Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen taso ei ole korkea verrattuna muiden maiden yliopistoihin mutta ulkomainen tutkinto ei anna pätevyyttä täällä?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vaikka joku tekisi uraa ulkomailla, on kai oikeus muuttaa mielensä tai haluta muuten käydä oppimassa muualla. Olla kiinnostunut muustakin kuin kotimaan kulttuurista tai täällä olevien ongelmaihmisten tavoista ja huolista. Keitä ne ulkomaiset suuresti halutut asiantuntijat oikein on? Lähihoitajia?
Koetko siis kotimaan jotenkin ongelmaksi, mutta kuitenkin haluat työllistyä juuri tänne ongelmaihmisten joukkoon?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No ei ehkä suomalaiset maailman terävintä kärkeä tietenkään. Tietysti riippuu vähän puhutaanko enemmän opetuksesta vai tutkimuksesta. Monissa huippuyliopistoissa opiskelijoita prässätään aika kovaa ihan henkilökohtaisesti. Siellä yleensä jokaista seurataan ja jos ei menesty, niin aletaan vaatia selityksiä. Suomessa ei tehdä sellaista. On Suomessa varmaan melko korkeaa tutkimusta joillakin aloilla.
Maailman huippuyliopistoissa opiskelu on varmaan usein vaativampaa kuin mikään työelämä on.
Vierailija kirjoitti:
Miksi muka ei olisi korkea?
Ai koska joku ulkomainen näin sanoo
Just joo
Ranking-listat sanoo näin. Sijoitukset jossain 300-500 sijalla, joskin yksittäiset oppiaineet joissain yliopistoissa voivat olla korkeammalla.
Itse eri yliopistoissa yli vuosikymmenen ajan työskennelleenä allekirjoitan kyllä havainnon. Taso ei ole kummoinen.
"No ota huomioon että arvioijana toimi debiili joka ei päässyt ovesta sisään yliopistoon :D"
Arvioiko siis lukion jälkeen oikikseen menevien oppilaiden kokeet joku muu henkilö kuin niiden oppilaiden ylppärikokeet jotka hakevat jonnekin muualle?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.
Toisaalta Suomessa moni Suomalainen yliopisto-opiskelija tulee ihan tavallisesta työläisperheestä, ts. vanhemmiltaan puuttuu maisterin tai tohtorin tutkinto. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.
Näin oli vielä 70- ja 80-luvuilla jolloin valmistui iso määrä sukunsa ensimmäisiä maistereita. Sen jälkeen koulutuksen periytyvyys on kasvanut jatkuvasti ja nykyisin vanhempien koulutustaso ennustaa lasten koulutustasoa paljon enemmän kuin muutama vuosikymmen sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija-aines on loppumetreillä se, jolla on merkitystä. Eli jollain tavalla sisäänpääsyn vaikeus kyllä korreloi tason kanssa.
Tässä täytyy nyt erottaa, että mistä tasosta puhutaan. Opiskelijoiden tasosta, opetuksen (opettajan/luennoitsijan) tasosta vai tutkinnon tasosta (opetussuunnitelman tasosta). Matala sisäänpääsyprosentti tarkoittaa, että vain lukiossa ja/tai pääsykokeissa parhaiten pärjänneet opiskelijat valitaan. Yleensä nämä opiskelijat pärjäävät opinnoissaan ihan hyvin, vaikkei opetuksen taso olisikaan kummoinen, vaan joku kävisi höpisemässä jotain asiaan liittyvää luentosalin edessä. Tutkinnon taso on sitten taas oma juttunsa, eikä se liity suoraan opiskelijoiden tai opettajien tasoon.
Toki nämä sitten välillisesti liittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan, mutta ymmärrettävästi Lapin yliopisto Rovaniemellä ei ole yhtä suosittu paikka hakea opiskelemaan (tai töihin) kuin Helsinki. Se ei silti suoraan tarkoita, että itse tutkinnon taso olisi automaattisesti heikompi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muka ei olisi korkea?
Ai koska joku ulkomainen näin sanoo
Just joo
Ranking-listat sanoo näin. Sijoitukset jossain 300-500 sijalla, joskin yksittäiset oppiaineet joissain yliopistoissa voivat olla korkeammalla.
