virheitä, en mieti enää firman tulosta, pistän laput silmille. Suljen suuni, en napise enää mistään, en anna parannusehdotuksia, en tsemppaa muita kuin itseäni, tyydyn kaikkeen iloisin mielin. Ryhdyn vaarattomaksi joojoo-ihmiseksi. Alan vaikka ikipaastolle, ettei ole voimia pulpahdella, vaan pysyn harmaana massana, joka hiipii hiljaa nurkissa.

Alkoiko pelottamaan ?

Vierailija kirjoitti:

Joissakin tilanteissa mikään suorittaminen ei riitä. Näitä on nähty. Tähän asti on ollut vaikeampaa irtisanoa tyyppi, jonka kanssa kemiat ei kohtaa, josta ei tykkää, jossa on jotain ärsyttävää, joka saikuttaa (vaikkakin laillisesti ja lääkärintodisuksella), saattaa tulla raskaaksi tai on muuten vain kallis (ikälisiä yms.). Nyt se on helpompaa, koska alisuoriutumista ei ole missään tarkkaan määritelty. 

Meillä oli joskus työpaikalla hyvä kouluttaja, joka kertoi 4 erilaisesta ihmistyypistä, ja kuinka näiden on vaikea välillä tulla toimeen toistensa kanssa, vaikka kaikkia tyyppejä tarvitaan isossa firmassa. Olin pomo(ttaja)tyyppi, vaikka olen aina luullut olevani kiltti suorittaja ja luova boheemi tyyppi. Mutta onhan se totta, että olen aika itsenäinen, itsepäinen ja itsevarma. Vanhin lapsi, esikoinen, harrastuksissa vetäjä ja mitäs näitä nyt onkaan. Kaikki työkaverini olin kyllä arvioinut aikas oikein. Mutta testi siis opetti myös arvostamaan muita.

Luin vain otsikon, mutta ihan siksi että kyse on suurimmaksi osaksi pelkistä vaikutelmista ja naamataulusta. Tuollainen lisää paljon entisestään häikäilemättömyyttä ja epäoikeudenmukaisuutta sekä ihmisten keskinäistä, turhaa kilpailua. Johdossakin harva on mikään älykkö ja asiat ovat usein aivan mutuasteella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tiedän tasan tarkkaan, mitä teen loman jälkeen. Keskityn vaan tekemään mulle annetut työtehtävät nopeasti vähän oikoen mutkia siellä sun täällä. En auta ketään, en siivoa toisten virheitä, en mieti enää firman tulosta, pistän laput silmille. Suljen suuni, en napise enää mistään, en anna parannusehdotuksia, en tsemppaa muita kuin itseäni, tyydyn kaikkeen iloisin mielin. Ryhdyn vaarattomaksi joojoo-ihmiseksi. Alan vaikka ikipaastolle, ettei ole voimia pulpahdella, vaan pysyn harmaana massana, joka hiipii hiljaa nurkissa.

Alkoiko pelottamaan ?

Kyllä. Ei alisuoriutuminen. Vaan se, että erottuu jollakin tavoin työpaikalla, ja pistetään pihalle, kun se on taas entistä helpompaa. Jos joku asia mättää, saa muut valittaa siitä vastedes. Minä vaan nautin sitten parannuksista. Ja jos olen hyvällä tuulella, pyrin suuntaamaan sen hyväntuulisuuteni vain itselleni, omaan suoritukseeni.

Vierailija kirjoitti:

Esimerkiksi monelle huonolle rehtorille on ihan se ja sama, kuka on paras opettaja luokassa. Hänelle paras voi olla se, joka ei valita epäreiluista opetusjärjestelyistä tai oppilaiden oikeuksien toteutumattomuudesta. No, siitä sitten savustamaan. Viranhaltija voi jäädä kokeilemaan, miten jaksaa. Tuntiopettaja lähtee heti keväällä. Yleensä jälkimmäiset ovatkin joojoo-tyyppejä, eivätkä valita mistään. 

Opettajissa on ihan uskomattoman työtä vieroksuvaa porukkaa. Omissa työkavereissa en ole huomannut, mutta seuraan yhtä keskusteluryhmää, missä on jatkuvalla syötöllä näitä aloituksia: eihän valvonta voi olla ennen oppitunteja/oppituntien jälkeen, eihän opettajaa voi vaatia osallistumaan palaveriin/keskusteluun/täyttämään lomake, opettajan ei kuulu siirtää työvälineitään muutossa/siivota jälkiään/joustaa tai auttaa yhtään missään. Ja aina joku komppaa. Oikeasti sellaisia työntekijöitä on, joille oma napa on tärkein, ja työssä tehdään vain se, mikä on ehdottoman välttämätöntä, ettei voi irtisanoa. On huonoja esimiehiä, mutta on varmasti myös huonoja alaisia. 

Alisuorittajan edessä työnantaja on voimaton. Meillä töissä super tarkka työntekijä mutta koska perfektionisti niin tekee töitä 3 kertaa hitaammin kuin kesähessu. Koskaan ei asiakkaat ole valittanut laadusta mutta tuolla hitaudella ei työntekijä saa edes omaa palkkaansa tienattua. Mitään ei voi työnantaja tehdä asialle. Joka työpisteellä tilanne olisi sama. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Täytyyhän se siskonpoika jotenkin sinne firmaan saada. Silloin jonkun on lähdettävä.

Siis missä tämmöstä tapahtuu, ihan oikeesti? Kyllä työskentelette paskoissa firmoissa, jos pelkäätte menettävänne työpaikan pomon sukulaiselle. 

Yksityisessä yrityksessä on minusta ihan täysi oikeus palkata niitä sukulaisia. Sellaisia ovat perheyritykset. Mutta kyllä niissäkin tuottava ulkopuolinen kannattaa töissä pitää. Ymmärrän, että harmittaa, jos omistajan lapsi esim etenee johtoon, mutta siitähän tehdään se seuraava omistaja, joten tottakai niin käy.