Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avioerosta jo kaksi vuotta ja edelleen olen hajalla. Onko tämä enää normaalia?
13.06.2025 |
Mies jätti todella kylmällä tavalla ja mun elämä romahti aivan täysin. Olen taistellut jossakin masennuksen, ahdistuksen, uupumuksen ja mahdollisten esivaihdevuosien välillä ja koittanut samalla saattaa AMK-opinnot loppuun. Masennusta ei ole tutkittu, mutta diagnoosi jonkun asteisesta masennuksesta olisi voinut tullakin. Opinnot sain suoritettua, mutta avioeron jälkeen arvosanat huononi ja keskiarvoksi tuli 2,78. Harmittaa koska tarkoitus oli päästä parempiin arvosanoihin. Ei vain voimat riittäneet. Töissä olen kuitenkin uudessa ammatissa koska jatkan vanhassa työpaikassa uudella nimekkeellä. Esimies on koittanut tukea mua parhaansa mukaan ja työterveyden kanssa ollaan tehty yhteistyötä.
Ero vie mun elämältä pohjan aivan täysin. Suhde kesti kaikkiaan vajaa 10 vuotta, ei yhteisiä lapsia. Oli pelko kodin menetyksestä, mutta onneksi pystyin pitämään kodin itsellä. Lisää stressiä on kuitenkin tuonut taloudellinen tilanne, kun yksin maksan omakotitalon kuluja. Auto on yli 20 vuotta vanha ja saa jännittää kauanko se kestää.
Viime talvena mietin pari kertaa, että ajan päin kalliota ja pääsen kaikesta tuskasta. En mä kuitenkaan voisi oikeasti tappaa itseäni, en voisi tehdä sitä aikuiselle lapselleni. Eikä suoraan sanottuna riittäisi rohkeus tehdä itsemurhaa.
Lisäksi tyhmyyksissäni ajauduin suhteeseen varatun miehen kanssa ja rakastuin häneen. Mies ei ole eroamassa ja olen hänelle vain seksiä varten. Nautin seksistä tämän miehen kanssa todella paljon ja seksi hänen kanssaan on parasta mitä olen saanut. Tiedän tämän suhteen olevan väärin, mutta en osaa lopettaa sitä. Suhde kestänyt jo lähemmäs kaksi vuotta.
Kaipaan läheisyyttä ja sitä saan tältä varatulta. En pysty ajattelemaan itseäni jonkun toisen kanssa. En voi olla jonkun muun kanssa jos rakastan tätä miestä. Olen koittanut Tinderiä ja käynyt parilla treffeillä, mutta ei vain ole mun juttu deittisovellukset. En uskalla lähestyä kiinnostavia miehiä, jos joku sellainen vastaan tulisi. Lisäksi tyhmästi ajattelen, että mun tuurilla kiinnostavalla miehellä on joku ns. katkarapu housuissa eikä osaa nuolla jne.Tämän varatun kanssa seksi on niin nautinnollista, että vaatimukset seksin osalta on korkealla. Toki ensimmäinen seksikerta uuden ihmisen kanssa on jännittävää ja sen vuoksi ei ehkä mene aivan putkeen, mutta peniksen koko on sellainen asia joka on mulle tärkeä. Voi olla jopa keskivertoa jonkun verran pienempi, mutta kerran vastaan tullut mikropenis ei vain ollut hyvä juttu.
Toisaalta olisi varmaan parempi olla täysin yksin, kun olen näin rikkäinen. Kyynelsilmin tätäkin kirjoitan. Paskaa tästä sataa niskaan kuitenkin, mutta oli pakko purkaa johonkin tätä paskaa oloa. Eräs ystävä on se jolle olen paljon kertonut, mutta on alkanut vaikuttaa, että ei enää jaksa ihan kaikkea. Hän kun on sitä mieltä, että suhde tuohon varattuun pitäisi lopettaa koska hajotan siinäkin itseäni lisää.
Kommentit (45)
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia olla hajalla vielä kaksi vuotta avioeron jälkeen, jos ero tuli yllätyksenä ja/tai toteutettiin muuten tökerösti. Hae ammattiapua heti tai mene jos mahdollista jonnekin erokurssille.
