Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen taso ei ole korkea verrattuna muiden maiden yliopistoihin mutta ulkomainen tutkinto ei anna pätevyyttä täällä?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Eihän meidänkään tutkinnot ole täysin vastaavia ulkomailla.
Täytyyhän ne tietenkin ajantasaistaa kullekin maalle sopiviksi.
Tasaamisessa on se ongelma, että raketti-insinööri joutuu tekemään tiemiehen hommia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Eihän meidänkään tutkinnot ole täysin vastaavia ulkomailla.
Täytyyhän ne tietenkin ajantasaistaa kullekin maalle sopiviksi.
Totta. Suomalainen opettaja joutuu Usassa kurssittamaan itseään vuoden, että saa pätevyyden opettaa, vaikka kuinka pitäisimme koulutustamme parempana. Paikallinen järjestelmä pitää tuntea.
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Ai että 50% käy Suomessa yliopiston? Ihan tiedoksi että ei käy.
Yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli vajaalla 10 %:lla 15 vuotta täyttäneistä -> ÄO luokkaa 119 ja päälle.
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yliopisto ja Aalto pärjää ihan hyvin vertailuissa. Mutta tottakai pitäisi muutkin hyvät yliopistot huomioida.
Ei ne pärjää ulkomaiden opistojen kanssa. Näissäkin taso on laskenu
Sanoisin, että riippuu tutkinnosta. Esim. monessa maassa suoritettu lääkärin tutkinto on pätevä täällä Suomessa. Matemaatikko, fyysikko, ekonomi, DI tutkinto? Riippuu maasta, mutta monesti ulkomailla suoritettu tutkinto on hyvinkin arvostettu täällä kotimaassa.
Yliopistojen paremmuus arvioidaan pitkälti tutkimustyössä tehtyjen julkaisujen ja niihin tehtyjen viittausten määrällä mukaanlukien toki tutkintojen määrä. Perusopintojen sisältö ei hirveästi liikahda, vaikka laitos tuottaisi huippututkimusta. Ja hyvä tutkija voi olla aivan jäätävän huono luennoitsija.
Opiskelija-aines on loppumetreillä se, jolla on merkitystä. Eli jollain tavalla sisäänpääsyn vaikeus kyllä korreloi tason kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Ai että 50% käy Suomessa yliopiston? Ihan tiedoksi että ei käy.
Yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli vajaalla 10 %:lla 15 vuotta täyttäneistä -> ÄO luokkaa 119 ja päälle.
Näitä ei mitenkään järjestelmällisesti tutkita. Yliopistoilla opiskelee melko tavallisia, sen voi avoimen opinnoissa käydä toteamassa.
Mitä selität? Ulkomainen tutkinto pitää vain rinnastaa suomalaiseen järjestelmään. Yleensä triviaalijuttu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että suomalaiset hylkivät heitä rekrytoinnissa samaan tapaan kuin liian vanhoja, liian kokemattomia, väärän värisiä, väärän sukupuolisia ja väärän mallisen nenän omaavia jne. Kansallinen epäluuloisuus taitaa olla sisäsiittoisuuden tuomaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Ai että 50% käy Suomessa yliopiston? Ihan tiedoksi että ei käy.
Yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli vajaalla 10 %:lla 15 vuotta täyttäneistä -> ÄO luokkaa 119 ja päälle.Näitä ei mitenkään järjestelmällisesti tutkita. Yliopistoilla opiskelee melko tavallisia, sen voi avoimen opinnoissa käydä toteamassa.
Avoimen opinnoissa ei ole yliopisto-opiskelijoita. Heillä on ihan eri kurssit.
Vierailija kirjoitti:
Mitä selität? Ulkomainen tutkinto pitää vain rinnastaa suomalaiseen järjestelmään. Yleensä triviaalijuttu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että suomalaiset hylkivät heitä rekrytoinnissa samaan tapaan kuin liian vanhoja, liian kokemattomia, väärän värisiä, väärän sukupuolisia ja väärän mallisen nenän omaavia jne. Kansallinen epäluuloisuus taitaa olla sisäsiittoisuuden tuomaa.
