Mitä tekisit jos lapsesi kertoisi kaverin äidin suuttuneen, kun oli mennyt syömään välipalaa heidän kotonaan??

En ymmärrä, miksi toisten kotona pitäisi syödä yhtään mitään. Koulusta tullaan kotiin, syödään välipala ja tehdään läksyt, ja sitten voi lähteä sinne kaverin luokse. Kun tulee nälkä, tullaan kotiin syömään. Jos sattuu olemaan kaverin luona, kun heillä käydään pöytään, ollaan se aika kaverin huoneessa odottamassa.

Eri asia tietty, jos on jotkut synttärit tai on alun alkaenkin kutsuttu herkuttelemaan tai jos vaikka perheen vanhemmat päättävät paistaa lettuja tms. sitä silmällä pitäen, että tarjotaan kaikille talossa sillä hetkellä oleville.

Joskus lapseni soittaa kaverinsa luota ja kysyy, voiko kaveri tulla meille yökylään. Minä vastaan, että voi mutta kaveri syö ensin kunnollisen iltaruuan kotonansa. Ei meillä ole mitään laktoosittomia ja munattomia ja gluteenittomia ruokia varmuuden vuoksi kaapeissa. Herkkuja voivat sitten kumpikin omilla rahoillaan käydä tulomatkalla ostamassa. Meillä voi ottaa esim. hedelmiä tai jätskit pakastimesta tai jogurttia tai muroja, jos varmasti tietää, että sopii omaan ruokavalioon. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin joskus somesta keskustelua jossa ulkomaalaiset kertoivat kokemuksistaan lapsena Pohjoismaissa. Muualla maailmassa joissa huonompi elintaso, ollaan järkyttyneitä pohjoismaalaisten tavasta olla tarjoamatta vieraille lapsille ruokaa. Myötähäpeällä sitä keskustelua luin.

Suomessa on ymmärtääkseni tapana, että perheen käydessä päivällispöytään se on merkki vieraalle lapselle, että hänen on myös aika lähteä omaan kotiinsa syömään. Joillekin lapsille tätä ei ole opetettu, vaan he jäävät joko leikkimään lapsen huoneeseen tai pyörivät ruokapöydän liepeillä kunnes heille tarjotaan. Tässä on taustalla myös se, ettei koskaan voi tietää, onko vieraalla lapsella allergioita tai pahoittaako hänen perheensä mielensä siitä, että ylimääräinen syöminen sotkee päivärytmin. 

Ei ole mitenk

On ihan yleinen tapa, tunnettiin jo 70-luvulla, jolloin vanhempi ilmoitti vieraalle lapselle, että leikit on nyt leikitty, meillä on ruoka-aika ja sinun on aika lähteä kotiin. Jos lapsen kaveri sanoi, että hän saa jäädä, äiti antoi luvan, niin ilmoitettiin, että meillä on meidän säännöt, äitisi ei täällä määrää.

Oman lapseni kaverit väittävät minulle silmä kirkkaana, että kyllä he saavat jäädä meille ja syödä mitä tahtovat, heitä ei äidit määrää. Olen osoittanut ovea ja sanonut, että seuraavan kerran meille sopii tulla kahden kuukauden kuluttua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin joskus somesta keskustelua jossa ulkomaalaiset kertoivat kokemuksistaan lapsena Pohjoismaissa. Muualla maailmassa joissa huonompi elintaso, ollaan järkyttyneitä pohjoismaalaisten tavasta olla tarjoamatta vieraille lapsille ruokaa. Myötähäpeällä sitä keskustelua luin.

Suomessa on ymmärtääkseni tapana, että perheen käydessä päivällispöytään se on merkki vieraalle lapselle, että hänen on myös aika lähteä omaan kotiinsa syömään. Joillekin lapsille tätä ei ole opetettu, vaan he jäävät joko leikkimään lapsen huoneeseen tai pyörivät ruokapöydän liepeillä kunnes heille tarjotaan. Tässä on taustalla myös se, ettei koskaan voi tietää, onko vieraalla lapsella allergioita tai pahoittaako hänen perheensä mielensä siitä, että ylimääräinen syöminen sotkee päivärytmin. 

Ei ole mitenk

No koetko tylynä sen, kun olet tehnyt ruokaa ja vieras lapsi tulee keittiöön katsomaan ja ilmoittaa, että kamalan hajuista, mitä paskaa sä oikein aiot meille syöttää. Tätä oksennusta ei syö siatkaan. Sitten hän ottaa lautasen kukkuroilleen ja kaataa sen samantien roskiin, menee sen jälkeen jääkaapille ja ryhtyy ottamaan sieltä mieluisampia ruokia itselleen. Kun kieltää, saa kuulla olevansa nazzisika ja sitten heitetään leikkeleitä lattialle.

