Lue keskustelun säännöt.
Sinä yli 50-vuotias lapseton nainen, kaduttaako tai harmittaako koskaan, ettet hankkinutkaan lasta/lapsia?
31.05.2025 |
Et halunnut lapsia tai ehkä olisit halunnutkin muttet saanut ja nyt olet yli 50-vuotias. Tuleeko koskaan sellaisia hetkiä, että olisi sittenkin pitänyt hankkia lapsi? Tai harmittaako/kaduttaako, että äitiys ja lapsiperhe-elämä jäi sinulta kokematta?
Kerro myös halutessasi, oletko parisuhteessa tai tapailetko miehiä vai elätkö yksin.
Kommentit (618)
Vierailija kirjoitti:
Ei harmita. Elän yksin. Omaisuuteni testamenttaan eläinsuojeluun.
Sama tilanne. Työssäni olen tekemisissä nuorten kanssa ja koen sen merkitykselliseksi. En tarvitse omia lapsia. N51
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän alle 50v vela. Miksi ihmeessä kaduttaisi/harmittaisi? En koskaan ole halunnut kokea äitiyttä ja lapsiperhe-elämää. Ei kaduta sekään, etten ole ruvennut alkoholistiksi tai tehnyt rikosta ja hankkiutunut vankilaan. Miksei niistä koskaan kysytä, että harmittaako/kaduttaako?
Kyllä sä vielä hyvin voit alkaa alkkikseksi ja rikolliseksi. Monet itseasiassa alkoholisoituu eläkkeelle jäädessään, kun ei ole enää pakko olla skarppina arkisin ja kotona ei ole muuta tekemistä kuin juopottelu.
Miksi alkaisin? Ei kiinnosta nekään.
Niin nyt ei kiinnosta. Mieli voi muuttua jos tulee elämässä joku suuri ja odottamaton mullistus. Helpostikin. Monella se korkki napsahtaa jos jotain ikävämpää sattuu. Ja se puolestaan voi johtaa
Voin sanoa kuule aika varmaksi. En pidä edes alkoholin mausta 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän alle 50v vela. Miksi ihmeessä kaduttaisi/harmittaisi? En koskaan ole halunnut kokea äitiyttä ja lapsiperhe-elämää. Ei kaduta sekään, etten ole ruvennut alkoholistiksi tai tehnyt rikosta ja hankkiutunut vankilaan. Miksei niistä koskaan kysytä, että harmittaako/kaduttaako?
Kyllä sä vielä hyvin voit alkaa alkkikseksi ja rikolliseksi. Monet itseasiassa alkoholisoituu eläkkeelle jäädessään, kun ei ole enää pakko olla skarppina arkisin ja kotona ei ole muuta tekemistä kuin juopottelu.
Miksi alkaisin? Ei kiinnosta nekään.
Niin nyt ei kiinnosta. Mieli voi muuttua jos tulee elämässä joku suuri ja odottamaton mullistus. Helpostikin. Monella se korkki napsahtaa jos jotain ikävämpää sattuu. Ja se puolestaan voi johtaa
Sinulla todennäköisesti korkki napsahtaa siinä vaiheessa, kun lapsesi muuttavat pois. Tai jos ei vielä silloin, niin viimeistään siinä vaiheessa, kun kukaan heistä ei aio hankkia omia lapsia.
Ei kaduta, että en hankkinut lapsia. Olisi ollut pikemminkin väärin ja itsekästä hankkia vain siksi, että pelkäisin yksinäistä vanhuutta. Ei ollut koskaan minkäänlaista vauvakuumetta ja hoidettuani välillä sukulaisten lapsia totesin, ettei ole minulle luontaista, vaikka toki pidin heistä huolta ja olin lasten suosikki. Tarvitsen niin paljon omaa rauhallista aikaa, että vaikea olisi kuvitella itseni äidiksi.
Minulle olisi kammottava ajatus joutua vaihtamaan jonkun vaippoja. En vaan pysty. Eritteet ja alapääjutut tuntuvat vastenmielisiltä, ihan sama onko niiden tuottaja lapsi vai aikuinen. Toisen pierukin ällöttää, ja lapsiltahan niitä tulee aika estoitta. (Olen joutunut kokemaan tuttujen luona.)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei kaduta eikä harmita. Miksi pitäisi?
