Lue keskustelun säännöt.
Suomen yliopistojen taso ei ole korkea verrattuna muiden maiden yliopistoihin mutta ulkomainen tutkinto ei anna pätevyyttä täällä?
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Ai että 50% käy Suomessa yliopiston? Ihan tiedoksi että ei käy.
Yliopistoissa suoritettu ylempi korkeakoulututkinto oli vajaalla 10 %:lla 15 vuotta täyttäneistä -> ÄO luokkaa 119 ja päälle.Näitä ei mitenkään järjestelmällisesti tutkita. Yliopistoilla opiskelee melko tavallisia, sen voi avoimen opinnois
Kaikki älykkäät eivät koskaan mene yliopistoon. Itsensä ja oman koulutuksen kehumista väittää muuta. Ja vaikka älyä olisi, se pitäisi olla jotenkin käytännössä hyödynnettävissä. Muiden mielestä hyödyllisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Matala äo ei ole mikään este yliopiston läpäisemiseksi. Toki ne tiedekunnat joissa tarvitaan loogista ajattelua ovat ehkä poissa laskuista. Sen sijaan ei luonnontieteellisissä aineissa kuten teologia tai oikeustiede ei tarvitse omilla aivoillaan juuri ajatella. Riittää kun oppii ulkoa pääperiaatteet ja osaa laskea 1+1. Henk.koht olen tavannut pari lakimiestä ja molemmat olivat totaallisia debiilejä.
Oikeustieteeliseen menee kuitenkin niitä lukiosta parhaiten kirjoittanutta ainesta joten hankala kuvitella että he kaikki olisivat debiilejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Botswana on parhaiten menestyneitä Afrikan maita. Siellä ei esimerkiksi lisäännytä tolkuttomasti. Varoisin jos lääkärinä on somalialainen kyläseppä joka on erikoistunut sil pomisiin.
Afrikassa ei ole menestyneitä maita lainkaan. Ei edes Etelä-Afrikka.
Se että pärjää muiden rupusakkien joukossa ei tarkoita yhtään mitään näin teollisuusmaiden mittapuilla mitattuna.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Miksi lähdettiin ulkomaille? Ei päästy suomalaiseen yliopistoon?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Matala äo ei ole mikään este yliopiston läpäisemiseksi. Toki ne tiedekunnat joissa tarvitaan loogista ajattelua ovat ehkä poissa laskuista. Sen sijaan ei luonnontieteellisissä aineissa kuten teologia tai oikeustiede ei tarvitse omilla aivoillaan juuri ajatella. Riittää kun oppii ulkoa pääperiaatteet ja osaa laskea 1+1. Henk.koht olen tavannut pari lakimiestä ja molemmat olivat totaallisia debiilejä.
Oikeustieteeliseen menee kuitenkin niitä lukiosta parhaiten kirjoittanutta ainesta joten hankala kuvitella että he kaikki olisivat debiilejä.
No ota huomioon että arvioijana toimi debiili joka ei päässyt ovesta sisään yliopistoon :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Miksi lähdettiin ulkomaille? Ei päästy suomalaiseen yliopistoon?
Onkohan työelämässä oikeasti näin tyhmiä ihmisiä rekrytoimassa? Ehkä?
Vierailija kirjoitti:
Ai miksikö? Koska laki.
Suomalainen ja siihen rinnastettava tutkinto sisältää tietyt osiot ja sen ulkomailla suoritetun tutkinnon tulee olla vastaavanlainen. Tutkinnon vaatimukset ovat olennaisempia kuin se, mikä ko. tutkinto on.
Eli toisin sanoen, moni ulkomainen tutkinto ei ole yhtä vaativa kuin kotimainen. Vastaa vaativuudeltaan lähinnä merkonomin tutkinnon tasoa täällä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Matala äo ei ole mikään este yliopiston läpäisemiseksi. Toki ne tiedekunnat joissa tarvitaan loogista ajattelua ovat ehkä poissa laskuista. Sen sijaan ei luonnontieteellisissä aineissa kuten teologia tai oikeustiede ei tarvitse omilla aivoillaan juuri ajatella. Riittää kun oppii ulkoa pääperiaatteet ja osaa laskea 1+1. Henk.koht olen tavannut pari lakimiestä ja molemmat olivat totaallisia debiilejä.
