Mitä tekisit jos lapsesi kertoisi kaverin äidin suuttuneen, kun oli mennyt syömään välipalaa heidän kotonaan??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No typerää suuttua tuollaisesta, eihän lapsi voi tietää ettei saisi tarjota kaverille tai ottaa vastaan tarjottua välipalaa. Ehkä kantsisi olla menemättä tuon kaverin kotiin jos äiti noin hermoheikko tapaus.

Äiti on köyhä. Ihan vinkiksi.

Köyhyys ei tarkoita etteikö olisi ollenkaan sosiaalista pelisilmää tai käytöstapoja. Minäkin olen köyhä, mutta en koskaan asettaisi lastani noin noloon asemaan. Tehty mikä tehty, jälkeenpäin olisin keskustellut lapseni, mutta en todellakaan siinä kaverin edessä olisi suuttumusta näyttänyt. 

En päästäisi jatkossa omaa lastani tuollaiseen kotiin, jossa on noin tunne-elämältään häiriintyneitä aikuisia. 

On ajat muuttuneet. Minun lapsuudessa kaverin luona sai aina ruokaa. Suurin osa toki oli keskiluokkaisesta kodista, mutta myös köyhässä perheessä tarjottiin ruuat, välipalat ja teet. Tämä oli ysärin laman jälkimainingeissa.

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen äiti aiheuttaa sen, että lasta helposti kiusataan, koska äidin käytös on outoa. Julmaa nolata oma lapsi tuolla tavalla. Kaverit alkaa karttaa, eikä varmasti halua mennä kyläilemään tuollaiseen kotiin, jossa on aikuiset noin kummallisia. Kuuluuhan nyt jo ihan perus käytöstapoihin tarjota syötävää myös vieraille, jos syö itse.

Ehkäpä sitten muiden lasten vanhemmat voisi kertoa että olemassa erilaisia elämäntilanteita jotka aiheuttaa stressiä ja pahaa mieltä. Ja silloin lapsi tarvitsee kavereita vielä enemmän. Mutta ei, vahvistetaan vaan sitä omaa paremmuudentunnetta ja sanotaan että ei tuon kanssa viitsi olla kun hänen äiti on outo :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tuollainen äiti aiheuttaa sen, että lasta helposti kiusataan, koska äidin käytös on outoa. Julmaa nolata oma lapsi tuolla tavalla. Kaverit alkaa karttaa, eikä varmasti halua mennä kyläilemään tuollaiseen kotiin, jossa on aikuiset noin kummallisia. Kuuluuhan nyt jo ihan perus käytöstapoihin tarjota syötävää myös vieraille, jos syö itse.

Ehkäpä sitten muiden lasten vanhemmat voisi kertoa että olemassa erilaisia elämäntilanteita jotka aiheuttaa stressiä ja pahaa mieltä. Ja silloin lapsi tarvitsee kavereita vielä enemmän. Mutta ei, vahvistetaan vaan sitä omaa paremmuudentunnetta ja sanotaan että ei tuon kanssa viitsi olla kun hänen äiti on outo :(

 

Ei sillä outoudella ole merkitystä, vaa mistä hermostuu ja miten sen ilmaisee (jälkimmäistä emme tiedä, mutta näkyvää se ilmeisesti oli). En usko että tunne-elämältään tasainen ihminen suuttuu välipalasta. 

Vierailija kirjoitti:

Tämä "ei saa syödä kaverin luona" -juttu on ilmeisesti jotain kaupunkilaisten hommia. Törmäsin ite tähän ekan kerran vasta kaupunkiin muuttaneena lukiolaisena, kun silloisen poikaystävän kotona oli sääntö, että kavereille ei tarjota ruokaa.

Maalla olin tottunut siihen, että jos joku oli talossa ruoka-aikaan, niin aina sai vieras ruokaa. Toki kun matkaa kaverin luokse saattoi olla liki 10km, niin ei silloin voinut kesken leikkien vaan piipahtaa kotona syömässä. Tämä ruokasääntö koski myös aikuisia, niin että meilläkin oli joskus naapureita ruokapöydässä. 

Minä asun kaupungissa, mutta meillä on maalaistavat ja kaverit saa syödä meillä. 

Mä törmäsin ekan kerran vasta tällä palstalla, yli kolmikymppisenä. Ja edelleen todella kummalliselta tuntuu. 

Vierailija kirjoitti:

Äiti oli varmasti palstan näitä 5e rahaa loppukuuksi ruokaan -tyyppejä, joten varmasti on kamalaa, jos muksun kaverit tulee tyhjentämään vähäistä ruokavarantoa.

