Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Pohdintaa väitteestä "jos rakastat, et petä"
24.06.2025 |
Törmäsin taas somessa tällaiseen väitteeseen, johon moni uskoo 100% mustavalkoisesti. Itse olen taipuvainen ajattelemaan toisin. Olen pettänyt kumppaniani, jota uskon kuitenkin vilpittömästi rakastavani.
Toivon, että eri mieltä olevat kykenisivät lukemaan koko tekstini ja miettimään hetken näkökulmiani, ennenkuin tulevat huutamaan kuinka hirveä olen.
Ensinnäkin; pettäminen ei sinänsä ole välttämättä mielestäni mitään kumppanilta pois. Toki jos pettäminen aiheuttaa ärtymystä, mielipahaa, etääntymistä, terveysriskejä, niin silloin kyllä, mutta mitä haittaa siitä oikeasti on toiselle? Mielestäni se on täysin pettäjän oma asia. Sama kuin kävisi jossain muussa omassa harrastuksessaan. Parhaimmassa tapauksessa puuhassa piristyy, niinkuin muissakin mukavissa harrastuksissa, ja sitä kautta piristynyt ja elämäänsä tyytyväinen ihminen on parempi puoliso myös omalle kumppanilleen.
Toisekseen; uskon että pettämisen tuomitsevat henkilöt ovat niitä, joihin ensihuuma, ihastuminen ja jännitys eivät vaikuta positiivisesti. Helppokos silloin on tuomita muut ja olla itse uskollinen.
Toisille, kuten itselleni, jännitys, ihastuminen ja ensihuuma aiheuttavat aivan valtavan positiivisen ryöpsähdyksen useiksi kuukausiksi. Muutun energiseksi, piristyn, elämä tuntuu mahtavalta. Vaikea keksiä mitään muuta asiaa, josta saisi näin mahtavan fiiliksen. Ehkä laskuvarjohyppy pääsee lähelle, mutta senkin tuoma hyvänolonryöppy kestää vain pari päivää..!
On helppo tuomita ihmisiä asioista jotka itselle ovat helppoja välttää. Minäkään en esimerkiksi ylensyö enkä tuhlaa rahojani, koska en saa kummastakaan toiminnasta kummoistakaan mielihyvää. Minun olisi siis hyvin helppo moittia niitä, jotka sortuvat jompaankumpaan.
Väitteeni saa haastaa, ja toivoisinkin sitä, mutta toivon myös perusteluita enkä pelkkää parjaamista ilman että minun esittämiäni perusteluita on yhtään pohdittu. Kiitos niille jotka tähän kykenevät.
Kommentit (240)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihanan sinisilmäisesti osa on sitä mieltä, että suhde on heti pilalla jos jompikumpi pettää. Vaikka se voi nimenomaan antaa aivan valtavaa lisäbuustia. On taas parempi ja itsevarmempi olo myös omassa suhteessa. Se on kuin raikas tuulahdus arjen keskellä, minkä voimalla taas jaksaa olla paras puoliso. Vähän kuin hyvä reissu omien ystävien kanssa, vaikkakin potenssiin sata. Eivät kaikki voi suhteessaan huonosti, vaikka haluaisivat muutakin välillä.
Oletko lukenut nämä kirjoitukset. Aika hiton monen kirjoituksista näkee ettei pettämisen jälkeen vaikka ei jääty edes kiinni mikään ollut ennallaan.
Nyt onkin kyse siitä, että kaikki pysyy ennallaan tai jopa paranee. Totta hitossa monesti tilanne on valmiiksi huono tai sellaiseksi pettämisen myötä muuttuu. M
Sä varmaan selittäisit murhankin niin, että tilanne parani kun murhattu kuoli.
Realismi on aina negatiivistä. Pystyn kirjoittamaan tähän usemmankin murhatun nimen jolle kuolema oli se parempi vaihtoehto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Rakkaudessa toista ei voi kahlita, eikä toista voi myöskään vaatia olemaan itselle mieliksi.