Aiempina vuosina, päästäkseen lukemaan teologiaa tai oikeustiedettä, piti olla ihan hyvät paperit lukiosta. Oikeustieteellisen pääsykoe vaati kykyä omaksua/soveltaa etukäteen annettun materiaalin sisältö lyhyessä ajassa. Väitän, että matalalla ÄO:lla varustettu ei siitä selviäisi. Älykäs voi olla sosiaalisesti kömpelö, joka voi luoda illuusion heikkolahjaisuudesta...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.
Toisaalta Suomessa moni Suomalainen yliopisto-opiskelija tulee ihan tavallisesta työläisperheestä, ts. vanhemmiltaan puuttuu maisterin tai tohtorin tutkinto. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä selität? Ulkomainen tutkinto pitää vain rinnastaa suomalaiseen järjestelmään. Yleensä triviaalijuttu. Sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että suomalaiset hylkivät heitä rekrytoinnissa samaan tapaan kuin liian vanhoja, liian kokemattomia, väärän värisiä, väärän sukupuolisia ja väärän mallisen nenän omaavia jne. Kansallinen epäluuloisuus taitaa olla sisäsiittoisuuden tuomaa.
Myös ihan tavallisia suomalaisia, jotka ovat käyneet ulkomailla kovatasoisen yliopiston, saatetaan syrjiä työnhaussa. On se minusta kummallista.
Sitä juuri tarkoitinkin. Opiskelet muualla kuin Suomessa ja et kuulu enää "meidän porukkaan".
Eikö huippuyliopiston käytyään hae kansainvälistä huippu-uraa? Eikä kiukuttele, kun suomalaiset yritykset eivät ymmärrä huippututkintoa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä tasoväitteet vaatisivat kyllä vähän perusteluja.
Täällä oli tehty laskelmat, että jos 50% ihmisistä pääsisi (tämä vain leikkimielinen ajatus) niin yliopistoon pääsisi alle 100 äo:lla.
En tiedä mikä on pääsymäärä jossain muualla tai hakijoiden määrä, mutta noin helposti sitä tasoa saadaan muutettua.
Matala äo ei ole mikään este yliopiston läpäisemiseksi. Toki ne tiedekunnat joissa tarvitaan loogista ajattelua ovat ehkä poissa laskuista. Sen sijaan ei luonnontieteellisissä aineissa kuten teologia tai oikeustiede ei tarvitse omilla aivoillaan juuri ajatella. Riittää kun oppii ulkoa pääperiaatteet ja osaa laskea 1+1. Henk.koht olen tavannut pari lakimiestä ja molemmat olivn
Työelämä tarvitsee myös sosiaalisia taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Miksi lähdettiin ulkomaille? Ei päästy suomalaiseen yliopistoon?
Jos katsoo ulkomaisen koulun olevan parempi kuin suomalainen. Kaikki ei ole kuten suomipoliisit, jotka käy jonkun itäsuomen uliopiston muka pätevänä.
Vierailija kirjoitti:
No yhteiskuntatieteissä täytyy tietää alan lainsäädäntö ja käytännöt. Mutta kyllä niitä ulkomaalaisia tutkintoja voisi ihan täydentää joillain lakikursseilla. Vastaavuudessa ei pitäisi automaattisesti kyseenalaistaa tutkinnon tasoa.
t. ulkomailta, neljän maan yliopistosta
Yhteiskuntatieteissä? Siis siinä joka tuottaa liukuhihnalta suomessa "puna-asiantuntijoita" kommentoimaan medialle miten loistavasti punahallitus tekee kaiken ja miten päin peetä oikeistohallituksen joka ainoa teonyritys on?
Eihän tuossa ole mitään muuta vaatimusta kuin ideologia ja laiskoille toimittajille suomen tai ruotsin taito. Toki noita puna-asiantuntijoita ei tule juuri muualta kuin kotimaisista yliopistoista ja joku ulkomailta valmistunut saattaa heittäytyä jopa tiedemieheksi ja lähteä analysoimaan asioita objektiivisesti. Ja tätä media ei kaipaa ollenkaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Miksi lähdettiin ulkomaille? Ei päästy suomalaiseen yliopistoon?