Niin kai hän oli kertonut siitä lapselleen? Toisen perheen lapsi sitä tuskin tiesi

Edelleenkään en löydä ketjusta lasten ikää tai sitä mitä on oikeasti tapahtunut. 

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään en löydä ketjusta lasten ikää tai sitä mitä on oikeasti tapahtunut. 

Mainittiinhan se ikä, yläkouluikäinen. Eli sen ikäinen ettei tulisi mieleenkään ettei kaveri saa syödä itsenäisesti omassa kodissaan ja tarjota kaverille

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käy todella sääliksi tuota vähävaraisen perheen lasta,joka halusi olla vieraanvarainen ja halusi olla ystävälleen ystävä. Tervettä ja normaalia, sekä erittäin tärkeää lasten ystävyyssuhteissa. V..u miten tyhmä ja itsekäs tuon lapsen äiti on! Menee sitten vaikka leipäjonoon hakemaan sen yhden pikku välipalan verran kaapin täytettä tai jättää ne röökinsä polttamatta! 

Minun absolutistiäitini ei tietenkään tupakoinut, mutta olimme köyhiä.

En voinut pyytää kavereita syömään.

Ymmärrän, että normaalituloiset eivät hahmota tilannetta.

Tää kaveri oli kuitenkin pyytänyt, eli hänkään ei ilmeisesti hahmota. Tai sitten täällä tehdään liikaa oletuksia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään en löydä ketjusta lasten ikää tai sitä mitä on oikeasti tapahtunut. 

Mainittiinhan se ikä, yläkouluikäinen. Eli sen ikäinen ettei tulisi mieleenkään ettei kaveri saa syödä itsenäisesti omassa kodissaan ja tarjota kaverille

Ok, kiitos tiedosta. Sitten ei kyllä pitäisi mennä rikki siitä jos joku aikuinen vähän kipakammin ilmaisee mielipiteensä. Jo alakoululaisten kielenkäyttö on nykyään kamalaa. Ja sitä suuremmalla syyllä keskustelisin nuoren kanssa siitä että jos on rahat tiukalla niin on varmasti mielikin. Ja voisin pyytää vaikka kaverin ja tämän äidin kahville ja ostaa pullaakin.  

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko tuossa toimia sen kummemmin? Turha tuollaisia asioita on paisutella, tietääpähän jatkossa.

Isäntäperheen pihtaaminen voi vaikuttaa pikkumaiselta, mutta joissakin perheissä rahat ovat tiukalla. Meillä oli se tilanne lamavuosina. En voinut tarjota ruokaa lapsen kaverille, joka oli käymässä. Oman perheen ruoka oli niukkaa. Onneksi lapset saivat koulussa ruokaa. Kun ystäväperhe tuli kylään, en kehdannut sanoa mitään, kun heidän lapsensa mätti leivälle paksut kerrokset "kortilla" olevia leivänpäällisiä. On kurjaa kuulla, että nyt on Suomessa palattu samanlaiseen aikakauteen. Monet elävät pitkäaikaisessa niukkuudessa, jolla ei näy loppua

Pikkasen lisää tietoja, kiitos.

Yläkoulussa ei ole lapsia vaan teinejä. 

Kerroit että kylässä teinit söivät yhdessä välipalaa, vieraalle tarjottiin. Normaalia. Paitsi jos kyseessä oli kaiken imuroivat teinipojat, jotka pistelivät poskeensa loppuviikon illallisruokien parhaat ainekset.

Mutta silloinkin närkästys ja ojennus kai kohdistui siihen teiniin jonka kotona oltiin.

Vierailija kirjoitti:

No typerää suuttua tuollaisesta, eihän lapsi voi tietää ettei saisi tarjota kaverille tai ottaa vastaan tarjottua välipalaa. Ehkä kantsisi olla menemättä tuon kaverin kotiin jos äiti noin hermoheikko tapaus.

Hermoheikko ei ole sama asia kuin köyhä. Aloituksen tapauksessa voi olla niin, että perheen lapsi ei tiennyt, että heillä on liian vähän rahaa. Usein vanhemmat yrittävät salata asian perheen lapsilta. Joissakin kodeissa on niin köyhää, että sitä ei pysty salaamaan, vaikka kuinka yrittäisi. -Joskus kuulee, että perheen nälkäiset teinit ovat syöneet ruoat ja herkut, jotka oli alunperin varattu kutsuttuja vieraita varten. Se on harmillista, mutta silloin on kyse perheen kommunikaation puutteesta. Perheenjäsenille pitäisi kertoa, mihin tarkoitukseen jääkaapin sisältö on tarkoitettu.

