Lue keskustelun säännöt.
Miksi niin moni keski-ikäinen ei harrasta juoksua tai muuta kuntolikuntaa?
Kommentit (257)
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
Off topic, mutta minäkin nuorena kritisoin, miksi äitini päästi itsensä lihomaan 50+ iässä. Enpä kritisoi yhtään enää, nyt kun itse olen tuon ikäinen.
Jeesuksen sanoja lainatakseni: anna heille anteeksi, sillä he eivät tiedä, mitä he tekevät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Omassa lähipiirissä iso osa juoksee maratoneja, treenaa triathlonille, pyöräilee, suppaa tai meloo näin kesällä, käy salilla, harrastaa avovesiuintia, hiihtää ja retkiluistelee talvisin tai käy jossain höntsäjoukkueessa pelaamassa säbää/korista/futista. Siis myös ne ruuhkavuosia elävät ja uraa tekevät vanhemmat, joiden lapsetkin harrastaa. En tunne oikeastaan ketään 30-50-vuotiasta, joka ei aktiivisesti liikkuisi säännöllisesti.
Sama. Tää on aika vahva sosiaaliluokkakysymys.
Samaa olin tulossa sanomaan. Lapsen urheilukavereiden vanhemmista 90% on itse lenkillä tai salilla silloin, kun lapset on treeneissä. Kaikki koulutettuja ja ns. asiantuntijatöissä.
Mun täytyy rehellisesti sanoa, että en tiedä, missä lasten urheilukavereiden vanhemmat ovat treenien aikana, enkä myöskään tiedä, ovatko asiantuntijoita ja jos ovat, niin minkä alan. Mutta sen tiedän, että monelle lapselle tekisi välillä hyvää, jos vanhemmat olisivat treeneissä katsomassa.
Toisin sanoen et ole vaivautunut tutustumaan lastesi kavereiden vanhempiin. Ei mikään kehumisen aihe.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ikinä halua olla se ihminen, joka hengästyy portaita kulkiessa tai koiran kanssa lenkillä ollessa. Kolm
https://www.reddit.com/r/Perimenopause/comments/1k6a5wq/i_miss_running_…
https://www.reddit.com/r/Menopause/comments/1bzdiw6/anyone_still_able_t…
https://www.reddit.com/r/AdvancedRunning/comments/1emb307/perimenopause…
Voit guuglaa lisää niin paljon kuin haluat.
Itsekin juoksen yhä, mutta matka on tippunut kolmannekseen entisestä. Se, että juuri sinulla on käynyt tuuri eikä hormonivaivoja tullut, ei tarkoita että kaikilla muilla niin olisi. Eikä se, että naistenvaivoja vähätellään urheilukeskustelussa ole uutta myöskään.
Nämä parikymppiset pt:t voivat suositella laihduttamista, jos menopaussissa on kertynyt viskeraalista rasvaa vyötärölle. Täysin väärä ohje! Moni menopausaalinen nainen on täysin normaalipainoinen tai jopa hoikka, mutta vyötärölle on silti kertynyt rasvaa. Laihdutus ei ole siis ratkaisu, vaan kehon koostumuksen muuttaminen oikealla liikunnalla ja ravinnolla.
Menopausaaliselle naiselle hyviä liikuntamuotoja ovat kävely, kuntosali kohtuullisilla painoilla, jooga, pilates, low impact -tyylinen liikkuminen. Ravinnossa panosta kasviksiin ja marjoihin, kalaan, broileriin, kauraan ja hyviin rasvoihin. Juo vettä ja vihreää teetä. Vältä stressiä, sillä se nostaa kortisonitasoa ja lisää vyötärölihavuutta (ei ole aina ihan helppoa, tiedän!). Jos haluat käyttää lisäravinteita, niin: kalsium, d-vitamiini, magnesium, probiootti, omega-3, kollageeni. Iholle retinolia ja uv-suojaa.