Ja lopeta suhde tähän varattuun. Hän käyttää sinua hyväksi. Tuo on pelleilyä ja sun tunteilla leikkimistä. Tiedän: on paljon helpompaa kehottaa tekemään niin kuin toteuttaA. Mutta jos et kykene siihen heti, pidä sitä edes tavoitteena.
Ero oli täysi yllätys. Mies ei kertonut asiaa kasvotusten vaan sain tietää, kun sain sähköisesti avioerohakemuksen. Siihen asti mies eli täysin normaalisti mun kanssa. Kävin työterveyden psykologilla kolme kertaa, mutta sitten vaihtui työterveys enkä ole jotenkin vain saanut varattua aikaa. Olisin halunnut jatkaa samalla psykologilla, mutta ei ole varaa mennä tuonne yksityiselle omalla rahalla.
Tiedän, että mun pitäisi lopettaa suhde varattuun, mutta tosiaan helpommin sanottu kuin tehty. Olen koittanut tehdä töitä sen eteen, että saisin lopetettua suhteen. En ole miehelle kertonut tunteistani, mutta kyllä hän varmaan on sen tajunnut, kun välillä olen suuttunut niin pahasti ja tuonut esille, että hänen käytöksenä loukkaa mua.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täytyy myöntää, että olen nyt juonut viiniä ja se herkistää entistä enemmän. Nyt vähän taas helpotti kun sai suoltaa ajatuksensa tänne.
ap
2 vuotta ei ole todellakaan pitkä vaan lyhyt aika. Vastahan siinä vaiheessa on normaali ihminen eronsa alkutaipaleella.
Tyypillisesti vain typerimmät ja just miehet ei edes selvitä päätään vaan takertuu ekaan naiseen, etenkin jos tää naikkonen vielä imartelee miehen itserakkautta tyrkyttämällä itseään suoraa päätä käytettäväksi.
Minä olin täysin hajalla 10 vuotta kun vaimo lähti yllättäen. Oli pettänyt minua monta vuotta ja sitten vain ilmoitti yksi viikonloppu, että hän muuttaa viikon päästä pois ja hakee eroa. Mitään riitoja ei ollut, enkä aavistanut mitään. Jälkikäteen sitten kuulin hänen ystävältään miten kauan pettäminen oli jatkunut, vaimo ei sitä itse kertonut.
En kymmeneen vuoteen osannut luottaa yhteenkään naiseen. Eikä se senkään jälkeen helppoa ole ollut. Elän edelleen yksin vaikka muutamia seurustelu- ja lyhyitä suhteita on ollut sen jälkeen. Nyt tuosta kaikesta on jo kolmekymmentä vuotta aikaa.
En kerro edellistä pelotellakseni sinua ap, enkä kehuakseni että olen pärjännyt muuten kyllä taloudellisesti hyvin myöhemmin. Mutta vaikeaa oli ensimmäiset viisi vuotta, niin taloudellisesti kun henkisestikin. Toivon että sinlä ap, pääset vähemmällä ja sinun ei tarvitse kokea mitään vastaavaa.
Ei kun sä oot selvinnyt upeasti, tutkintokin. Hyvä sinä🌹🌿
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia olla hajalla vielä kaksi vuotta avioeron jälkeen, jos ero tuli yllätyksenä ja/tai toteutettiin muuten tökerösti. Hae ammattiapua heti tai mene jos mahdollista jonnekin erokurssille.
Ja lopeta suhde tähän varattuun. Hän käyttää sinua hyväksi. Tuo on pelleilyä ja sun tunteilla leikkimistä. Tiedän: on paljon helpompaa kehottaa tekemään niin kuin toteuttaA. Mutta jos et kykene siihen heti, pidä sitä edes tavoitteena.
Ei kai sitä hyväksikäytöksi voi sanoa kun molemmat tietää tilanteen. Ap saa kunnon meisseliä ja varattu mies toosaa eikä joudu eroamaan. Hyvä diili molemmille.
