Voinko kutsua hääjuhlaani vaan isäni enkä äitipuoltani?
Ovat asuneet avoliitossa lähes 10 vuotta, mutta en koe häntä 'äidikseni' tai kovin läheiseksi. Kutsunko vaan isäni?
Kommentit (136)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Olin häissä, siellä oli morsiamen isä puolisonsa kanssa, oli myös biologinen äiti. Ei mitään ongelmaa.
Että oikein biologinen äiti? Kas kun ei synnyttäjä.
Sun juhlat, sä kutsut kenet haluat. Mutta onhan toi aika lapsellista. Ja lyhytnäköistäkin: entäs jos sokus perheellistyt tai joudut onnettomuuteen ja kaipaat apua? Ei varmaan tipu tältä isän kumppanilta, kun ei ole yritetty pitää asiallisia välejä aiemminkaan...
En kutsuisi, jos en pidä tyypistä. Tuskin isäni jättäisi tulematta hääjuhlaani. Isäni vaimoke saisi pettyä tai olla pettymättä. Ajakoon vaikka nurmikot sen ajan tai tehkööt ompelutöitään 🤣.
Ei tietenkään tarvitse kutsua. Vieras ja täysin merkityksetön ihminen hän sinulle on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Jos vielä noin kauan eron jälkeen kärsii, niin ehkä kannattaisi harkita terapiaa.
Voit, mutta olisi se aika tylyä sekä isän puolisoa että myös isääsi kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Kuulostaa siltä, että sen enempää äiti kuin tytärkään eivät ole kasvaneet joka suhteessa ihan aikuisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Olin häissä, siellä oli morsiamen isä puolisonsa kanssa, oli myös biologinen äiti. Ei mitään ongelmaa.
Että oikein biologinen äiti? Kas kun ei synnyttäjä.
No arvaa kumpi oli tehnyt tarjoilut ? Ei ainakaan biologinen äiti, joka ei edes onnittelut
Isäsi sitten kutsuu jatkossa vain sinut juhliinsa, ei puolisoasi, jos tällaisen linjan haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Kyllä täytyy aikuisten ihmisten osata sen verran käyttäytyä, että kestävät yhdet juhlat. Kyseessä on kuitenkin heidän lapsensa häät, vanhempien ei pidä esiintyä huomion hakuisesti ja järjrstää turhaa draamaa. Ap tapauksessa vanhempien ero on tapahtunut jo ainakin 10 vuotta sitten.
Kutsuminen häihin tai kutsun vastaanottaminen niihin saattavat olla yhtä haastavia kaikille osapuolille. Tein omassa suhteessani alusta alkaen selväksi, etten ota osaa miehen suvun tapahtumiin kuin korkeintaan osallistumalla lahjaan/kirjoittamalla nimeni korttiin. Vei vuosia totuttaa miehen suku siihen ja vaikka aikaa on kulunut joku kokee tärkeäksi kutsua minutkin. Se on vaivaannuttavaa. En vain pidä miehen suvusta. Yritin aiemmassa suhteessani raahautua mukana kaikenlaisiin kissanristiäisiin, kohdella kauniisti, mutta ei se ollut millään lailla hedelmällistä vuorovaikutusta.
Joten voitko keskustella asiallisesti, suoraan isäsi kanssa, mitä hän toivoisi kutsujen suhteen? Voi olla, ettei avopuoliso ole yhtään sen innostuneempi häistäsi kuin sinä kutsumaan häntä sinne mukaan. Joskus olisi hienoa, miten tällaiset muodollisuudet osattaisiin vain keskustella auki kuin rypeä väärinkäsityksissä
Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.
Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.
Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v.
Vierailija kirjoitti:
Ihan vapaasti. Tuleeko isäsi on asia erikseen.
Kuka sitten saattaa morsiamen alttarille jos ei oma isä? Niinhän sen pitäisi perinteisesti mennä kirkkohäissä. Jospa hänen äitinsä yllättää ja tulee häihin uuden miesystävän kanssa.
Kutsu kohteliaisuudesta koska kuulostaa pahasti siltä että sinulla ei ole moraalisesti veden pitävää syytä olla kutsumatta häntä.
Kertoo kutsujasta, ketä kutsuu ja ketä ei. Ja jokainen on mitä on.
Vierailija kirjoitti:
Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.
Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.
Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v.
Miksi se suku sitä isäsi puolisoa niin inhoaa?
Kuulostaa aikaa lapselliselta meiningiltä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä kuuluu kutsua. Tuskin sinäkään olet erityisen läheinen puolisosi jokaisen sukulaisen tai ystävän tai ystäväsi puolison kanssa.
Kuuluuko, jos oma äiti samalla kärsii tilanteesta juhlassa? Miettikää nyt vähän asiayhteyttä!
Kyllä meillä oli esim lapsen ylppäreissä sekä isäpuoli että biologinen isa kutsuttuna. Ei tullut mitään tappelua, kaikki käyttäytyivät asiallisesti.
Vierailija kirjoitti:
Kutsuimme häihin isän ilman kumppaniaan. Isäkään ei tullut, ilmoitti, että joko he molemmat tai ei kumpikaan saavu paikalle.
Minusta se oli hienoa! Hääjuhla oli kiva, äidin veli saattoi minut alttarille ja juhlissa oli vapautunut tunnelma, kun koko äidin suvun syvästi inhoama isän uusi puoliso ei ollut paikalla. Isä menetti eniten, tädit toki lähettivät videopätkiä niin kakunleikkaamisesta kuin häävalssistakin. Itse en osannut kaivata isää mukaan, jäämällä pois hän osoitti sen, minkä jo toki tiesinkin: en merkitse hänelle mitään.
Ai niin, äiti kuoli syöpään, kun olin 5v.
Miksi jonku piti saattaa sut alttarille? Oliko joku polvileikkaus ollu vai mikä juttu?
No eivät ehkä kutsu sun siippaa omiin juhliinsa jos eivät tästä pidä. Miltäs se ajatus tuntuisi?
Eihän äitipuolta tarvitse äidiksi tunteankaan, mutta pariskunnat kutsutaan molemmat. Turha huonontaa välejä isäsi nykyiseen puolisoon.