Nämä ovat kaksi melkein yleisintä perusvirhettä ainakin Suomessa mielestäni. Kulttuurissamme on vaikea ajatella ilmiöistä muutoin kuin dikotomioiden kautta. Rakkauden olemus on kuitenkin loogisesti sumea, siis kvantinomainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinulle tietysti on myös ok, että kumppanisi pettää sinua? Ja sekään ei kaiketi harmita, että saat sukupuolitaudin häneltä ja että hän vahinkoraskautuu jonkun muun kanssa?
On ok, jos en saa koskaan pettämisestä tietää, enkä osaa sellaista edes aavistaa. Johan se on moneen kertaan täällä toistettu. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä saa tietää, joten kyse on ihan eri aiheesta.
Et voi asiaa oikeasti kontrolloida, mutta selkeästi osa viehätyksestäsi perustuukin kiinnijäämisen riskiin.
Siksi en myöskään petä. Mutta jos voisin kontrolloida ja olla asiasta aivan varma, voisin ehkä pettääkin. Vaikea sanoa. Ihan mahdollista kuitenkin on, että puolisoni kontrolloi asian paremmin, enkä sille yhtään mitään voisi. En edes loukkaantua.
//Hellstenin mäöritelmässä hyvin korostuu tahdon ja valinnan luonne. Harva meistä on niin jeesus, että luonnostaan toimii noin. Emme luonnostamme välitä, tuleeko toiselle paha mieli, vaan haluamme itse voittaa väittelyn ja olla oikeassa. Elämä on valintoja ja rakastava toimintatapa on valinta.//
Puhu vain omasta puolestasi. Sinä olet tunnekylmä etkä tunne empatiaa muita kohtaan. Se varmaan selittää, miksi pettäminen on sinulle vain toiminto muiden toimintojen joukossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap on adrenaliinijunkie. Se ei ole ihastuminen, joka antaa sitä energiaa, vaan kiinni jäämisen riski. Hän väittää rakastavansa kumppaniaan, mutta oikeasti hän rakastaa vain itseään.
Tässä olet todella väärässä, kyllä minä itse tiedän mikä osuus minua kiehtoo ja mikä ei.
Ap
Ahaa, sinä tiedät, mikä itseäsi kiehtoo, muttet suo muille samaa, vaan haluat päättää toisten puolesta mitä tuntevat. Eihän tuo ole muuta kuin itsekkyyttä ja itsensä korottamista muiden yläpuolelle.
Jos nyt tulet väittämään, ettet halua päättää toisten puolesta mitä tekevät tai tuntevat, niin kysypä kumppaniltasi, haluaako hän sinun pettävän. Jos et kysy, päätät asiat hänen puolestaan ja voimmekin aloittaa kommenttini lukemisen alusta uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinulle tietysti on myös ok, että kumppanisi pettää sinua? Ja sekään ei kaiketi harmita, että saat sukupuolitaudin häneltä ja että hän vahinkoraskautuu jonkun muun kanssa?
On ok, jos en saa koskaan pettämisestä tietää, enkä osaa sellaista edes aavistaa. Johan se on moneen kertaan täällä toistettu. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä saa tietää, joten kyse on ihan eri aiheesta.
Et voi asiaa oikeasti kontrolloida, mutta selkeästi osa viehätyksestäsi perustuukin kiinnijäämisen riskiin.
Siksi en myöskään petä. Mutta jos voisin kontrolloida ja olla asiasta aivan varma, voisin ehkä pettääkin. Vaikea sanoa. Ihan mahdollista kuitenkin on, että puolisoni kontrolloi asian paremmin, enkä sille yhtään mitään voisi. En edes lo
Silloin kuitenkin vähintään alitajuisesti kokee ettei parisuhteen menettäminen ole kovin iso juttu. Elämä jatkuu. Ihminen on kuitenkin taitava rationalisoimaan ja valehtelemaan itselleen. Teot kertovat sen ettet rakastu, mutta valehtelet itsellesi rakastavasi.
"Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät [huomiota], koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla."
Tämä ei ole totta. Itseään arvostamaton yksilö ei koskaan voi ihanteellisesti. Arjen tulkinnoissa itsearvostus voidaan helpostikin tulkita huomiohakuisuudeksi.
Suomen normi on ollut, että itseään ei saa tuoda esille. Tämä ei kuitenkaan ole tieteellinen totuus, vain arvodiskurssi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En tykkää että puolisoni juo kaljaa. Silti tiedän hänen sitä joskus tekevän, ja toivon hänen hoitavan sen minulta salaa. Ei meistä kumpikaan hyötyisi, että hän kertoisi joka tuopillisesta minulle avoimesti. Ihan sama koskee flirttailua, tanssimista tai vaikka sitä pettämistä. Niin kauan kuin suhteemme voi hyvin, en toivo hänen pilaavan sitä turhalla raatorehellisyydellä. Ellei siis ole pelkoa, että asia selviää myöhemmin.
Kulissiliitto. Motiivina raha?
Vierailija kirjoitti:
"Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät [huomiota], koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla."
Tämä ei ole totta. Itseään arvostamaton yksilö ei koskaan voi ihanteellisesti. Arjen tulkinnoissa itsearvostus voidaan helpostikin tulkita huomiohakuisuudeksi.
Suomen normi on ollut, että itseään ei saa tuoda esille. Tämä ei kuitenkaan ole tieteellinen totuus, vain arvodiskurssi.
Hyvän itsetunnon omaava ei tarvitse ulkoista validointia. Hän tietää jo olevansa esimerkiksi hyvä ihminen, kumppani, työntekijä etc.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten nämä pettäjät voivatkaan olla niin vellihousuja ja arkoja, etteivät vaan voi kertoa puolisolleen missä mennään? En ymmärrä.
Sinä ajattelet eri tavalla kuin ns. sarjapettäjät. Ei kyse ole arkuudesta. Kyse on siitä, että pettäjä nauttii kun saa pelehtiä muiden kanssa. Hän nauttii huomiosta tai vallantunteesta. Voi joku nauttia molemmistakin.
Tuon vuoksi narsistiseen ihmiseen ei oikein voi koskaan luottaa täysillä. Ei tarvitse olla patologisesti sairas, mutta jos nauttii vähän liikaa huomiosta ja keskipisteenä olosta.
Jokaisessa meissä on eriasteisia narsistisia piirteitä, sillä niiden kirjo on laaja. Yhtään parisuhdetta eikä lasta syntyisi, jos ihmisellä ei olisi n
Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät, koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla.
Aikusillakin on omat kehitystasonsa ja suurin osa ei saavuta niitä korkeimpia (oslla parantumaton sairaus ei mahdollista sitä). On olemassa ihmisiä joilla se tunnepalikka lähettää liian pieniä signaaleja. Tämä ihmistyyppi on menestynyt evoluutiossa juuri sen takia, että heitä on vaikea tunnistaa. Ei ole olemassa tutkaa, millä pystyy tunnistamaan hyvin naamioituneen itsekään ihmisen.
Ap ei ole ihan ymmärtänyt sanaa pettäminen?
Petturuus on luottamuksen pettämistä. On siis muutakin pettämistä kuin ketun koloon livahdus. Ystävä voi pettää luottamuksen, vanhempi voi pettää luottamuksen, esim kertomalla vain hänelle uskomiasi asioita eteenpäin, teeskentelemällä ystävää ja puugottaa selkään jne.
Se että sinä olet sopinut siippasi kanssa että harrastatte muidenkin kanssa paneskelua ei ole pettämistä. Se on pettämistä vain jos olette luvanneet ettette ole muiden kanssa mutta silti olette.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua on petetty. 30 vuotta sitten. Ikävää on että sain tietää siitä tai oikeastaan niistä kuukausui sitten. Vaimoni petti minua 3 tai enemmän kertaa suhtemme alussa. Ensimmäisen puolen vuoden aikana.
