Lue keskustelun säännöt.
Olen hyvätuloisen miehen "kotirouva" kultaisessa häkissä. Miksi olen niin onneton?
25.06.2025 |
Ulkopuolisen silmin elämäni on täydellistä. Asumme isossa omakotitalossa Espoon parhaalla alueella, ajamme uusilla autoilla ja lomailemme ulkomailla useita kertoja vuodessa. Mieheni on korkeassa asemassa ja tienaa todella hyvin. Sain jäädä kotiin lasten kanssa, kun esikoinen syntyi, ja siitä on nyt kymmenen vuotta. En ole "joutunut" menemään takaisin töihin.
Kuulostaa unelmalta, eikö? Totuus on kuitenkin toinen. Tämä unelma on kultainen häkki. Minulla ei ole omaa rahaa. Kaikki on mieheni nimissä. Minulla on käyttöön tarkoitettu luottokortti, jonka jokaisen ostoksen hän tarkistaa tiliotteelta. Jos ostan jotain vähänkään kalliimpaa itselleni, saan kuulla kysymyksiä ja piikittelyä "meidän rahojemme" tuhlaamisesta. Tunnen itseni enemmänkin palkatuksi työntekijäksi kuin tasavertaiseksi kumppaniksi.
Viimeinen niitti oli eilen. Olin ostanut uuden, vähän kalliimman talvitakin, ja illalla mieheni tokaisi viinilasin ääressä: "Sinun on helppo hymyillä ja shoppailla, kun minä raadan niska limassa tämän kaiken eteen." Se iski syvälle. Olen uhrannut urani, taloudellisen itsenäisyyteni ja koko elämäni tälle perheelle, ja hänen silmissään olen vain laiskottelija, joka tuhlaa hänen rahojaan.
Olenko vain kiittämätön ja hemmoteltu, kun valitan tällaisesta? Moni varmaan antaisi mitä vain ollakseen tilallani. Mutta tämä tunne siitä, että on täysin toisen ihmisen vallassa ja armoilla, syö minua sisältä. Onko mitään keinoa saada oma itsenäisyys takaisin menettämättä kaikkea?
Kommentit (101)
Niin no, onhan sitä materialistisiä ihmisiä, joiden unelmaelämän sisältö olisi ajaa hienolla autolla, asua hienossa talossa, hienolla alueella ja tehdä hienoja matkoja. Harvalle kuitenkaan tuo riittää sisällöksi. Moni tekee pienipalkkaista työtä, koska noissa töissä on itsessään jotain, joka tuottaa tyytyväisyyttä.
Musta olisi painajainen elää noin. Juu olen ollut kotiäitinä pari vuotta, kun muksut olivat pieniä, mutta yhdessä päätettiin tuolloin budjetti talousmenoille ja kumminkin omiin ostoksiin, joihin toinen oli puuttumatta, jos ei niitä pystynyt kehumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suostuisin kotirouvaksi vain jos mies säästäisi minulle vapaaehtoista eläkerahastoa. Omaa elämää ei kannata jättää pelkästään miehen hyväntahtoisuuden varaan.
Mies saattaa aina pettää tai jättää. Tai vaikka kuolla
Täähän on nuorten naisten ihannekuvio nykyisin.
Tosin ikivanha elämäntapa. Tuskinpa koskaan muuttuu.
Eikä säälitä pätkääkään.
Yleensä sikamiehen orjaksi westendiin pääsee kun on erittäin kaunis, kiltti ja ahkera. Nuo on sellaisia ominaisuuksia mitä sun kannattaa karsia itsestäsi samantien. Ota juristiin yhteyttä ja selvittele, onko avioehto täysin pätevä. Voitko kohtuullistaa eron. Saatko erossa yhtään mitään. Pidä silmät selässä sitten, nuo tuon tyyppiset miehet ovat todella sikamaisia.
Itsehän sä olet tuohon suostunut. Tee asialle nyt jotain, jos ei nyt enää olekaan kivaa. Aloittaisit vaikka miehen ulkoistamisella. Onneksi et kuitenkaan avioehtoa allekirjoittanut, joten kaikki avioliiton aikana hankittu on yhteistä omaisuutta.
Jos mies ei yhtään arvosta sun duunia ja lastensa äitiä, niin todellakin jotain on ja pahasti pielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Melkein sama tilanne. Tuloerot on suuret.
Mies pilkkaa usein tästä, se on nöyryyttämistä.