Ap:n kannattaisi myös kysyä, onko sellaisia jotka eivät alunperin halunneet lapsia, mutta muuttivat mielensä tai tapahtui vahinko, ja miten he ovat kokeneet vanhemmuuden, kannattiko vai eikö. Itsellä tälläinen tarina, suhtauduin todella epäillen ajatukseen äitiydestä ja lapsista, mutta yllätysraskaus tuli, enkä tehnyt aborttia. Raskauden edetessä ajatukseen tottui. Varsinaiseen äidin rooliin kasvoin ehkä vasta parissa vuodessa, aika kauan koin pientä identiteettikriisiä, vaikka vauva olikin valtavan rakas, enkä häntä katunut missään vaiheessa. Tehtiin toinenkin lapsi, ihan suunnitellusti ja kovasti toivoen, ja nyt on jo kolmas, pieni iltatähti tulossa. Kun näitä vuosia katson taaksepäin, niin kyllä lapset ja lapsiperhe-elämä on parasta mitä olen kokenut, ja vähän hirvittää että se jäi melkein kokematta. Tosin pakko sanoa, että minulla on todella upea puoliso joka on upea isä, jos näin ei olisi ollut niin en varmasti kokisi näin. Olen helposti kuormittavaa tyyppiä ja kaipaan yksinoloa, ja ellei minulla olisi ollut puolisoa joka ymmärtää tämän, niin en olisi vanhemmuudesta nauttinut tai siitä selvinnyt. Eli se kenen kanssa lapsia hankkii, on todella tärkeää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi kammottava ajatus joutua vaihtamaan jonkun vaippoja. En vaan pysty. Eritteet ja alapääjutut tuntuvat vastenmielisiltä, ihan sama onko niiden tuottaja lapsi vai aikuinen. Toisen pierukin ällöttää, ja lapsiltahan niitä tulee aika estoitta. (Olen joutunut kokemaan tuttujen luona.)
Herttinen sentään. Tässä ensimmäinen täysin kumoamaton vakaumus vap.eht. lapsettomuuteen!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi kammottava ajatus joutua vaihtamaan jonkun vaippoja. En vaan pysty. Eritteet ja alapääjutut tuntuvat vastenmielisiltä, ihan sama onko niiden tuottaja lapsi vai aikuinen. Toisen pierukin ällöttää, ja lapsiltahan niitä tulee aika estoitta. (Olen joutunut kokemaan tuttujen luona.)
Herttinen sentään. Tässä ensimmäinen täysin kumoamaton vakaumus vap.eht. lapsettomuuteen!
No se on yksi syy jollekin. Voi olla, että sinua eritteet eivät ällötä, mutta jotain toista ällöttää niin paljon, ettei ole halunnut lapsia. Mikä siinä on ihmeellistä? Ja lasten eritteiden kanssa joutuu kyllä olemaan tekemisissä monen vuoden ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Palstan mukaan jos ei tee, se kaduttaa.
Jos tekee, se kaduttaa.
Eli jokatapauksessa kaduttaa, tekee mitä vaan.
Tuossa on vastaus alkuperäiseen aiheeseen.
Vela voi muuttaa jostain syystä kantaansa ja halutakin lasta. Vap.eht. lapsellinen ei voi muuttaa milloinkaan. Siksi on tärkeää olla aivan varma, mihin tieten tahtoen raskautuessaan ryhtyy. Äidiksi ei synnytä vaan kasvetaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Palstan mukaan jos ei tee, se kaduttaa.
Jos tekee, se kaduttaa.
Eli jokatapauksessa kaduttaa, tekee mitä vaan.
Tuossa on vastaus alkuperäiseen aiheeseen.
Vela voi muuttaa jostain syystä kantaansa ja halutakin lasta. Vap.eht. lapsellinen ei voi muuttaa milloinkaan. Siksi on tärkeää olla aivan varma, mihin tieten tahtoen raskautuessaan ryhtyy. Äidiksi ei synnytä vaan kasvetaan.
Miten niin ei voi? Kyllä vapaaehtoisesti lapsellinen voi muuttaa kantaansa ja katua lasta. Eihän sitä lasta tietenkään peruutettua saa, mutta kyllä se katuminen on mahdollista. Tietenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen vähän alle 50v vela. Miksi ihmeessä kaduttaisi/harmittaisi? En koskaan ole halunnut kokea äitiyttä ja lapsiperhe-elämää. Ei kaduta sekään, etten ole ruvennut alkoholistiksi tai tehnyt rikosta ja hankkiutunut vankilaan. Miksei niistä koskaan kysytä, että harmittaako/kaduttaako?
