Olen hyvätuloisen miehen "kotirouva" kultaisessa häkissä. Miksi olen niin onneton?
Ulkopuolisen silmin elämäni on täydellistä. Asumme isossa omakotitalossa Espoon parhaalla alueella, ajamme uusilla autoilla ja lomailemme ulkomailla useita kertoja vuodessa. Mieheni on korkeassa asemassa ja tienaa todella hyvin. Sain jäädä kotiin lasten kanssa, kun esikoinen syntyi, ja siitä on nyt kymmenen vuotta. En ole "joutunut" menemään takaisin töihin.
Kuulostaa unelmalta, eikö? Totuus on kuitenkin toinen. Tämä unelma on kultainen häkki. Minulla ei ole omaa rahaa. Kaikki on mieheni nimissä. Minulla on käyttöön tarkoitettu luottokortti, jonka jokaisen ostoksen hän tarkistaa tiliotteelta. Jos ostan jotain vähänkään kalliimpaa itselleni, saan kuulla kysymyksiä ja piikittelyä "meidän rahojemme" tuhlaamisesta. Tunnen itseni enemmänkin palkatuksi työntekijäksi kuin tasavertaiseksi kumppaniksi.
Viimeinen niitti oli eilen. Olin ostanut uuden, vähän kalliimman talvitakin, ja illalla mieheni tokaisi viinilasin ääressä: "Sinun on helppo hymyillä ja shoppailla, kun minä raadan niska limassa tämän kaiken eteen." Se iski syvälle. Olen uhrannut urani, taloudellisen itsenäisyyteni ja koko elämäni tälle perheelle, ja hänen silmissään olen vain laiskottelija, joka tuhlaa hänen rahojaan.
Olenko vain kiittämätön ja hemmoteltu, kun valitan tällaisesta? Moni varmaan antaisi mitä vain ollakseen tilallani. Mutta tämä tunne siitä, että on täysin toisen ihmisen vallassa ja armoilla, syö minua sisältä. Onko mitään keinoa saada oma itsenäisyys takaisin menettämättä kaikkea?
Kommentit (101)
Kuulostat aivan normaalilta ja miehesi käyttäytyy todella tympeästi.
Sinuna alkaisin etsiä töitä, tai ainakin vaatisin oman tilin jolta saisin käyttää rahaa niin että toinen ei pysty jokaista ostosta seuraamaan. Kun taloustilanteenne kerta on hyvä, niin voisit vaikka alkaa yrittäjäksikin?
Nyt on jollain satuilu käynnissä.
Sä elät todella kultaisessa häkissä, josta näkökulma näyttää olevan todella kapea. Tämä on toki vain minun mielipiteeni, mutta minusta tuo ei kuulosta unelmasta vaan ahdistavalta. Ei kai kellekään normaaliälyiselle ihmiselle tuollainen elämä edes riittäisi? Siinä mielessä tunteesi ovat täysin ymmärrettäviä.
Sinuna yrittäisin työllistyä tai opiskella. Mietipä tilanne, että miehesi haluaa erota, niin jäät puille paljaille. Alat nyt ottaa askelia itsenäisyyteen, eli vastuuta itsestäsi.
Naisen ei tulisi milloinkaan jättää elämäänsä miehen varaan. Vaan pitää itsenäisyytensä (eli oma työ ja oma palkka), vaikka kuinka hyvätuloinen mies olisikaan ja haluaisi naisen jäävän kotiin. Yksi erittäin surullinen tapaus on tämä erään urheilijan vaimo. Tuon naisen tulisi olla varoittava esimerkki kaikille naispuolisille siitä, miten voi pahimmassa tapauksessa käydä.
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Meillä kuuluu. Lisäksi mies säästää minulle eläkerahastoa pahan päivän varalle.
Olet jonkunlainen ilotytön ja koiran välimuoto. Ei ihme, että on vähän ikävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Meillä kuuluu. Lisäksi mies säästää minulle eläkerahastoa pahan päivän varalle.
Jaa no sulla onkin varmaan oikeasti rikas mies.
