Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen taso ei ole korkea verrattuna muiden maiden yliopistoihin mutta ulkomainen tutkinto ei anna pätevyyttä täällä?
Kommentit (92)
Perusteeton oman maan arvottaminen on yleinen ongelma muuallakin. Toisesta maasta hankittua työkokemusta tai turkintoa harvoin arvostetaan. Omassa maassa tehty vuosi mäkkärin kassalla on usein parempi kuin toisessa maassa 5 vuotta pankinjohtajana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muiden maiden ?
Nigerian, Albanian, Eritrean, Angolan yliopistot?
Parempia kuin Suomen ?
Vierailija kirjoitti:
Olen tohtori koulutukseltani, ja olen opiskellut 4 eri yliopistossa, ja kyllähän yliopistolla opiskelu tukee hyvin oppimisprosessia, kun järkevällä tavalla suunnittelee oppimiseen ja valitsee tavoitteeseen sopivia kursseja. Huomionarvoista oppimisessa on se, että itsenäisesti myös lukee tiedekirjallisuutta, eikä ainoastaan suorita kursseja suorituksen vuoksi. Suoritusorientaatio on nykyään muotia yliopisto-opiskelussa, ja tämä johtaa valitettavasti pinnalliseen käsitykseen asioista.
Juuri näin.
Vierailija kirjoitti:
Perusteeton oman maan arvottaminen on yleinen ongelma muuallakin. Toisesta maasta hankittua työkokemusta tai turkintoa harvoin arvostetaan. Omassa maassa tehty vuosi mäkkärin kassalla on usein parempi kuin toisessa maassa 5 vuotta pankinjohtajana.
Itse palkkaisin pätevän paluumuuttajan silmänräpäyksessä. Antamalla kykyjä vastaavia töitä "vaikeasti työllistyvälle", todennäköisesti saa kaupan päälle roppakaupan lojaalisuutta. Mutta HR-porukkaa ei todellakaan voi koskaan syyttää liiallisen pelisilmän omaamisesta tai strategisesta ajattelusta. Piirileikit ovat tärkeimpiä.
Vierailija kirjoitti:
Perusteeton oman maan arvottaminen on yleinen ongelma muuallakin. Toisesta maasta hankittua työkokemusta tai turkintoa harvoin arvostetaan. Omassa maassa tehty vuosi mäkkärin kassalla on usein parempi kuin toisessa maassa 5 vuotta pankinjohtajana.
Jos pätevyyksistä puhutaan niin koskee vain ammatteja joissa on pätevyysvaatimuksia. Ihan hyvä ettei jollain mikä-mikä-maan todistuksella pääse asianajo tai lääkärin hommiin Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Gämö uppoava pakanakansa se vaan yrittää päteä vaikka varsinkin NYKYISIN, alettuaan kauttaaltaan luopioiksi, on oikeasti kaikista eniten asioista pihalla.
Vierailija kirjoitti:
Gämö uppoava pakanakansa se vaan yrittää päteä vaikka varsinkin NYKYISIN, alettuaan kauttaaltaan luopioiksi, on oikeasti kaikista eniten asioista pihalla.
Kyllä te uskikset eniten pihalla olette ihan uskontokuntaan katsomatta :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Jäitkö yliopistolle töihin etkä siirtynyt yrityselämään? "
Nykyisin ylipistolle ei noin vain "jäädä töihin". Mitään pysyvämpää virkaa on kärkkymässä valtava määrä toinen toistaan lahjakkaampia ihmisiä joilla paljon tieteellisiä meriittejä.. Yksityiselle sektorille taas työllistyy myös heikommilla papereilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Perusteeton oman maan arvottaminen on yleinen ongelma muuallakin. Toisesta maasta hankittua työkokemusta tai turkintoa harvoin arvostetaan. Omassa maassa tehty vuosi mäkkärin kassalla on usein parempi kuin toisessa maassa 5 vuotta pankinjohtajana.
Pitää paikkaansa mutta toisaalta vuosi kotimaan mäkkärissä kertoo siitä, että hakija pystyy tekemään työtä ikävässäkin ympäristössä ja kykenee kommunikoimaan suomalaisten kanssa.
Jos olet ollut 5 vuotta pankinjohtajana jossain ambomaalla, niin mitä valmiuksia tämä kertoo työnhakijasta Suomen oloihin? Ei yhtään mitään. Tieto kertoo vain sen että hakija ei ehkä olen syntyisin kastijärjestelmän alapäästä ja siinä kaikki.
Vierailija kirjoitti:
Ai miksikö? Koska laki.
Suomalainen ja siihen rinnastettava tutkinto sisältää tietyt osiot ja sen ulkomailla suoritetun tutkinnon tulee olla vastaavanlainen. Tutkinnon vaatimukset ovat olennaisempia kuin se, mikä ko. tutkinto on.
Yhdelläkään minun yliopistokaverilla ei ole täysin samanlainen tutkinto erilaisista sivuaineista johtuen. Sen lisäksi eri vuosina on erilaisia kursseja ja niiden vaatimuksetkin ovat vaihdelleet. Silti olemme kaikki saman aineen maistereita. Ei luulisi olevan niin vaarallista, jos jollain ulkomaisella opiskelijallakin on hieman erilaisia kursseja suoritettuna.
Yliopistossa on lisäksi opettajia ja professoreita eri maista ja heillä on erilaiset tutkinnot kuin suomalaisilla kollegoillaan. Joutuvatko he kaikki hyväksyttämään ensin tutkintonsa täällä, vai luotetaanko siihen, että ovat alansa ammattilaisia?
Vai olisiko Suomessa korkea aika ottaa askel nykyaikaa ja suvaitsevaisuus osaksi käytännön elämää mietintöjen ja julistusten lisäksi? Erityisesti akateemiset ylpeilevät avarakatseisuudella, mutta toteumassa on aika paljon parantamisen varaa erityisesti yliopistojen ulkopuolella. Ei tarvitse mennä kuin Ruotsiin ja ilmapiiri ihmisiä kohtaan on täysin toinen. Sen vuoksi Ruotsissa on myös on yli 50 vuotiaiden työllisyysaste aivan toisissa sfääreissä, kun Suomessa pidetään samoja ihmisinä inhorealistisesti ikäloppuina ja hyödyttöminä saikuttajina.