Olen melko rikki asiasta ja en tiedä miten saan painon rinnaltani. Pettämisestä ei ole epäilyksiä kun satuin näkemään sarjan valokuvia kaverin kaverin autotallilla kun autoin muutossa. Tämä tuttu oli aikoinaan samassa duunissa kun vaimoni.
Järjellä ajateltuna en saisi olla katkera 30 vuotta vanhoista asioista, vaimoni on kuitenkin nyt jo eri henkilo. Mutta kun silti olen hyvin mustissa pilvissä.
M51
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät [huomiota], koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla."
Tämä ei ole totta. Itseään arvostamaton yksilö ei koskaan voi ihanteellisesti. Arjen tulkinnoissa itsearvostus voidaan helpostikin tulkita huomiohakuisuudeksi.
Suomen normi on ollut, että itseään ei saa tuoda esille. Tämä ei kuitenkaan ole tieteellinen totuus, vain arvodiskurssi.
Hyvän itsetunnon omaava ei tarvitse ulkoista validointia. Hän tietää jo olevansa esimerkiksi hyvä ihminen, kumppani, työntekijä etc.
Ympäristöllä on kuitenkin valtava rooli itsetunnossa. Siis kukaan ei voi voida hyvin irrallaan ympäristöstä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ihanan sinisilmäisesti osa on sitä mieltä, että suhde on heti pilalla jos jompikumpi pettää. Vaikka se voi nimenomaan antaa aivan valtavaa lisäbuustia. On taas parempi ja itsevarmempi olo myös omassa suhteessa. Se on kuin raikas tuulahdus arjen keskellä, minkä voimalla taas jaksaa olla paras puoliso. Vähän kuin hyvä reissu omien ystävien kanssa, vaikkakin potenssiin sata. Eivät kaikki voi suhteessaan huonosti, vaikka haluaisivat muutakin välillä.
Ei välttämättä suhde ole ihan pilalla pettämisen jälkeen mutta peruuttamattomasti muuttunut. Pettämisen rima madaltuu ja suhde rakentuu valheiden päälle, jossa toinen on pahimmillaan autuaan tietämätön, eikä voi antaa omaa mielipidettään asiasta.
Oma ex sai lisäbuustinsa viestittelemällä viikkokaupalla työpaikkaihastukselleen. Oikeasti tuo aika oli minulta pois, ex oli koko ajan puhelimella. Kun ex lopulta jäi kiinni, hän vähätteli asiaa, ettei henkinen pettäminen ole mitään eikä hänen mielestään pettämisestä oltu juteltu kattavasti, että mikä kaikki on pettämistä ja mikä ei ole suhteessa sallittua. Olin ihmeissäni, olin ollut hänelle sokean uskollinen kolme vuotta. Hän vannoi, että pettäminen ei ollut fyysistä, mutta mistä sitä lopulta tietää. Hän tunnusti, että viestittelyä on kyllä ollut, eikä hän pitänyt sitä pahana. Kuitenkin asia salattiin minulta. Eli ex tiesi, että pidän muille viestittelyä pettämisenä. Purimme kihlauksemme, erosimme ja muutin pois. En voinut luottaa häneen enää. En olisi halunnut ekä edes voinut rakentaa hänen kanssaan luottamusta uudelleen sillä hän oli silmissäni täysin eri ihminen. Tunteeni kuolivat.
Pettäjä salaa pettämisensä koska pettämisellä on seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinulle tietysti on myös ok, että kumppanisi pettää sinua? Ja sekään ei kaiketi harmita, että saat sukupuolitaudin häneltä ja että hän vahinkoraskautuu jonkun muun kanssa?
On ok, jos en saa koskaan pettämisestä tietää, enkä osaa sellaista edes aavistaa. Johan se on moneen kertaan täällä toistettu. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä saa tietää, joten kyse on ihan eri aiheesta.