Tiedät itsekin, että sun pitäisi jättää varattu, koska se suhde rikkoo sua enemmän kuin mennyt avioero. Miksi halusit välttämättä pitää omakotitalon, jos sulla on talous kuralla?
Jos olet vielä lapsentekoiässä, niin se ajatus kannattaa suunnata sen uuden kumppanin etsimiseen. Senkin voi ottaa ensin projektina, kunnes alkaa tunteet olla taas sun hallussa ja avoinna uusille kohtaamisille.
Voit alkuun vaikka ottaa kriteeriksi, että etsit henkilöä, joka ei ole varattu ja talous sillä tolalla, että voitte toteuttaa teidän yhteisiä unelmia. Halu omakotiasumiseen on ilmeisesti myös tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
2 vuotta ei ole todellakaan pitkä vaan lyhyt aika. Vastahan siinä vaiheessa on normaali ihminen eronsa alkutaipaleella.
Tyypillisesti vain typerimmät ja just miehet ei edes selvitä päätään vaan takertuu ekaan naiseen, etenkin jos tää naikkonen vielä imartelee miehen itserakkautta tyrkyttämällä itseään suoraa päätä käytettäväksi.
Höpö höpö. Ei ole mitään tiettyä aikaa. Toki, jos on tullut ap:n tavoin yllättäen ja tökerösti jätetyksi, voi kestääkin pidemmän aikaa toipua. Mutta ei näin ole kaikilla. Kaikki erot eivät ole yllätyksiä, paskaisia, riitaisia, huonoja jne.
Ei ole normaalia. Kyllä asioista täytyy päästä yli ja jatkaa elämäänsä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä nyt edes on ''kylmä tapa'' jättää? Eiköhän kaikki tavat tunnu kylmiltä sille jätetylle osapuolelle.
Joo normia joillekin. Nuorena sitä voi surra ja miksei muutenkin. Ehkä voi yrittää keksiä tilalle sitä mihin muualle voisi keskittyä. Pieni aika, jota voisi kasvattaa. Uusia näkökulmia ja ihailun kohteita. Vaikka tunteet menevät oman aikansa omia teitään ja eheytyminen omien osien hakeminen, aivokemiakin. Ehkä joku rakkauden tunne tai välittäminen olisi ilman tätä henkilöäkin kun ihmisillä on tapana haluta heijastaa hyviä tunteita, osalla. Itsestään voi pitää huolta siltä osin kuin suinkin, aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen masentuu kun komea mies jättää. Olisit ottanut ruman miehen niin eroa ei olisi edes tullut ja kaikki olisi hyvin.
On sanonta että erosta pääsee kokonaan yli kun puolet siitä ajasta mitä on oltu yhdessä on kulunut. Koita saada täytettä arkeen niin et mieti liikaa, urheiluharrastus, tapahtumia tai muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo varattu on huono ratkaisu! Sun pitää surra itsesi puhki ja sitten jatkaa elämää. Nyt vaan harrastat itsesi hajoittamista jonkun varatun kanssa. Sure, kärsi ja jatka eteenpäin puhtaalta pöydältä.
Avoliitto päättyi 2014. Yhdessä olimme 18 vuotta. Useita vuosia meni siihen, että pääsin ylös siitä olosta. Oman ajan se vie. Alkuun olin sairaslomalla sen jälkeen tein muutaman kuukauden puolikasta vuoroa. Nyt voin sanoa, että ero oli oikea ratkaisu kohdallani. Molemmat kärsimme siinä suhteessa ja voimme huonosti. Emme ole missään tekemisissä olleet eron jälkeen enkä kaipaa enää vanhaa. En olisi pystynyt toteuttamaan näitä asioita elämässä avoliiton aikana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On ihan normaalia olla hajalla vielä kaksi vuotta avioeron jälkeen, jos ero tuli yllätyksenä ja/tai toteutettiin muuten tökerösti. Hae ammattiapua heti tai mene jos mahdollista jonnekin erokurssille.
Ja lopeta suhde tähän varattuun. Hän käyttää sinua hyväksi. Tuo on pelleilyä ja sun tunteilla leikkimistä. Tiedän: on paljon helpompaa kehottaa tekemään niin kuin toteuttaA. Mutta jos et kykene siihen heti, pidä sitä edes tavoitteena.