Vierailija kirjoitti:
Mä kävelen 5-7 kertaa viikossa 5-10km. Lihaskuntoharjoittelua en tee, vaikka pitäisi. En keksi mieluisaa lajia eikä olohuoneessa tule tehtyä mitään kahvakuulatreeniä. Lomalla olin sellaisessa resortissa ja siellä oli kiva jumpata kun palmut huojui vieressä. Sen se vaatii mun kohdalla.
Mä teen mun kaikki lihaskuntotreenit olohuoneessa. Mikset sä saa tehtyä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse olen isorintainen ja -perseinen. Juokseminen sattuu rintoihin ja takapuoli hytkyy inhottavasti. Miten te muut olette onnistuneet poistamaan nuo hankaluudet? Juokseminen ei onnistu, jos toisella kädellä tukee rintoja ja toisella takapuolta. Urheiluliivien ehdottaminen ei käy, ne ei tue tarpeeksi eikä niissä ole isoja kokoja.
Mä kävelen viikossa noin 50 km. Ihan hyvin voin mielestäni tämmöiseksi menopausaaliseksi akaksi. Juostessani viikkokilometrimäärä oli enimmillään 40, puolimaratoni meni alle kahteen tuntiin. Se oli kivaa, mutta keskivartalo ei enää anna myöten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ikinä halua olla se ihminen, joka hengästyy portaita kulkiessa tai koiran kanssa lenkillä ollessa. Kolm
Hormonihoidoista ja menopaussista yleensäkään ei puhuta julkisesti tarpeeksi. Tuskinpa ne maratoonarinaiset avautuvat sinulle mistään lääkityksistään.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen isorintainen ja -perseinen. Juokseminen sattuu rintoihin ja takapuoli hytkyy inhottavasti. Miten te muut olette onnistuneet poistamaan nuo hankaluudet? Juokseminen ei onnistu, jos toisella kädellä tukee rintoja ja toisella takapuolta. Urheiluliivien ehdottaminen ei käy, ne ei tue tarpeeksi eikä niissä ole isoja kokoja.
Minullakin tuo rintojen heiluminen oli este jo nuorena. Ostin schock absorberit, mutta silti rinnat heilui. Nyt vanhempana me on entistä isommat ja heiluvammat.
(Rintojen kasvu ei ole minun kohdallani liittynyt painonnnousuun. Ne kasvoivat kuppikoosta D=>F ikävuosina 25-45 ilman painonnousua)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juoksu ei ole nivelille hyväksi. Vesijuoksen, hiihdän, pyöräilen, sauvakävelen maastossa.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen isorintainen ja -perseinen. Juokseminen sattuu rintoihin ja takapuoli hytkyy inhottavasti. Miten te muut olette onnistuneet poistamaan nuo hankaluudet? Juokseminen ei onnistu, jos toisella kädellä tukee rintoja ja toisella takapuolta. Urheiluliivien ehdottaminen ei käy, ne ei tue tarpeeksi eikä niissä ole isoja kokoja.
Vesijuoksu toimii tuossa tapauksessa varmasti paremmin. Minulla on pienet rinnat, mutta silti juokseminen huonot rintsikat päällä tuntuu inhottavalta ja kivuliaalta. Siskoni on todella isorintainen eikä ole tästä syystä koskaan juossut. Sen sijaan ui, meloo ja nyrkkeilee.
Vaikka itse pidän juoksemisesta, niin ei se sovi kaikille. Mutta uskoisin, että jokaiselle löytyy joku liikuntalaji, josta nauttia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen isorintainen ja -perseinen. Juokseminen sattuu rintoihin ja takapuoli hytkyy inhottavasti. Miten te muut olette onnistuneet poistamaan nuo hankaluudet? Juokseminen ei onnistu, jos toisella kädellä tukee rintoja ja toisella takapuolta. Urheiluliivien ehdottaminen ei käy, ne ei tue tarpeeksi eikä niissä ole isoja kokoja.
Minullakin tuo rintojen heiluminen oli este jo nuorena. Ostin schock absorberit, mutta silti rinnat heilui. Nyt vanhempana me on entistä isommat ja heiluvammat.
(Rintojen kasvu ei ole minun kohdallani liittynyt painonnnousuun. Ne kasvoivat kuppikoosta D=>F ikävuosina 25-45 ilman painonnousua)
Rasvaprosenttisi kasvoi tuona aikana eli tavallaan johtui painonnoususta.