Onkohan työelämässä oikeasti näin tyhmiä ihmisiä rekrytoimassa? Ehkä?
Niinpä, paljasti oman asenteellisuutensa juuri. Mitään ei haluta oppia tai uudistua.
HY ja Aalto tosiaan pärjäävät rankingissa ihan hyvin. Ottaen huomioon kuinka pieni maa ja pääomaköyhä Suomi on, se on hyvä tulos. Rankingissa painottuu tietenkin tutkimuksen teko, ja pienillä resursseilla ei ole mahdollista päästä alan huipuksi. Opetus ja vaatimustaso suomalaisissa yliopistoissa on aika homogeenista, joten työnantajan on helppo arvioida kandidaattia. Toki vaatimustasot ovat laskeneet kun sisäänottomäärät nousevat ja rahaa saa valmistuneista...
Ulkomaisissa yliopistoissa on taas ihan valtavia eroja, osa on todella vaativia paikkoja ja toiset ovat meidän ala-asteen tasoista läpsyttelyä, jossa vilppiin suurin piirtein kannustetaan. Vaikea arvioida tutkinnon tasoa ulkopuolisena, jos kyse ei ole Ivy League -yliopistosta tai muusta tunnetusta instituutiosta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.
Toisaalta Suomessa moni Suomalainen yliopisto-opiskelija tulee ihan tavallisesta työläisperheestä, ts. vanhemmiltaan puuttuu maisterin tai tohtorin tutkinto. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.
Niin, suomalaisissa yliopistoissa pääsee sisään omilla kyvyillä ei vanhempien tutkinnolla. Vanhemmilla voi olla akatateeminen tutkinto ja jälkikasvu on ammattikoulussa tai amk:ssa. Onko sekin suomalainen erikoisuus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On sulla puurot ja vellit menneet sekaisin.
Menisitkö itse lääkärin vastaanotolle, jos tietäisit hänen valmistuneen Botswanan yliopistosta eikä osaisi puhua suomea? Niin, valinta osuisi jo pelkästään kommunikaation takia toiseen vaihtoehtoon puhumattakaan ammattitaidosta.
Tässä ei ehkä puhuta mistään Botswanasta, vaan siitä, että miksi suomalaisen paluumuuttajan tutkinto josta Cornellista kelpaa?
Miksi lähdettiin ulkomaille? Ei päästy suomalaiseen yliopistoon?
Onkohan työelämässä oikeasti näin tyhmiä ihmisiä rekrytoimassa? Ehkä?
Etkö ottanut etukäteen selvää miten ko. tutkinnolla Suomessa työllistyy. Näistä kansainvälisten tutkintojen sisällöistä ja niillä työllistymisestä on puhuttu jo pitkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihan pohjoismaisista tutkinnoista kysellään ovatko mistään kotoisin ja englannin taitoa katsotaan pelkästä ylioppilastodistuksesta. Ilmeisesti kuvitellaan että muualla voi Suomea puhumalla pärjätä. Suomijuntti opiskelee vain täällä eikä muuta kokemusta arvosta, valitettavasti.
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.
Toisaalta Suomessa moni Suomalainen yliopisto-opiskelija tulee ihan tavallisesta työläisperheestä, ts. vanhemmiltaan puuttuu maisterin tai tohtorin tutkinto. Tämäkin on suomalainen erikoisuus.
Niin, suomalaisissa yliopistoissa pääsee sisään omilla kyvyillä ei vanhempien tutkinnolla. Vanhemmilla voi olla a
Jokainen korkeasti koulutettu on ollut joskus matalasti koulutettu, mutta kukaan matalasti koulutettu ei ole ollut koskaan korkeakoulutettu.
Vaikka joku tekisi uraa ulkomailla, on kai oikeus muuttaa mielensä tai haluta muuten käydä oppimassa muualla. Olla kiinnostunut muustakin kuin kotimaan kulttuurista tai täällä olevien ongelmaihmisten tavoista ja huolista. Keitä ne ulkomaiset suuresti halutut asiantuntijat oikein on? Lähihoitajia?
Syytä työnantajia ja päättäjiä. Suomessa ollaan liian sisäsiittoisia eikä tämän takia päästä menoon mukaan.