Miksi niin moni keski-ikäinen ei harrasta juoksua tai muuta kuntolikuntaa?

Syyttelävästä sävystä ei ole kenellekään hyötyä. Eikä miesten neuvoista  keski-ikäisille naisille. 

Olen sairastanut vakavan sairauden keski-iässä 50+ ja joutunut sen takia miettimään liikunnan uudestaan. Sairauden hoidoista jäi myös nivelkivut. Nyt liikkumiseni tähtää hermoston rauhoittamiseen, tasapainon parantamiseen ja liikkuvuuteen/kipujen vähentämiseen.

Kävelen rauhallisesti luonnossa ja teen tai-chita kotona. Yritän pukea sukkia seisten ilman tukea yms arkihommissakin huomioin tasapainon harjoittamisen. Ehkä joka toinen päivä käsipainoilla teen enemmän selkää ja käsivarsia. Jos on oikein hyvä päivä hypin hetken trampoliinilla (lymfanesteet liikkeelle), muutoin käytän faskiapalloa tms. Kesällä uin luonnonvesissä, jos on lämmin.

Ei tarvitse juosta tai tehdä mitään rajua ollakseen parempivointinen. Olisi kyllä hienoa, jos pystyisin vielä tanssitunnille osallistumaan ja oppimaan uusia koreografioita. Mutta kuka vaan voi liikkua, itse liikuin hoitojenkin aikana, koska se antoi tunteen, että voin tehdä jotain toipumisen eteen. Samoin terveellinen ruoka tietysti.

Vierailija kirjoitti:

Liikunta ei ole lääke luuston kulumille ja rasitusmurtumille. Näitä alkaa tulla viimeistään 50 vuotiaana.

Enne liikuntaa tarvitaan uudet polvet ja lonkat, ja pitkä sairasloma murtumille. 

Liikunta on nimenomaan lääke sille, että luut pysyvät vahvoina. Siinä vaiheessa kun luut alkavat haurastua liikkumattomuuden takia, ollaan jo tosi pulassa. Ei normaalisti elävä ja liikkuva ihminen saa luihin rasitusmurtumia 50-vuotiaana. Nuo ovat eläkeikäisten vaivoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia.  Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.

En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ikinä halua olla se ihminen, joka hengästyy portaita kulkiessa tai koiran kanssa lenkillä ollessa. Kolme kertaa viikossa juoksua, yksi kuntosali ja yhtenä päivänä muuta liikuntaa. Jokainen päivä on sen

 

En ole tuo aikaisempi kirjoittaja, mutta kyllä se on ihan yleistä, että vaihdevuosissa juoksun joutuu jättämään ja etsimään muita lajeja. Itsekin tiedän useamman (ja myös itse en nivelkipujen vuoksi voi enää juosta). 

Aika paljon keski-ikäisiä kuntosalilla näkyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia.  Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.

En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ikinä halua olla se ihminen, joka hengästyy portaita kulkiessa tai koiran kanssa lenkillä ollessa. Kolm

 

Oletko itse vaihdevuosi-ikäinen nainen? Minä olen ja kyllä tästä olen paljonkin muiden juoksijoiden kanssa puhunut (siis saman ikäisten naisten). 

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Vierailija kirjoitti:

Juoksu ei ole keholle (varsinkaan nivelille) hyväksi, joten ei kiinnosta harrastaa sitä.

N44

Surullista, että tämä myytti elää edelleen vahvana. Mikään ei ole parempaa nivelille kuin hyppelyt ja juoksut. Toki niitä pitäisi harrastaa koko ikänsä eikä vasta sitten, kun nivelet ovat jo sökönä.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Sauvakävelyssä ei ole mitään vikaa. Ei tarvitse hölkätä tai juosta, jos se ei tunnu hyvälle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Sauvakävelyssä ei ole mitään vikaa. Ei tarvitse hölkätä tai juosta, jos se ei tunnu hyvälle.

Tämä asenne erottaa virkeät vanhukset vaipoissa makaavista. Hyvän kunnon ylläpitäminen ei tunnu aina ruusuilta ja kukkasilta, vaan vaatii itsekuria ja päättäväisyyttä. Suklaakin maistuisi hyvältä joka päivä, mutta kannattaako? Sauvakävely sopii kyllä iäkkäille, joilla on jo oikeasti iän puolesta vaivoja, mutta alle eläkeikäisellä se on aika surkea näky.

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Nivelkivut on hyvin yleinen vaihdevuosioire, eikä niihin auta mikään alkuverkka. Juoksulenkin jälkeen polvet turpoaa niin ettei jalka taivu, joten en todellakan enää juokse. Kuntosali, uinti, sauvakävely ja pyöräily. Siinä on tämän viiskymppisen entisen maratoonarin nykytreenit (ja hormonihoidot on jo käytössä. Ilman niitä en pysty edes kävelemään). 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Sauvakävelyssä ei ole mitään vikaa. Ei tarvitse hölkätä tai juosta, jos se ei tunnu hyvälle.

Tämä asenne erottaa virkeät vanhukset vaipoissa makaavista. Hyvän kunnon ylläpitäminen ei tunnu aina ruusuilta ja kukkasilta, vaan vaatii itsekuria ja päättäväisyyttä. Suklaakin maistuisi hyvältä joka päiv

Ei se hyvä kunto auta, jos saa sairauskohtauksen. Oma isä oli todella hyväkuntoinen, mutta niin vain jäi sairauskohtauksen jälkeen vaipoissa makaavaksi petipotilaaksi. Lääkärin mukaan ei menehtynyt kohtaukseen hyvän kunnon ansiosta. Isän loppuikä oli sellainen, että itse mieluummin olisi kuollut siihen.