Onko murha oikein jos kukaan ei saa koskaan tietää?
No silloin on tietysti toimittu väärin murhattua kohtaan, koska hän on sen joutunut kokemaan. Seksi on ainakin minulle hiukan eri asia. Mutta kummassakaan tapauksessa ei asiasta mitään tietämättömän ulkopuolisen elämä muutu.
Aika onnetonta yrittää puolustella pettämistä millään tavalla, saati sitten tuollaisella impulsiivisuudella ja hetkellisten ilojen vietäväksi menemisellä.
Olet jonkinlainen addikti, joka kaipaa jatkuvasti sitä uutta tunneryöppyä. Alkeellinen olento.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja sinulle tietysti on myös ok, että kumppanisi pettää sinua? Ja sekään ei kaiketi harmita, että saat sukupuolitaudin häneltä ja että hän vahinkoraskautuu jonkun muun kanssa?
On ok, jos en saa koskaan pettämisestä tietää, enkä osaa sellaista edes aavistaa. Johan se on moneen kertaan täällä toistettu. Jälkimmäisessä tapauksessa siitä saa tietää, joten kyse on ihan eri aiheesta.
Onko murha oikein jos kukaan ei saa koskaan tietää?
Naurettavaa verrata näitä asioita keskenään, toinen on rikos, toinen ei. Mutta toisaalta jotkut tuntuvat elävän ihmeellisessä käsityksessä, että yhteiskunnan pitäisi onnistua takaamaan, ettei mitään pahaa koskaan tapahdu yhdellekään ihmiselle yhdenkään tietoisesti väärin toimivan ihmisen toimesta. Mistä he ovat saaneet sellaisen käsityksen, että maailmalta voi vaatia, ettei kukaan tee rikoksia eli mistä he ovat saaneet sellaisen käsityksen, että maailmalta voi vaatia, ettei kukaan petä. Suomessa rikoksista rangaistaan, ja järjestelmään on sisäänrakennettuna se, että sitä voidaan kehittää aina toimivampaan suuntaan, eli suomessa voi erota ilman, että tarvitsee näyttää esim pettämistä todeksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä se petetty tuntee?
En osaa sanoa. Se on se kuudes aisti eli intuitio. Suhteessa tapahtuu jokin muutos,ja alitajunta huomaa poikkeaman.
Varmaan muutos on kaikilla vähän erilainen, mutta Itse huomasin, että mies jotenkin katsoi minua eri tavalla. Ihan silmiin, mutta katse oli eri, jotenkin terävämpi. Ja yhtäkkiä hän alkoi kritisoimaan minua vähän kaikesta, kuten siitä, etten ollut pyyhkinyt ruokapöydältä kaikkia roskia.
tai ehkä kyse oli jostain energeettisestä, eli intuitioni huomasi, että miehen energia valui muualle eikä minulle, kuten aiemmin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät [huomiota], koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla."
Tämä ei ole totta. Itseään arvostamaton yksilö ei koskaan voi ihanteellisesti. Arjen tulkinnoissa itsearvostus voidaan helpostikin tulkita huomiohakuisuudeksi.
Suomen normi on ollut, että itseään ei saa tuoda esille. Tämä ei kuitenkaan ole tieteellinen totuus, vain arvodiskurssi.
Hyvän itsetunnon omaava ei tarvitse ulkoista validointia. Hän tietää jo olevansa esimerkiksi hyvä ihminen, kumppani, työntekijä etc.
Ympäristöllä on kuitenkin valtava rooli itsetunnossa. Siis kukaan ei voi voida hyvin irrallaan ympäristöstä.
Positiivinen palaute on lähes väistämätöntä, jos teet asioita oikein ja olet valinnut tasapainoisia ihmisiä lähipiiriisi. Ei siihen mitään syrjähyppyjä tarvita.
Alue: Aihe vapaa
Huomiohakuiset ihmiset kerjäävät, koska heidän henkinen kehityksensä on viisivuotiaan tasolla.