Myös ihan tavallisia suomalaisia, jotka ovat käyneet ulkomailla kovatasoisen yliopiston, saatetaan syrjiä työnhaussa. On se minusta kummallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Ai että 50% käy Suomessa yliopiston? Ihan tiedoksi että ei käy.
Yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli vajaalla 10 %:lla 15 vuotta täyttäneistä -> ÄO luokkaa 119 ja päälle.Näitä ei mitenkään järjestelmällisesti tutkita. Yliopistoilla opiskelee melko tavallisia, sen voi avoimen opinnoissa käydä toteamassa.
Ei sitä tutkintoa tyhmä läpäise. Jos 10%:lla on tutkinto niin voidaan olettaa että ovat n. 10% parhaimmistoa ikäluokasta älykkyydeltään. Poikkeuksia on mutta se ei ole merkittävää isossa massassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä selität? Ulkomainen tutkinto pitää vain rinnastaa suomalaiseen järjestelmään. Yleensä triviaalijuttu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että suomalaiset hylkivät heitä rekrytoinnissa samaan tapaan kuin liian vanhoja, liian kokemattomia, väärän värisiä, väärän sukupuolisia ja väärän mallisen nenän omaavia jne. Kansallinen epäluuloisuus taitaa olla sisäsiittoisuuden tuomaa.
Myös ihan tavallisia suomalaisia, jotka ovat käyneet ulkomailla kovatasoisen yliopiston, saatetaan syrjiä työnhaussa. On se minusta kummallista.
Sitä juuri tarkoitinkin. Opiskelet muualla kuin Suomessa ja et kuulu enää "meidän porukkaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Cornellin yiopisto valittiin 2007 Yhdysvaltain seitsemänneksi parhaaksi yliopistoksi ja kahdenneksitoista parhaaksi yliopistoksi maailmalla vuonna 2006. Yliopiston eläinlääketieteellinen tiedekunta arvioitiin vuonna 2007 Yhdysvaltain parhaaksi eläinlääketieteelliseksi tiedekunnaksi.
Maailman viidensadan huippuyliopiston Shanghai-yliopistovertailussa Cornellin yliopisto sai vuonna 2014 sijaluvun 13.
Onko näin? Kerro enemmän tilanteestasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Matala äo ei ole mikään este yliopiston läpäisemiseksi. Toki ne tiedekunnat joissa tarvitaan loogista ajattelua ovat ehkä poissa laskuista. Sen sijaan ei luonnontieteellisissä aineissa kuten teologia tai oikeustiede ei tarvitse omilla aivoillaan juuri ajatella. Riittää kun oppii ulkoa pääperiaatteet ja osaa laskea 1+1. Henk.koht olen tavannut pari lakimiestä ja molemmat olivat totaallisia debiilejä.
Suhtautuminen vaihtelee missä työpaikassa on, mutta ulkomaan kokemuksella kannattaa välttää konservatiiveja ja tunnettuja pelkän kotimaan brändejä. Kun on lantaa ja multaa liian tiukasti korvan takana, ei kuule ulkomaailman kutsua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Helsingin yliopisto ja Aalto pärjää ihan hyvin vertailuissa. Mutta tottakai pitäisi muutkin hyvät yliopistot huomioida.
Ei pärjää
No maailmalla on tuhansia ja taas tuhansia yliopistoja ja Suomen parhaat ovat kuitenkin siellä ihan muutaman sadan kärjessä. Joten ihan päteviä maailman mittakaavassa ovat.
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Botswana on parhaiten menestyneitä Afrikan maita. Siellä ei esimerkiksi lisäännytä tolkuttomasti. Varoisin jos lääkärinä on somalialainen kyläseppä joka on erikoistunut sil pomisiin.
Eihän meidänkään tutkinnot ole täysin vastaavia ulkomailla.
Täytyyhän ne tietenkin ajantasaistaa kullekin maalle sopiviksi.