Vierailija kirjoitti:
Mulla samanlainen tilanne, vaikka mieheni ei kyllä ikinä ole sanonut mitään tuollaista. Luulen tyytymättömyyden liittyvän siihen etten pääse kehittymään, olemaan laajemman yhteisön kanssa tai hyödyksi sellaiselle.
Minun mieheni ehti kyllä sanoa tuollaista aika monta kertaa ennen kuin sain tarpeeksi voimia lähteä. Oikeasti asuttiin Espoossa isossa talossa jne. Moni asia oli aivan kuten aloituksessa.
Olis kyllä aika helvettiä elää tuollaista elämää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Meillä kuuluu. Lisäksi mies säästää minulle eläkerahastoa pahan päivän varalle.
Ruotsissa on jo toteutettu, ja Suomessakin on suunnitelmia, että jatkossa yksityisten eläkerahastojen osuus vähennetään kansaneläkkeestä. Tällä hetkellä siis vielä kotirouva voi saada kansaneläkkeen, mutta siten kun sinä pääset eläkeikään, niin se tuskin enää on mahdollista, jos sinulla on lisäksi eläkerahasto. Tähän kannattaa varautua, eli käytännössä yksityisen rahaston pitää olla todella suuri jotta sillä voi elää.
Ei muuta kuin eropelit ja miehelle joku 20-vuotias pystytissinen somebimbo sokerielämää viettämään.
Tuossa voisi tietysti tehdä niinkin että niistä kotitöistä saisit ihan palkkaa vaikka 2500/kk, josta verot eli netto jotain 1800? Ja se siten olisi omaa rahaa, josta myös kertyisi eläkettä + sosiaaliturvaa.
Entä jos mies olisi luopunut hienosta työstään ja sinä surffaisit ura-aallon harjalla kiinnostavien töiden parissa, kuittaillen hänen tekemästään ostoksesta? Mies napottaisi keskenään kotona ja elämän sisältö olisi muiden jälkien siivoamista, ruokkimista ja järjestelyä? Kommenttien kuulemista kuten että nyt ei oikein tainnut pihvien punaviinikastike onnistua, oliko huono päivä vai tapahtuiko Promesassa jotain ikävää... Ehkä jotain harrastuksia mutta ei sitten muuta. Niin miltäpä se hänestä tuntuisi. Ai niin ja hänen kroppansa olisi ehkä kärsinyt lasten saamisesta mutta sinusta ei näkisi mistään että on pari-kolme muksua pukkastu maailmaan. Pimppisi olisi heti märkänä kun näkisit komean urheilumiehen ja karskisti miehen kuullen sitten kommentoisit että katopas tuon miehen sikzpäkkiä ja taitaa olla kunnon varusteetkin vielä, ihan tässä katsellessa jo paikat kastuu hehhehheh... Noin niinkuin asiat toisinpäin kääntäen näin äkkiseltään tässä keskenäni ajattelin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Meillä kuuluu. Lisäksi mies säästää minulle eläkerahastoa pahan päivän varalle.
Ruotsissa on jo toteutettu, ja Suomessakin on suunnitelmia, että jatkossa yksityisten eläkerahastojen osuus vähennetään kansaneläkkeestä. Tällä hetkellä siis vielä kotirouva voi saada kansaneläkkeen, mutta siten kun sinä pääset eläkeikään, niin se tuskin enää on mahdollista, jos sinulla on lisäksi eläkerahasto. Tähän kannattaa varautua, eli käytännössä yksityisen rahaston pitää olla todella suuri jotta sillä voi elää.
Se on takuueläke. Kansaneläkettä saa ihmiset jotka on joskus tehnyt töitä. Takuueläkettä saa kun ei ole päivääkään tehnyt palkkatyötä tai on tehnyt niin vähän töitä ettei ole kelpoinen kansaneläkkeen saajaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Trollihan tämä on mutta eikö kotirouvuuteen kuulu että saa myös shoppailla miehen rahoilla, turhaan mies kitisee
No ei kyllä kuulu. Itsekin olen ollut kotirouva.