Itse eri yliopistoissa yli vuosikymmenen ajan työskennelleenä allekirjoitan kyllä havainnon. Taso ei ole kummoinen.
Jäitkö yliopistolle töihin etkä siirtynyt yrityselämään?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muka ei olisi korkea?
Ai koska joku ulkomainen näin sanoo
Just joo
Ranking-listat sanoo näin. Sijoitukset jossain 300-500 sijalla, joskin yksittäiset oppiaineet joissain yliopistoissa voivat olla korkeammalla.
Itse eri yliopistoissa yli vuosikymmenen ajan työskennelleenä allekirjoitan kyllä havainnon. Taso ei ole kummoinen.
No maailmassa on arvioiden mukaan noin 18.000 yliopistoa joten jos olet vaikka sijalla 500 niin olet kuitenkin parhaan kolmen prosentin joukossa. Ei ihan vaatimaton saavutus sekään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yliopisto ja Aalto pärjää ihan hyvin vertailuissa. Mutta tottakai pitäisi muutkin hyvät yliopistot huomioida.
Ei pärjää
Pärjää kyllä, mutta vaikka ei pärjäisikään, niin kyllä tuo teorian määrä on useimmille silti turha. Paljon on yliopistossa ns. turhaa opiskeltavaa, joka nopeasti unohtuu eikä kaikkea ehdi sisäistää. Parempi olisi, jos tutkintoja tiivistettäisiin teorian osalta ja ihmiset valmistuisivat nopeammin. Poikkeuksena tutkijaksi aikovat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.
Toisaalta Suomessa moni Suomalainen yliopisto-opiskelija tulee ihan tavallisesta työläisperheestä, ts. vanhemmiltaan puuttuu maisterin tai tohtorin tutkinto. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.
Suomi on nuori valtio. Suomi oli pitkään köyhä maatalousvaltainen maa, mutta hyvin Suomi nousi maailman eliittiin kouluttamalla työläisiä. Aikaisempina vuosikymmeninä meillä oli hyvät päättäjät, mutta nykyiset päättäjät ajavat vain omia etujaan. Ei heitä kiinnosta koko Suomen menestyminen ja hyvinvointi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muka ei olisi korkea?
Ai koska joku ulkomainen näin sanoo
Just joo
Ranking-listat sanoo näin. Sijoitukset jossain 300-500 sijalla, joskin yksittäiset oppiaineet joissain yliopistoissa voivat olla korkeammalla.
Itse eri yliopistoissa yli vuosikymmenen ajan työskennelleenä allekirjoitan kyllä havainnon. Taso ei ole kummoinen.No maailmassa on arvioiden mukaan noin 18.000 yliopistoa joten jos olet vaikka sijalla 500 niin olet kuitenkin parhaan kolmen prosentin joukossa. Ei ihan vaatimaton saavutus sekään.
Juuri näin. Aivan riittävät eväät saa työelämään ja tutkimukseen. Loppu on itsestä kiinni.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija-aines on loppumetreillä se, jolla on merkitystä. Eli jollain tavalla sisäänpääsyn vaikeus kyllä korreloi tason kanssa.
Tässä täytyy nyt erottaa, että mistä tasosta puhutaan. Opiskelijoiden tasosta, opetuksen (opettajan/luennoitsijan) tasosta vai tutkinnon tasosta (opetussuunnitelman tasosta). Matala sisäänpääsyprosentti tarkoittaa, että vain lukiossa ja/tai pääsykokeissa parhaiten pärjänneet opiskelijat valitaan. Yleensä nämä opiskelijat pärjäävät opinnoissaan ihan hyvin, vaikkei opetuksen taso olisikaan kummoinen, vaan joku kävisi höpisemässä jotain asiaan liittyvää luentosalin edessä. Tutkinnon taso on sitten taas oma juttunsa, eikä se liity suoraan opiskelijoiden tai opettajien tasoon.