Kyllä sä vielä hyvin voit alkaa alkkikseksi ja rikolliseksi. Monet itseasiassa alkoholisoituu eläkkeelle jäädessään, kun ei ole enää pakko olla skarppina arkisin ja kotona ei ole muuta tekemistä kuin juopottelu.
Miksi alkaisin? Ei kiinnosta nekään.
Niin nyt ei kiinnosta. Mieli voi muuttua jos tulee elämässä joku suuri ja odottamaton mullistus. Helpostikin. Monella se korkki napsahtaa jos jotain ikävämpää sattuu. Ja se puolestaan voi johtaa
Ei se mieli enää muutu yli 5kymppisillä joilla lapsentekoikä on jo takanap'in, koska heitähän aloitus koski. Yritä nyt saada taottua siihen herneeseesi ettei heitä kaduta ja itse ovat saaneet valintansa tehdä, Suomessa ei onneksi naisia pakoteta nyrkin ja hellan väliin synnytyskoneiksi vaikka muu maahan tullut kulttuuri niin haluaisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulle olisi kammottava ajatus joutua vaihtamaan jonkun vaippoja. En vaan pysty. Eritteet ja alapääjutut tuntuvat vastenmielisiltä, ihan sama onko niiden tuottaja lapsi vai aikuinen. Toisen pierukin ällöttää, ja lapsiltahan niitä tulee aika estoitta. (Olen joutunut kokemaan tuttujen luona.)
Herttinen sentään. Tässä ensimmäinen täysin kumoamaton vakaumus vap.eht. lapsettomuuteen!
No se on yksi syy jollekin. Voi olla, että sinua eritteet eivät ällötä, mutta jotain toista ällöttää niin paljon, ettei ole halunnut lapsia. Mikä siinä on ihmeellistä? Ja lasten eritteiden kanssa joutuu kyllä olemaan tekemisissä monen vuoden ajan.
Minähän kirjoitinkin, ettei tuota eriteinhoa voi kumota millään argumentilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei minulla ainakaan, saatan vaihtaa mielipidettä useaankin otteeseen aiheesta kun aiheesta.
No toivottavasti et sitten ole mennyt tekemään niitä lapsia. Kun mielesi voi koko ajan muuttua, aika pskaa elämää lapselle. Välillä toivottu, koko ajan mieli muuttuu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei todellakaan oo että sain lapsen, niin paljon olisin menettänyt ellei olisi. Kiitos.
Miksiköhän, tarkalleen, jotkut alapeukuttavat tätä, minua kiinnostaisi tietää? Kommentoija vain kertoo, että häntä ei ole kaduttanut se, että hänellä on lapsi, se on hänen kokemuksensa.
Ehkäpä siitä syystä, että kun kysyttää, kaduttaako se, että ei ole tehnyt lapsia on aivan vierestä ja asiaan kuulumatonta tulla kertomaan, että ei kaduta, että teki lapsen. On siis väärässä ketjussa toitottamassa asiaansa.
Kertokaas jos osaatte että miten on mieli muuttunut näillä lapsiaan mur hanneilla äideillä? Ovatkohan kenties katuneet lapsiaan kun kerran eivät antaneet heidän elää? Suomessa kyllä on riittänyt näitäkin tapauksia.
Ei kaduta, ei todellakaan yhtään. Elämä on hyvää myös ilman lapsia. Toisissa naimisissa ja onneksi meillä kummallakaa ei ole lapsia.
En olisi voinut kuvitella meneväni sellaisen kanssa yhteen jolla on lapsia.
En edes seurustella. Ei, ei, näin on paljon parempi.
Ei ole varaa katua. Minulla on suvussa inhottava perinnöllinen sairaus, sain oman osuuteni äidiltäni. Tiesin jo hyvin nuorena etten aio olla yhtä itsekäs ja laittaa lastani samaan tilanteeseen ja olen sinut asian kanssa. Olen suhteessa miehen kanssa jolla edellisestä liitosta jo aikuisia lapsia. Jos olisin terve,olisin perustanut perheen, mutta nyt tämä elämä mennään tällä. Turha katua jotain mitä ei ole tapahtunut.
Jollain jankkaajalla tuntuu olevan todella vaikea hyväksyä, etteivät kaikki naiset halua lapsia. Koskaan. Eivätkä myöskään kaikki miehet.
Kaikki eivät kadehdi sinun elämääsi ja sinun lapsiasi. Yritä ymmärtää se.