Mitä tekisit jos lapsesi kertoisi kaverin äidin suuttuneen, kun oli mennyt syömään välipalaa heidän kotonaan??

Äitiä hävettää ja suututtaa, kun olet mennyt tarjoamaan iltapalaa hänen lapselleen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko tuossa toimia sen kummemmin? Turha tuollaisia asioita on paisutella, tietääpähän jatkossa.

Siis kaveri tarjosi. Ei mitenkään lapsen syytä.

Siis ei sitä suuttumista tarvitse paisutella, joskus on pinna kireällä. Jatkossa tietää että näin toimitaan myös toisinpäin.

Jos aikuinen ei lapsen läsnäolessa hallitse käytöstään niin kyllä se ehdottomasti pitää jotenkin käsitellä. 

Kyllä lapsen nähden voi ilmaista kaikkia tunteita, myös suuttumusta. Ilmeisesti ap:n lapsi on vaan niin pumpulissa kasvatettu, että hän järkyttyi, kun hänen nähtensä suututtiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saattoihan se olla esim. töihin tarkoitettu eväs, josta sitten kimmastui. Tai josko äiti oli muuten vain hyvin pahalla päällä ja purki sitä väärään kohteeseen. Jotkut ihmiset vaan ovat myös luonteeltaan äkkivääriä ja omaan makuun epäkohteliaita käytökseltään.

Laita lapsen mukaan perhepizza tms., jos ovat oikeasti niin köyhiä, että ruokaakin on säännösteltävä ja ehkäpä kokisi sen hyvitykseksi?

Toki suuttumisen näyttäminen on huonoa käytöstä ja voit kysellä lapselta, millainen ihminen muuten on kyseessä, että uskaltaako siellä  kyläillessä tehdä mitä ja ylipäätään, onko ok edes vierailla. Mutta jos lapset hyviä ystäviä ja muuta ongelmaa ei ole,  niin ei toki pidä pelkän oman suuttumuksen takia estellä ystävyyttään.

Äkkiväärän ihmisen tulee myös oppia korjaamaan käyttäytymisensä seuraukset. Ei voi valita vain sitä s

Mutta vaatimalla eivät useinkaan opi, hyvällä esimerkillä voivat oppiakin.

Moni huonokäytöksinen ei ole itse saanut lapsuudessaan ja muuten elämässään riittävästi hyvää käytöstä osakseen, eikä siten ole itsekään oppinut hyvää käytöstä. Anteeksipyynnöt yms. eivät useinkaan myöskään kuulu näiden kovalla kädellä kasvatettujen elämään.

Toki yhden tapauksen perusteella ei kannata vetää suuria johtopäätöksiä, ja jos esim. aloittajan lapsi on tottunut perheessään lähinnä hyvään käytökseen, niin tuntuuhan pienempikin huonokäytöksisyys tylyltä - saati sitten suuttumiseksi tulkittu. Kulttuurieroja löytyy perheistäkin.

Sanoisin että älä mene ottamaan siellä välipalaa, vaikka kaveri tarjoaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä hemmetin sairaseläke? Puhuisit juntti edes oikeilla nimillä. Oletko vähä-älyinen idarijuntti koskaan kuullut sellaista, kuin työkyvyttömyyseläke?

Hitto mua ärsyttää tuommoset vajaat junttityöttömät ätmit.

 

Ei aloituksessa puhuttu mitään mistään eläkkeestä.

Samaa ihmettelin. Idiootti eksynyt väärään keskusteluun.

Sanoisin lapselle ettei mennä toisten jääkaapille ja sanoisin että sitten tullaan kotiin syömään. Koulusta kotiin syömään väliapala ja sitten liikenteeseen jos on sovittu että saa mennä.

Sanoisin lapselle ettei siellä kyläpaikassa oteta enää ruokaa vaikka tarjotaan. Ehdottaisin että tulisivat meille välipalalle.

Vierailija kirjoitti:

Sanoisin lapselle ettei mennä toisten jääkaapille ja sanoisin että sitten tullaan kotiin syömään. Koulusta kotiin syömään väliapala ja sitten liikenteeseen jos on sovittu että saa mennä.

Sanoisin jos tuli selväksi että on jukurttia niin pitää viedä sinne.

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei tarvitse käydä siellä sitten varmaan. Jos vanhempi ei ole lastaan opastanut ettei välipalaa saa antaa, on väärin jälkikäteen hermostua. 