Meillä kuuluu. Lisäksi mies säästää minulle eläkerahastoa pahan päivän varalle.
Ruotsissa on jo toteutettu, ja Suomessakin on suunnitelmia, että jatkossa yksityisten eläkerahastojen osuus vähennetään kansaneläkkeestä. Tällä hetkellä siis vielä kotirouva voi saada kansaneläkkeen, mutta siten kun sinä pääset eläkeikään, niin se tuskin enää on mahdollista, jos sinulla on lisäksi eläkerahasto. Tähän kannattaa varautua, eli käytännössä yksityisen rahaston pitää olla todella suuri jotta sillä voi elää.
Jep. Tulevaisuudessa yksityiset eläkerahastot leikkaavat kansaneläkettä.
Vierailija kirjoitti:
Olis kyllä aika helvettiä elää tuollaista elämää.
Niinpä. Ihan alkoi ahdistaa ap:n kertoma. Mutta ei se raha kuitenkaan aina tuo onnellisuutta. Varsinkaan, kun oma asema parisuhteessa on kuin lapsella tai kotipiialla, ja on täysin riippuvainen (taloudellisesti) toisesta ihmisestä. Ei mitään omaa eikä itsenäisyyttä.
Vaikka oma palkka on bruttona 2000€ ja asun yksin vuokralla, eikä ole varaa esimerkiksi autoon ja jokavuotiseen matkusteluun, niin silti olen erittäin tyytyväinen tilanteeseeni. Olen itsenäinen nainen.
On noloa mieheltä sanoa noin. Itsesi vuoksi kehotan sinua, että lähde opiskelemaan ja hanki ammatti. Vielä ei ole liian myöhäistä. Saat sisältöä elämääsi ja omaa rahaa sitten kun pääset töihin. Tsemppiä!
Tuo tilanne on taloudellista hallitsemista. Olet kotiorjan asemassa ja sinut käytetään ihan loppuun. Kun vanhenet, niin vaihdetaan pahimmillaan nuorempaan, tai sitten miehessi harrastaa viikonloppuja miesystävien kanssa jossain Italiassa venakkojen kanssa. Tuo on kultainen häkki. Ota miehesi kanssa puheeksi, että haluat kasvattaa oman osakesalkun turvataksesi vanhuutesi. Siihen esim. 2000€ per kk/ tai joku summa per vuosi. Ala käymään töissä kotisi ulkopuolella, ala tienaamaan omat rahasi. Westendorjille käy lopussa aina huonosti, varsinkin jos miehelläsi on sikamiehen tatuoinnit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa on jo toteutettu, ja Suomessakin on suunnitelmia, että jatkossa yksityisten eläkerahastojen osuus vähennetään kansaneläkkeestä. Tällä hetkellä siis vielä kotirouva voi saada kansaneläkkeen, mutta siten kun sinä pääset eläkeikään, niin se tuskin enää on mahdollista, jos sinulla on lisäksi eläkerahasto. Tähän kannattaa varautua, eli käytännössä yksityisen rahaston pitää olla todella suuri jotta sillä voi elä
Se on takuueläke. Kansaneläkettä saa ihmiset jotka on joskus tehnyt töitä. Takuueläkettä saa kun ei ole päivääkään tehnyt palkkatyötä tai on tehnyt niin vähän töitä ettei ole kelpoinen kansaneläkkeen saajaksi.
Tällä hetkellä, juu. Tulevaisuudessa toisin, kun ollaan menossa kohti perustuloa ja yksinkertaisempaa systeemiä. Eläkerahastojen tulot leikkautuvat myös perustulosta.
Se johtuu siitä, että mies ei oikeasti haluaisi sun olevan enää kotirouvana ja piikittelee sinua. Toisaalta jos hän haluaa sinun olevan kotirouva, tuo piikittely on henkistä väkivaltaa.
Teidän ongelma ei ole välttämättä se, että olet kotirouvana, vaan vika voi olla jossakin muualla. Miten parisuhde muuten voi? Pariterapia voi olla ratkaisu myös.