Miksi sä ap alkujaan suostuit tuohon järjestelyyn? Aika kuplassa olet ollut kotirouva fiilistelysi kanssa. Ehkä tuo silloin tuntui hienolta ja yläluokkaiselta elää tuolla tavalla? Olet ylläpidetty nainen, jonka mies tulee valitettavasti jossain vaiheessa vaihtamaan nuorempaan. Tämä ei siis ole ivailua, vaan ihan sitä realismia. Nyt alat äkkiä tekemään toimintasuunnitelmaa itsenäistymistäsi varten. Miehesi on jo nyt selkeästi ärsyyntynyt sinuun, eli rakkaus sinua kohtaan taitaa olla vähentynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon tunnistan että mies on ärsyyntynyt minuun. :D
enkä ole a.p
Vierailija kirjoitti:
Se johtuu siitä, että mies ei oikeasti haluaisi sun olevan enää kotirouvana ja piikittelee sinua. Toisaalta jos hän haluaa sinun olevan kotirouva, tuo piikittely on henkistä väkivaltaa.
Teidän ongelma ei ole välttämättä se, että olet kotirouvana, vaan vika voi olla jossakin muualla. Miten parisuhde muuten voi? Pariterapia voi olla ratkaisu myös.
Kyllä se syy on että ap ei tee mitään sen eteen että koittaisi mennä töihin. Itselläni ex teki samaa, oli kotirouvana. Lapset pärjäsivät jo hyvin. Mutta kun toista ei vain huvittanut mennä töihin. Veetutti maksaa kaikki laskut yksin ,olin kuin yksinhuoltaja. Ja tulee kotiin niin toinen ei ole tehnyt kotona mitään. Onneksi on ex.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suostuisin kotirouvaksi vain jos mies säästäisi minulle vapaaehtoista eläkerahastoa. Omaa elämää ei kannata jättää pelkästään miehen hyväntahtoisuuden varaan.
Mies saattaa aina pettää tai jättää. Tai vaikka kuolla
Itsekin voi kuolla..
Vierailija kirjoitti:
Hittooko sä talvitakkia keskellä kesää hankit.
Ku olen hullu paska loinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suostuisin kotirouvaksi vain jos mies säästäisi minulle vapaaehtoista eläkerahastoa. Omaa elämää ei kannata jättää pelkästään miehen hyväntahtoisuuden varaan.
Mies saattaa aina pettää tai jättää. Tai vaikka kuolla
Tollaisia paska läjä akkoja pitää varoa.
Ei ole naisen syy, jos miehelle tilanne sopii
ja sitten haukkuu "loiseksi" tai muuta paskaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä sinua on estänyt opiskelemasta ja menemästä töihin?
Tai mikä estää menemästä nyt töihin?
No tämä nyt on työllisyystilanteen huomioon ottaen ihan järjetön kysymys, pelkkää v*ttuilua.
Uskon että jonkunlaista työtä löytyy, esimerkiksi osa-aikatyötä palvelualalta, henkilökohtaisen avustajan työtä. Kannattaa alkaa kerryttää työkokemusta ja ansaita omaa rahaa lähtöä varten. Onko teillä avioehto ap?
Onko esikoinen siis 10v ja muut lapset nuorempia?
Käytiin talvella suljetulla Heinolan lintutalolla norkoilemassa. Siellä ei ollut kuin varishäkki.
Varikset ulkona katsoi että pääsispä sisään tuolla on ruokaa ja sisältä katsoivat että pääsispä ulos tuolla on vapaus.
Mutta onneton olet sen takia, koska olet kiittämätön ja olisit onneton missä tilanteessa vaan.
Vierailija kirjoitti:
Olet onneton, koska päätäntävalta on toisella ihmisellä. Onko sinulla mitään koulutusta, jotta voisit ilmottautua työttömäksi työnhakijaksi ja mahdollisesti työllistyä edes osa-aikaisesti? Saisit omaa rahaa ja päätäntävaltaa. Tai saisit edes työttömyyskorvausta.
Mikä siis estää luovuttamasta päätäntävaltaa työkkärille tm-tukea varten? Tai esimiehelle töissä?
Aivan!
Koska sulla on vtun paljon enemmän päätäntävaltaa omaan aikaasi nykyisessä tilanteessa kotirouvana.
Talvitakki kesäkuussa? Mistä sellaisia edes tällä hetkellä löytää? 😅
Mutta jos joku nyt olisi vastaavassa tilanteessa. Niin nythän olisi hyvä hetki alkaa ottaa aikaa ja tilaa itselle ja miettiä, pystytkö perustamaan yrityksen. Tai ryhtyisitkö opiskelemaan? Ala tekemään järjestelmällisesti sellaisia asioita, jotka vievät sinua kohti omia tuloja. Ja avaat tietysti niille oman pankkitilin, jos sellaista ei vielä ole.
Aito onnellisuus tulee siitä että on aamupalalla viittä erilaista leikkelettä.
t. Toimitusjohtajan vaimo
Olet onneton, koska päätäntävalta on toisella ihmisellä. Onko sinulla mitään koulutusta, jotta voisit ilmottautua työttömäksi työnhakijaksi ja mahdollisesti työllistyä edes osa-aikaisesti? Saisit omaa rahaa ja päätäntävaltaa. Tai saisit edes työttömyyskorvausta.