Tuollainen asenne vain opettaa lapselle, ettei koskaan saa antaa anteeksi, vaan pitää mielenosoituksellisesti pysytellä kokonaan pois eli tavallaan ruveta kostamaan kaverille, joka ehkä kuitenkin haluaisi kutsua kylään. Omalle lapselle voisi sen sijaan kertoa, miksi kaverin äiti ehkä suuttui (esim. rahapula, huoli jostain muusta asiasta yms.). Ihan kuin et ymmärtäisi, että kaverillakin voi olla tapahtuneesta paha mieli ja kokea noloutta oman äitinsä toiminnasta. 

Päinvastoin, ympäristöllä ja ihmissuhteilla on suuret vaikutukset hyvinvointiimme ja tuon ikäisillä myös siihen, millaiseksi aikuiseksi kasvaa. Että kasvaako sitä sellaiseksi joka vertaa sohvaa ja välipalaa tai sellaiseksi joka ei tunne vieraanvaraisuutta. Kieltää ei voi, mutta kannustaisin hankkimaan muita kavereita. 

 

Minä olen nyt asunut yli 20 vuotta maassa, jota kuvaillaan vieraanvaraiseksi, eikä tuo mitä tapahtui ole mitään mitä sillä sanalla kuvaillaan. Ensinnäkin tätä, että mennään jonkun jääkaapille ja otetaan mitä halutaan ei ole olemassa.

Sinut kutsutaan pöytään. Sinulle valitaan ne ruuat mitä sinulle halutaan tarjota ja sinulta odotetaan kiitollisuutta ja vastavuoroisuutta. Ei yksikään teini tuo kotiin kavereitaan syömään, ilman omia vanhempiaan paikalla koulun jälkeen.

He jokainen menee omaan kotiinsa syömään sen lounaan, ellei heitä ole vartavasten kutsuttu lounaalle jonkun luokse. Jos teinit haluavat syödä kavereiden kanssa välipalaa he kävelevät baariin ja ostavat sieltä leivän tai jonkun leivonnaisen. Eivät jonkun kotiin tyhjentämään jääkaappia. 

Tuo kavereiden tyhjään kotiin tuominen ja jääkaapin tyhjentäminen sillä aikaa kun vanhemmat ovat poissa kotoa on täysin suomalainen ilmiö.

Pitäisin lapselle puhuttelun ettei kylässä syödä, ellei me vanhemmat olla mukana ja anneta lupaa. Ja muutenkin tarvitseeko siellä kylässä luuhata, tulkoot kotiinsa syömään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jatkossa ei tarvitse käydä siellä sitten varmaan. Jos vanhempi ei ole lastaan opastanut ettei välipalaa saa antaa, on väärin jälkikäteen hermostua. 

Tuollainen asenne vain opettaa lapselle, ettei koskaan saa antaa anteeksi, vaan pitää mielenosoituksellisesti pysytellä kokonaan pois eli tavallaan ruveta kostamaan kaverille, joka ehkä kuitenkin haluaisi kutsua kylään. Omalle lapselle voisi sen sijaan kertoa, miksi kaverin äiti ehkä suuttui (esim. rahapula, huoli jostain muusta asiasta yms.). Ihan kuin et ymmärtäisi, että kaverillakin voi olla tapahtuneesta paha mieli ja kokea noloutta oman äitinsä toiminnasta. 

Onko tuo äiti siis pyytänyt anteeksi? En sellaista tietoa mistään löytänyt mutta hyvä jos näin on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko tuossa toimia sen kummemmin? Turha tuollaisia asioita on paisutella, tietääpähän jatkossa.

Siis kaveri tarjosi. Ei mitenkään lapsen syytä.

Siis ei sitä suuttumista tarvitse paisutella, joskus on pinna kireällä. Jatkossa tietää että näin toimitaan myös toisinpäin.

Jos aikuinen ei lapsen läsnäolessa hallitse käytöstään niin kyllä se ehdottomasti pitää jotenkin käsitellä. 

 

Kyllä lapsen nähden voi ilmaista kaikkia tunteita, myös suuttumusta. Ilmeisesti ap:n lapsi on vaan niin pumpulissa kasvatettu, että hän järkyttyi, kun hänen nähtensä suututtiin. 