Näitäkin ihania lapsia löytyy tavallisista perheistä. Juuri niitä, joilla ei ole mitään ymmärrystä siitä, miten muiden kodeissa ollaan ja eletään. Meillä kyse ei ole rahasta, vaan ruuan arvostamisesta. 200 g kinkkuleikettä lattialla on minulle synonyymi törkeästä tuhlaamisesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin joskus somesta keskustelua jossa ulkomaalaiset kertoivat kokemuksistaan lapsena Pohjoismaissa. Muualla maailmassa joissa huonompi elintaso, ollaan järkyttyneitä pohjoismaalaisten tavasta olla tarjoamatta vieraille lapsille ruokaa. Myötähäpeällä sitä keskustelua luin.

Suomessa on ymmärtääkseni tapana, että perheen käydessä päivällispöytään se on merkki vieraalle lapselle, että hänen on myös aika lähteä omaan kotiinsa syömään. Joillekin lapsille tätä ei ole opetettu, vaan he jäävät joko leikkimään lapsen huoneeseen tai pyörivät ruokapöydän liepeillä kunnes heille tarjotaan. Tässä on taustalla myös se, ettei koskaan voi tietää, onko vieraalla lapsella allergioita tai pahoittaako hänen perheensä mielensä siitä, että ylimääräinen syöminen sotkee päivä

 

Koenko ilkeän puheen tylynä? Öö, joo. Samapa tuo mikä aihe on kyseessä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Luin joskus somesta keskustelua jossa ulkomaalaiset kertoivat kokemuksistaan lapsena Pohjoismaissa. Muualla maailmassa joissa huonompi elintaso, ollaan järkyttyneitä pohjoismaalaisten tavasta olla tarjoamatta vieraille lapsille ruokaa. Myötähäpeällä sitä keskustelua luin.

Suomessa on ymmärtääkseni tapana, että perheen käydessä päivällispöytään se on merkki vieraalle lapselle, että hänen on myös aika lähteä omaan kotiinsa syömään. Joillekin lapsille tätä ei ole opetettu, vaan he jäävät joko leikkimään lapsen huoneeseen tai pyörivät ruokapöydän liepeillä kunnes heille tarjotaan. Tässä on taustalla myös se, ettei koskaan voi tietää, onko vieraalla lapsella allergioita tai pahoittaako hänen perheensä mielensä siitä, että ylimääräinen syöminen sotkee päivä

 

En ole elänyt 70-luvulla, mutta käsittääkseni eri puolella Suomea oli varsinkin tuolloin hyvin erilaiset tapakulttuurit, eikä mitään näin Suomessa toimitaan -linjavetoa voi senkään perusteella tehdä

Vierailija kirjoitti:

No typerää suuttua tuollaisesta, eihän lapsi voi tietää ettei saisi tarjota kaverille tai ottaa vastaan tarjottua välipalaa. Ehkä kantsisi olla menemättä tuon kaverin kotiin jos äiti noin hermoheikko tapaus.

Miten niin ei voi tietää? Lapselle on luultavasti kerrottu, että perhe on vähävarainen eikä ruokaa saa tarjota kaverille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos kerran on jo yläasteikäisiä niin antaisin rahaa välipalaa varten että voi kaupasta hakea jotakin tai sitten käskisin ottaa mukaan hedelmiä yms. reppuun.

Ymmärrän kaverin äidin kiukun jos raha on tiukassa. 

 

 

En mä ainakaan halua opettaa lapselleni että tuollainen toiminta on ok. Että aikuiset saa toimia miten vaan ja sitten laitetaan nöyränä pää santaan. 

Siis millainen toiminta? Epäselvä viesti sinulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos on niin köyhä ettei ole varaa kaverille tarjota välipalaa niin minä ihmettelen että miksi perheen lapsia ei ole jo otettu huostaan.. järjetöntä minäminä meininkiä. Suuttuminen vielä todistaa sen ettei oikeasti olisi kannattanut edes lisääntyä.

On kohteliasta että kaverikin saa syödä välipalaa, meni siinä sitten vaikka koko pussillinen leipää.

Ahaa, eli oman perheen on nähtävä nälkää jotta joku keskituloisen perheen lellitty Vesa saa mahansa ilmaiseksi täyteen?

Jos on noin köyhää duunariperheissä, ehkä ei ole varaa myöskään pitää niitä omia lapsia! 

Mielestäni pitäs suuttua sille kaverille eikä tälle jolle tarjottiin. 



Sanoisin, että älä sit syö siellä enää mitää. Kyl itelläki oli tapana tarjota ja varmaan jossain vaihees äiti sitten sanoi että "makelle saat tarjota mut muille et". Ja mun paras kaveri "make" tarjos mulle.  Mut sit oli yks rikas perhe, jonka poika ei ikänä tarjonnu mulle vaan ahmi herkkuja mun edessä (ois voinu vaikka sanoo et lue sarjista tai pelaa tiotokoneella sillä välin mut ei).