Ero oli täysi yllätys. Mies ei kertonut asiaa kasvotusten vaan sain tietää, kun sain sähköisesti avioerohakemuksen. Siihen asti mies eli täysin normaalisti mun kanssa. Kävin työterveyden psykologilla kolme kertaa, mutta sitten vaihtui työterveys enkä ole jotenkin vain saanut varattua aikaa. Olisin halunnut jatkaa samalla psykologilla, mutta ei ole varaa mennä tuonne yksityiselle omalla rahalla.
Tiedän, että mun pitäisi lopetta
Toivon, että tajuat sen miehen olleen ihan avuton tuossa. Sinulle sopii sellainen, joka puhuu ja huolehtii.
Eihän tuollainen piiloonmenijä ole muutakuin yök.
Minulla oli vähän samanlainen eu kertonut. Puskan takaa tuli ero. Heti aloin hankkia omaa kämppää. Sen ihmisen kanssa en halua olla, joka minulta maton vie alta.
Ja ne jutut alkoi olla sellaisia kummallisia. Tajusin, että eihän tuo ihminen ole konflikteja koskaan käynyt. Perheensä kulttuuri oli lakaista asiat ja olla muodollisesti tyytyväinen perhe.
Itse olen paljon syvempi ja kykenevä sanoittaman ja purkamaan asioita.
Sanoinkin, kiitos, että autoit minua tässä luopumisessa. Se riitelyn yritys, mitä hänellä oli, oli sellaista vyön alle lyömistä. Siinä tajusin paljon.
Tuollainen maton jalkojen alta vieminen, on niin epäkypsä ele, että tietenkin se vie sinulta luottamuksen häneen.
Kuitenkaan kaikki ihmiset ei är ole tuollaisia. On luotettavia.
Se eksäsi ehkä halusi sinua suojella. Teki sen sitten ihan väärin. Luuli ehkä, että asioiden pimittäminen suojelee. Hänellä on omat oppirahansa.
Terapiaa sinulle suosittelen. Sinulla on kykyjä selvittää asiat.
Hae apua. Mene lääkäriin samantien. Sieltä se alkaa.
Olet tottunut pärjäämään.
Nyt et pärjää. Tarvitset apua.
Hae itsellesi apua.
Vierailija kirjoitti:
Mikä nyt edes on ''kylmä tapa'' jättää? Eiköhän kaikki tavat tunnu kylmiltä sille jätetylle osapuolelle.
No, on niitä sellaisiakin tapoja, että puhutaan asiat.
Se on ihan eri kuin, että jätetään eikä kerrota asioista. Ei uskalleta kohdata. Ei uskalleta? kohdata sitä ihmistä, kenen kanssa on koti ja elämä jaettu kymmenen vuotta
Ihan eri on kohdata kasvokkain ja puhua. Se on reilua.
Eilen tuli juotua kännit ja itkettyä pahaa oloa. Nyt on kolme vapaata ja mietin, että kaikki muut tuntuu viettävän toisten ihmisten kanssa juhannusta. Mä olen yksin. Nautin tietysti yksin olostakin, mutta olisi ollut kiva kun edes yhtenä päivänä olisi seuraa juhannuksena. No huomenna varmaan menen merenrannalle toiselle paikkakunnalle niin pääsee raittiiseen ilmaan. Yksin vain sekin pitää tehdä. Ei ole rakasta vierellä jonka kanssa voisi tehdä asioita.
ap
Alue: Aihe vapaa
On ihan normaalia olla hajalla vielä kaksi vuotta avioeron jälkeen, jos ero tuli yllätyksenä ja/tai toteutettiin muuten tökerösti. Hae ammattiapua heti tai mene jos mahdollista jonnekin erokurssille.
Ja lopeta suhde tähän varattuun. Hän käyttää sinua hyväksi. Tuo on pelleilyä ja sun tunteilla leikkimistä. Tiedän: on paljon helpompaa kehottaa tekemään niin kuin toteuttaA. Mutta jos et kykene siihen heti, pidä sitä edes tavoitteena.