Mutta perustele lisää miksi sauvakävelystä ei sinun mielestä ole hyötyä alle eläkeikäiselle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vaihdevuosissa juoksemisessa on tietynlainen alkukankeus, mutta se ei missään nimessä tarkoita sitä etteikö kannattaisi juosta. Ensimmäiset pari kilometriä pitää edetä kävellen ja kevyellä hölkällä, ja vasta sitten voi siirtyä juoksemiseen. Ymmärrän hyvin, mitä monet ajattelevat, ettei voisi juosta kun aloitus ei ole yhtä vetreä kuin nuorena. Silti, vähintään hölkkääminen kannattaa, jos juoksu tuntuu liian hankalalta. Vaihdevuodet eivät todellakaan ole mikään syy siirtyä sauvakävelyyn.

Nivelkivut on hyvin yleinen vaihdevuosioire, eikä niihin auta mikään alkuverkka. Juoksulenkin jälkeen polvet turpoaa niin ettei jalka taivu, joten en todellakan enää juokse. Kuntosali, uinti, sauvakävely ja pyöräily. Siinä on tämän viiskymppisen entisen maratoonarin nykytreenit (ja hormonihoidot on jo käytössä. Ilman niitä en pysty edes kävelemään). 

Tuo ei enää kuulosta pelkältä vaihdevuosioireilulta todellakaan. Nivelten turpoaminen ei ole normaalia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juoksu ei ole keholle (varsinkaan nivelille) hyväksi, joten ei kiinnosta harrastaa sitä.

N44

Surullista, että tämä myytti elää edelleen vahvana. Mikään ei ole parempaa nivelille kuin hyppelyt ja juoksut. Toki niitä pitäisi harrastaa koko ikänsä eikä vasta sitten, kun nivelet ovat jo sökönä.

Nivelille on parasta lihaskuntotreeni eikä mikään juoksentelu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen isorintainen ja -perseinen. Juokseminen sattuu rintoihin ja takapuoli hytkyy inhottavasti. Miten te muut olette onnistuneet poistamaan nuo hankaluudet? Juokseminen ei onnistu, jos toisella kädellä tukee rintoja ja toisella takapuolta. Urheiluliivien ehdottaminen ei käy, ne ei tue tarpeeksi eikä niissä ole isoja kokoja.

Minullakin tuo rintojen heiluminen oli este jo nuorena. Ostin schock absorberit, mutta silti rinnat heilui. Nyt vanhempana me on entistä isommat ja heiluvammat.

(Rintojen kasvu ei ole minun kohdallani liittynyt painonnnousuun. Ne kasvoivat kuppikoosta D=>F ikävuosina 25-45 ilman painonnousua)

Rasvaprosenttisi kasvoi tuona aikana eli tavallaan johtui painonnoususta.

Miten rasvaprosentti voi nousta, kun liikuin suhteellisen paljon eli 3 krt vko?  Kuntosalia ja kävelyä. 

Juoksijat on usein kuin kuivankesän oravia. Laihoja nälkiintyneen näköisiä ruipeloita joilla ei yhtään lihasmassaa. Lisäksi luonne takakireä jolla on pakonomainen tarve juosta ja pingottaa. Pumppu leikkaa kiinni ihan justiinsa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juoksu ei ole keholle (varsinkaan nivelille) hyväksi, joten ei kiinnosta harrastaa sitä.

N44

Surullista, että tämä myytti elää edelleen vahvana. Mikään ei ole parempaa nivelille kuin hyppelyt ja juoksut. Toki niitä pitäisi harrastaa koko ikänsä eikä vasta sitten, kun nivelet ovat jo sökönä.

Nivelille on parasta lihaskuntotreeni eikä mikään juoksentelu.

Luultavasti tässä ketjussa tarkoitetaan hölkkäämistä, kun puhutaan juoksemisesta. Ja hölkkääminen on nivelille ihan hyvästä. Ei siinä mitään isoa iskua tule.

Juostessa molemmat jalat pitäisi olla lentovaiheessa yhtä aikaa ilmassa. Veikkaan että hyvin harva av-mamma juoksee.

Luulen, että osalla syy on siinä, että ovat ennen keski-ikää pysyneet hoikkina ja terveinä tekemättä juuri mitään ja liikunta ei siksi ole muodostunut osaksi rutiineja.

Rasva palaa parhaiten kun nostaa raskaita painoja kuntosalilla. Vielä kun muistaa syödä oikein ja nukkua tarpeeksi niin kehitys on varmaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Juoksu ei ole keholle (varsinkaan nivelille) hyväksi, joten ei kiinnosta harrastaa sitä.

N44

Surullista, että tämä myytti elää edelleen vahvana. Mikään ei ole parempaa nivelille kuin hyppelyt ja juoksut. Toki niitä pitäisi harrastaa koko ikänsä eikä vasta sitten, kun nivelet ovat jo sökönä.

Nivelille on parasta lihaskuntotreeni eikä mikään juoksentelu.

Luultavasti tässä ketjussa tarkoitetaan hölkkäämistä, kun puhutaan juoksemisesta. Ja hölkkääminen on nivelille ihan hyvästä. Ei siinä mitään isoa iskua tule.

Juostessa molemmat jalat pitäisi olla lentovaiheessa yhtä aikaa ilmassa. Veikkaan että hyvin harva av-mamma juoksee.

Nivelille on parasta lihaskuntotreeni.

Juoksemallahan saa juuri paikkansa rikottua, etenkin jos on ylipainoa.