Omilleni olen opettanut, että kaikkiin tarjouksiin ei kannata tarttua vaan voi myös sanoa ei kiitos, mutta nyt kun tilanne on tiedossa, ruokkisin lapsen kaveria meillä ollessaan ja antaisin rahaa, jos luottaisin siihen, että käyttää rahat järkevästi. 

Vierailija kirjoitti:

Sellasen ihmisen jolla on rahaa on hyvin vaikeata käsittää ihmistä jolla on vain niukasti tai ei lainkaan.

Mun on mahdotonta käsittää nykyistä vieraanvaraisuuden vastaista ajattelutapaa.

Onneksi olen elänyt nuoruuteni mukavana aikana. Silloin oli itsestäänselvää että siellä missä kulloinkin oltiin syötiin yhdessä välipalaa. Oli vain yksi outo huusholli jossa ei koskaan tarjottu mitään, eikä kyse ollut ainakaan rahanpuutteesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Edelleenkään en löydä ketjusta lasten ikää tai sitä mitä on oikeasti tapahtunut. 

Mainittiinhan se ikä, yläkouluikäinen. Eli sen ikäinen ettei tulisi mieleenkään ettei kaveri saa syödä itsenäisesti omassa kodissaan ja tarjota kaverille

Ok, kiitos tiedosta. Sitten ei kyllä pitäisi mennä rikki siitä jos joku aikuinen vähän kipakammin ilmaisee mielipiteensä. Jo alakoululaisten kielenkäyttö on nykyään kamalaa. Ja sitä suuremmalla syyllä keskustelisin nuoren kanssa siitä että jos on rahat tiukalla niin on varmasti mielikin. Ja voisin pyytää vaikka kaverin ja tämän äidin kahville ja ostaa pullaakin.  

 

Miten alakoululaisten kielenkäyttö liittyy siihen miten aikuiset puhuvat yläkouluikäiselle? Ei kenenkään pidä tottua rumaan keskustelutyyliin

Jos ei ole varaa tarjota niin sitten pitäisi siellä kotona tehdä kaikille selväksi, ettei välipala- ja ruoka-aikoihin kutsuta kavereita kylään. Mutta enhän minä muiden käytöstavoille mitään voi, joten omalleni pahoittelisin ikävään tilanteeseen joutumista, keskustelisin mistä se todennäköisesti johtuu ja kehottaisin jatkossa huolehtimaan, että välipalat sun muut on hoidettu ennen kuin menee sinne kaverille ja tulee itse kotiin syömään, kun kaverin perheellä on ruoka-aika.

Tai jos nyt muuten on ihan asiallinen perhe, vähän pidempi matka ja lapsi viettää siellä paljon aikaa, voisin yrittää sopia sen äidin kanssa, jospa vaikka osallistuisin vähän ruokakustannuksiin, jos lapsi on siellä usein syömässä. Näin äitini teki aikanaan, kun siskoni usein oli monta kertaa viikossa kaverillaan, jonka vähävarainen äiti oli sitten hänet ihan hyväntahtoisesti ruokkinutkin useaan kertaan. Toki sitten pitäisi tuntea perhe jollain tasolla, ettei sitten vahingossa tulisi loukanneeksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sanot lapselle, että sanoo "kiitos, mutta ei kiitos" eikä ota ruokaa jos tarjotaan. Ei siinä muuta tarvi tehdä.

Näin minäkin tekisin. Ehkä lapsi myös voisi joskus viedä tuliaisia. 

Jos ap:n perheessä on rahaa enemmänkin, niin hänen lapsensa vo kutsua kaverinsa hampurilaispaikkaan ja tarjota kohtuuhintaiset syömiset. Hampurilaisen, isot ranskikset ja keskikokoisen juoman. Jos  sen kaverin kotona ollaan oikeasti vähissä varoissa. Onkohan siellä todella huudettu vieraalle nuorelle vai oliko sitten äiti tiuskaissut jotain vihaisesti?.

Jep. Jos ei ole varaa antaa paria leipää, ei lapsella ole myöskään varaa kavereihin. Itse ratkaisin tämän niin, että meillä saa syödä ja meille saa tulla. Jos lapsen kaverilla ei ole varaa vieraanvaraisuuteen, ei lapsen kaverilla ole varaa kavereihinkaan.