Vierailija kirjoitti:
Lopetin juoksemisen 45-vuotiaana polviongelmien takia. Puntteja pystyn vielä jotenkin nostamaan, tosin maven maksimit on tulleet alaspäin.
M54
Minun on täytynyt alkaa rajoittaa kävelyä nyt 54-vuotiaana samasta syystä. Tykkäsin kävellä joka päivä 5-10km, enää ei voi. Polvessa todetta kuluma jo kymmenen vuotrta sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ikinä halua olla se ihminen, joka hengästyy portaita
Hormonihoidoista ja menopaussista yleensäkään ei puhuta julkisesti tarpeeksi. Tuskinpa ne maratoonarinaiset avautuvat sinulle mistään lääkityksistään.
Eipä aiheesta puhuta myöskään missään foorumeilla anonyymisti. Ei suomenkielisillä eikä englanninkielisillä. Nykyisin kaikesta puhutaan paljon avoimemmin juuri keskustelulpalstoilla ja anonyymisti. Silti puhetta tästä ei ole tullut missään juoksufoorumeilla vastaan. Sitten on taas random perimenopaussi-pakkomielteinen yksittäinen vauvapalstailija.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
En ole aloittaja, mutta samoilla linjoilla hänen kanssa. Olen 37-vuotias. Minulla on hankala astma, jonka hoitotasapaino on radikaalisti PARANTUNUT juoksuharrastuksen myötä. Elän keskellä ruuhkavuosia ja jokainen päivä on aikatauluttamista. Silti valitsen säännöllisen juoksemisen, koska vaihtoehto olisi todella paljon huonompi. Joskus väsyttää ja ottaa päähän, kun pitää olla menossa aamusta iltaan, mutta en enää ik
No hyvä, että minä sentään puhun.
Helposti menee eipäs-juupas jauhamiseksi aina keskustelut. Liikuntaa voi harrastaa jokainen omat fyysiset rajoitteensa ja ominaisuutensa huomioon ottaen. Pitkäkestoista liikuntaa, sekä lihasvoimaa kasvattavaa tarvitaan molempia. Tämän asian luulisi ymmärtävän jo päikkäri-ikäinenkin. Jos ei juoksu onnistu, joku muu onnistuu ja sitä rataa...
Ei vaan pysty juoksemaan jalkakipujen takia.
Harrastan kävelyä ja 12 000 askelta joka päivä on tavoitteeni. Keksimäärin 6/7 päivänä viikossa sen saavutan. T, m55
Liikunta ei ole lääke luuston kulumille ja rasitusmurtumille. Näitä alkaa tulla viimeistään 50 vuotiaana.
Enne liikuntaa tarvitaan uudet polvet ja lonkat, ja pitkä sairasloma murtumille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tämän ketjun on aloittanut ihminen, joka on a) nuorehko b) kaikin puolin terve c) ei elä ruuhkavuosia. Mistä tiedän? Siitä, että olin nuorena yhtä naiiivi.
Heh. Olen neljässäkymmenissä, sairastan syöpää, aktiivihoidot yhä meneillään, olen osa-aikaisesti töissä hoitojen takia ja kotona on kolme lasta. En tosin ole ap, mutta tuo sinun kirjoittelusi kertoo enemmän siitä että olet -anteeksi vain - laiska. Liikun joka ikinen päivä, koska se parantaa syövän ennustetta.
En pidä itseäni laiskana, vaan armollisena. Elämässä sattuu ja tapahtuu ja silloin asiat pitää priorisoida. On elämäntilanteita, jolloin juoksu on prioriteetti,istan viimeisenä.
Ajatteletko sitä, mihin liikkumattomuus pidemmän päälle johtaa? Kysymys ei ole armollisuudesta itseään kohtaan vaan pitäisi kyetä ymmärtämään kauaskantoisemmin liikkumattomuuden seuraukset.
Tämän allekirjoitan. Tanssi on todella monipuolisesti hyödyllinen harrastus.