Ei muiden lasten läsnäollessa aleta suuttumaan täysin päättömistä jutuista. 

Omalle lapselle takoo kalloon ettei oteta mitään ellei vanhempi tarjoa. Lähtee kotiin kun on nälkä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saattoihan se olla esim. töihin tarkoitettu eväs, josta sitten kimmastui. Tai josko äiti oli muuten vain hyvin pahalla päällä ja purki sitä väärään kohteeseen. Jotkut ihmiset vaan ovat myös luonteeltaan äkkivääriä ja omaan makuun epäkohteliaita käytökseltään.

Laita lapsen mukaan perhepizza tms., jos ovat oikeasti niin köyhiä, että ruokaakin on säännösteltävä ja ehkäpä kokisi sen hyvitykseksi?

Toki suuttumisen näyttäminen on huonoa käytöstä ja voit kysellä lapselta, millainen ihminen muuten on kyseessä, että uskaltaako siellä  kyläillessä tehdä mitä ja ylipäätään, onko ok edes vierailla. Mutta jos lapset hyviä ystäviä ja muuta ongelmaa ei ole,  niin ei toki pidä pelkän oman suuttumuksen takia estellä ystävyyttään.

Äkkiväärän ihmisen tulee myös oppia korjaamaan käytt

 

Aikuisen kuuluu jo osata, ei vasta opetella. 

Vierailija kirjoitti:

Omalle lapselle takoo kalloon ettei oteta mitään ellei vanhempi tarjoa. Lähtee kotiin kun on nälkä. 

Miksi ihmeessä? Erikoista ylireagointia ja mauttomuutta yhden törpön takia

Vierailija kirjoitti:

Lähettäisin sinne lapsen mukana pussillisen itseleivottuja sämpylöitä tms. (Riippuu vähän mitä söivät.) Ja unohtaisin koko asian. 

ei hyvä idea,, sain kerran joltain vanhemmalta myyjäisten jälkeen, laitoin roskiin

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eihän tuo vanhemmalta mukavaa tai sopivaa ollut, mutta ymmärrän vähän tätä äitiäkin. Jos perhe on tullut nälkäisenä kotiin ja huomataan, että ruokaa ei olekaan kaikille, niin kyllähän se harmittaa. Eihän aloitus kerro, miten paljon asiaa on perheen teinille jo aikaisemmin painotettu, mutta ehkä hän ei ole uskonut, vaan on silti mennyt tarjoamaan kaverille. Tai jos tämä tapahtuma on toistunut vaikka jo monta kertaa aikaisemmin.

No eikö tämä asia pitäisi silloin käsitellä perheen sisäisenä asiana eli skitso-mutsin jutella myöhemmin oman jälkikasvunsa kanssa, eikä kilahtaa vierailevalle lapselle jolle välipalaa oli tarjottu?

Aloituksessa ei kerrottu, kummalle lapselle äiti suuttui. Ja kyllä väsynyt, töistä juuri tuleva äitikin saattaa joskus suutahtaa, jos huomaa, että perheestä joku jää kokonaan ilman ruokaa sinä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähettäisin sinne lapsen mukana pussillisen itseleivottuja sämpylöitä tms. (Riippuu vähän mitä söivät.) Ja unohtaisin koko asian. 

ei hyvä idea,, sain kerran joltain vanhemmalta myyjäisten jälkeen, laitoin roskiin

Pitäisikö myös täyttää koko jääkaappi? Pestä ikkunat? Tampata matot? Mennä jalkapuuhun häpeämään? 

 

Vierailija kirjoitti:

Eräänä päivänä tulet kotiin ja sohvasi on kadonnut. Kuulet, että lapsesi antoi sen kaverille. Sellaisia ne teinit ovat.

Välipala ja sohva ovat nyt vertailtavissa olevia asioita?

Periaate. Se ruoka ei ollut sen teinin ostamas, eikä siten myöskään hänen pois annettavissa. Oikea omistaja suuttui ja ehkä jäi itse jopa ilman illallista. Mutta täällä joku itkee, jonkun teinin herkkiä tunteita, vaikka teinillä on maha täynnä ja sitten menee vielä kotiin syömään illallisen.

Tuo on siis aivan sairas tapa ajatella. 

Se on oikeasti ihan hiton noloa syödä köyhien ihmisten ruuat. Se vasta sairasta on kuvitella, että se on ok.