Voinko kutsua hääjuhlaani vaan isäni enkä äitipuoltani?

Yleensä häihin kutsutaan pariskunnat varsinkin läheisistä sukulaisista. Omissa juhlissani on aina ollut sekä äiti että isä puolisonsa kanssa. Ei mitään ongelmaa.

Peru häät, et ole parisuhde ihminen.

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.

Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.

Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v. 

Olisiko isän pitänyt olla yksin koko loppuelämää vai mitä?

Onko sullekin sitten ok että sinun puolisoasi ei kutsuta juhliin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan vapaasti. Tuleeko isäsi on asia erikseen.

Kuka sitten saattaa morsiamen alttarille jos ei oma isä? Niinhän sen pitäisi perinteisesti mennä kirkkohäissä. Jospa hänen äitinsä yllättää ja tulee häihin uuden miesystävän kanssa.

Amerikkalaista siirappia. Suomessa prrinteisesti hääpari kävelee alttarille yhdessä.

Voit.

Vierailija kirjoitti:

Voit jättää kutsumatta eikä se ole nykyisin edes erityisen kummasteltavaa.

Häihin tai muihinkaan juhliin ei tarvitse kutsua ihmisiä, joita ei juhliinsa halua. Ei joku isän parisuhde ole asia, joka velvoittaa pilaamaan omat häänsä.

Ja miten se nyt ne häät pilaisi???

Tämä on ihan sama kuin isäsi ei kutsuisi puolisoasi juhliin joska ei tunne että puolisosi on hänen lapsensa.

Meillä oli nyxän lasten kanssa hieman haasteita alussa kun eivät antaneet edes mahdollisuuutta minulle. Toinen kulki nenä psytyssä ohi ja oli äksy, toinen vältteli maksimaalisesti. Silloin monesti mietin että jännästi lapset odottavat että heidän kumppaninsa ovat tervetulleita kotiin ja perheeseen/sukuun vaikka kyseessä on samalla tavalla muille täysin vieras ihminen.

No jos sulla on tapana muutenkin kutsua pariskunnasta aina vaan toinen, niin kai sitten. Isäsi tuskin sitten juhlissa kovin kauan viihtyy, kun hänelle rakas puoliso on jäänyt kotiin. 

Isän uutena avopuolisona olen miettinyt mahdollisia tulevia miehen lasten perhejuhlia. Itse olisin vapaaehtoisesti jäämässä pois. Ainakin, jos on pienintäkään epäilystä, että osallistumiseni aiheuttaa ongelmia. Lapset olivat kuitenkin jo aikuisia, kun tutustuin heihin, joten mitään kovin läheistä suhdetta heihin ei ole syntynyt.

Sama tietysti omien lasten suhteen. Juhlat pidetään semmoisella vieraskokoonpanolla, mitä he haluavat.

En ole koskaan ymmärtänyt ihmisiä jotka suhtautuu vanhempansa puolisoon ihan lähtökohtaisestikin negatiivisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Voit, jos haluat loukata heitä molempia.

Miksi loukkaisi?! Eiköhän apn isä tiedä lapsen ja uuden puolison välit! Elämän tärkein päivä.

Voit kutsua, mutta jos isäsi ei todennäköisesti tule.  Jos sinä olet fiksu, kutsut molemmat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.

Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!

Aloituksessa mainitaan, että isä on asunut uuden kanssa avoliitossa 10 vuotta. Onko äiti joku helanakoivu jos edelleen isän uusi suhde aiheuttaa kärsimystä? Kyllä vuosikymmenen jälkeen pitäisi tuo edeltänyt suhde olla enää hämärä muisto.

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.

Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.

Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v. 

No nyt on sairasta settiä koko äidin puolen suvulta. Ihan oikeastiko isän olisi pitänyyt jättää elämä elämättä vain sen takia, että vaimo on kuollut nuorena. Olisi pitänyt pystyttää alttari ja palvoa kuollutta kumppania koko loppu elämä????

Tän on pakko olla trolli. Ja miksi se morsian pitää jonkun miehenpuolen taluttaa alttarille????

Eikö ole ihan ok, että aviopari yhdessä kävelee sinne alttarille. En ollenkaan ymmärrä tuota, että mies luovuttaa naisen  toiselle miehelle, kuin minkäkin lihakinpaleen. Todella typerä perinne. 

Vierailija kirjoitti:

Jos äidilläsi olisi vaikea olla samassa tilaisuudessa isäsi uuden puolison kanssa, niin ehkä sitten. Ja silloinkin kertoisin syyn isälle ja isän uudelle kumppanille. Itse olen samassa asemassa kuin isäsi uusi kumppani ja voisin olla pois hääjuhlasta tämän vuoksi ja antaa sinun juhlia häitäsi yhdessä omien vanhempiesi kanssa.

Jättäisitkö isäsi tai äitisi kutsumatta, jos heillä olisi avioeron jälkeen vaikeaa olla samassa tilaisuudessa?

Ap, olet ällöttävä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit, jos haluat loukata heitä molempia.

Miksi loukkaisi?! Eiköhän apn isä tiedä lapsen ja uuden puolison välit! Elämän tärkein päivä.

Ap ei maininnut mitään siitä, että inhoaisi isän uutta puolisoa. Ei puhunut vihasta, ei katkeruudesta, ei huonoista väleistä. Hän sanoi vain, ettei pidä naista äitinään eikä tunne kovin läheisesti. 

Tunteeko ap läheisesti kaikki muutkin vieraat, siis mahdollisesti kutsumiensa ystävien puolisot jne. vai onko heidän joukossa ihmisiä, joista ap sanoo "en tunne kovin hyvin, mutta kutsun silti, koska kysessä on kaverini kumppani". 

Vierailija kirjoitti:

Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.

Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.

Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v. 

Onko sulla mitään kykyä asettua toisen asemaan? Puoliso kuolee nuorena ja jää pienen lapsen kanssa yksin...siihenkö elämän on pysähdyttävä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voit toki, sinun hääsihän ne ovat. Toki etiketti on, että vakiintuneet parit kutsutaan yhdessä. Se mitä et voi tehdä on loukkaantua jos/kun isäsi ilmoittaa ettei tule paikalle.

Etiketti ei ehkä ole tärkein ohjenuora lähiperheen kyseessä ollessa. Isä kuuluu häihin, mutta jos isän puoliso on kammennut oman äidin tilalle sukuun, niin siinä voi mennä raja monen mielestä. 

Kammennut ilman isän hyväksyntää? Niin joo, palstalta tuttu lapsimies vailla omaa tahtoa. Naiset vaan kampeavat hänen sukuunsa ja varmaan kampittavatkin toisiaan...