Toki nämä sitten välillisesti liittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan, mutta ymmärrettävästi Lapin yliopisto Rovaniemellä ei ole yhtä suosittu paikk
Lapin yo:n taso on todella surkea. Jos olisin opiskellut siellä, en kehtaisi sanoa sitä missään. Onneksi en ole (oma tutkintoni, FT, on HY:sta).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi muka ei olisi korkea?
Ai koska joku ulkomainen näin sanoo
Just joo
Ranking-listat sanoo näin. Sijoitukset jossain 300-500 sijalla, joskin yksittäiset oppiaineet joissain yliopistoissa voivat olla korkeammalla.
Itse eri yliopistoissa yli vuosikymmenen ajan työskennelleenä allekirjoitan kyllä havainnon. Taso ei ole kummoinen.Jäitkö yliopistolle töihin etkä siirtynyt yrityselämään?
Siirryin yrityselämään neljä vuotta sitten ja työskentelen nykyään operatiivisena johtajana (kv yritys).
Olen tohtori koulutukseltani, ja olen opiskellut 4 eri yliopistossa, ja kyllähän yliopistolla opiskelu tukee hyvin oppimisprosessia, kun järkevällä tavalla suunnittelee oppimiseen ja valitsee tavoitteeseen sopivia kursseja. Huomionarvoista oppimisessa on se, että itsenäisesti myös lukee tiedekirjallisuutta, eikä ainoastaan suorita kursseja suorituksen vuoksi. Suoritusorientaatio on nykyään muotia yliopisto-opiskelussa, ja tämä johtaa valitettavasti pinnalliseen käsitykseen asioista.
Muiden alojen yliopistotutkintoihin en voi ottaa kantaa, mutta omaani voin. Meidän tutkinnossa on otettu huomioon Suomen tarve tutkintosisällössä, sekä Suomen lainsäädäntö. Sitten päälle virkamiesruotsi, jota pieni osa töissä tarvitsee. Alalla tietyissä työpaikoissa on oleellista suomen kielitaidon lisäksi omata samanlainen arvopohja päätöksenteossa. Helppo varmistua näistä on valitsemalla suomalaisen tutkinnon suorittanut, vaikka sekään ei takaa kaikkea. Ainakin todennäköisemmin kuin muualta valmistunut, jota pitää pidempään opastaa ja valvoa.
Yliopistot on aika hyvin rankattuja. Suomalaisista ainakin Helsingin yliopisto ja Aalto yliopisto nauttii kohtalaisen hyvää mainetta. Jos sinulla on jostain top 100 yliopistosta paperi niin aineesta riippuen voit hankkia arvosanan Suomesta vain pienellä lisäkoulutuksella, toki joku Oxfordin yliopisto jo sellaisenaan riittää aika pitkälle. Esim lääketieteessä on noin vuoden lisätutkinto ulkomailta valmistuneille, siinä varmaan tarkistetaan aikaisempi tieto ja opitaan nimenomaan Suomea koskevat lait ja asetukset sekä käytännöt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opiskelija-aines on loppumetreillä se, jolla on merkitystä. Eli jollain tavalla sisäänpääsyn vaikeus kyllä korreloi tason kanssa.
Tässä täytyy nyt erottaa, että mistä tasosta puhutaan. Opiskelijoiden tasosta, opetuksen (opettajan/luennoitsijan) tasosta vai tutkinnon tasosta (opetussuunnitelman tasosta). Matala sisäänpääsyprosentti tarkoittaa, että vain lukiossa ja/tai pääsykokeissa parhaiten pärjänneet opiskelijat valitaan. Yleensä nämä opiskelijat pärjäävät opinnoissaan ihan hyvin, vaikkei opetuksen taso olisikaan kummoinen, vaan joku kävisi höpisemässä jotain asiaan liittyvää luentosalin edessä. Tutkinnon taso on sitten taas oma juttunsa, eikä se liity suoraan opiskelijoiden tai opettajien tasoon.
Toki nämä sitten välillisesti liittyvät toisiinsa ja ruokkivat toisiaan, mutta ymmärrettävästi Lapin
Kyllä sieltä päteviä oikeustieteen maistereita valmistuu
Onhan se häpeällistä, jos vanhemmilta ja isovanhemmilta puuttuu akateeminen tutkinto. Silloin kuuluu itsekin työväenluokkaan.