Miten teillä vietetään äitienpäivää?

Vierailija kirjoitti:

En tiedä saanko korttia, koska alkuviikosta tuli just viesti lapsen koulusta, että koulussa ei tehdä äitienpäiväkortteja, koska kaikilla lapsilla ei ole äitiä. Tiedän että luokalla on ainakin yksi jonka äiti on kuollut, joten ilmeisesti siihen viitaten. Kuitenkin aika typerää, että sen takia pitää kokonaan lopettaa äitienpäiväkorttien tekeminen.

Tämä on nykypäivää. Jos jonkun äiti on kuollut, muillakaan ei saa olla äitiä. Samoinhan se on isänpäivänä. 

Vierailija kirjoitti:

En tiedä saanko korttia, koska alkuviikosta tuli just viesti lapsen koulusta, että koulussa ei tehdä äitienpäiväkortteja, koska kaikilla lapsilla ei ole äitiä. Tiedän että luokalla on ainakin yksi jonka äiti on kuollut, joten ilmeisesti siihen viitaten. Kuitenkin aika typerää, että sen takia pitää kokonaan lopettaa äitienpäiväkorttien tekeminen.

Todennäköisesti perhe painostanut opettajaa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä saanko korttia, koska alkuviikosta tuli just viesti lapsen koulusta, että koulussa ei tehdä äitienpäiväkortteja, koska kaikilla lapsilla ei ole äitiä. Tiedän että luokalla on ainakin yksi jonka äiti on kuollut, joten ilmeisesti siihen viitaten. Kuitenkin aika typerää, että sen takia pitää kokonaan lopettaa äitienpäiväkorttien tekeminen.

Tämä on nykypäivää. Jos jonkun äiti on kuollut, muillakaan ei saa olla äitiä. Samoinhan se on isänpäivänä. 

Naurettavintahan koko hommassa on se, että se ei edes auta yhtään mitään. Äitienpäiväkorttien tekemättä jättäminen ennemminkin lisää sitä huomiota ja tuo asiaa esille. Jos äitienpäiväkortit tehtäisiin ihan normaalisti niin myös se äitinsä menettänyt voisi olla mukana eikä häneen kohdistuisi mitään erityishuomiota.

Menemme hotelliin yöksi ja päivällä Helsingin kauppatorille munkkikahveille.

Tuota että kouluissa ei tehdä äitienpäiväkortteja perustellaan sillä, että se on kova paikka niille joilla ei ole äitiä. Mutta onko tosiaan? Tuntuu että aikuiset suree tuota enemmän kuin lapset itse.

Laitan exälle viestin, jossa toivotan hyvää äitienpäivää. Onhan se kuitenkin mun lapsien äiti, vaikkei enää kimpassa ollakaan. Siinä se mun äitienpäivän vietto. Oma äiti on jo haudassa ja sekin niin kaukana, ettei voi käydä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Päivitän jotain kivaa someen 

Ihan yleisesti kaikille että otattehan huomioon somessa myös nämä joille äitienpäivä ei ole mikään iloinen tai onnellinen päivä. Tuntuu pahalta kun itsekkäät tuttavat postaa somessa kaikkea ihanaa mitä ovat tehneet äitiensä kanssa vaikka tietävät että äitini kuoli kun olin lapsi. Olisikin hyvä että jokainen tarkastelisi omaa some käytöstään.

Myös niille jotka ovat lapsettomia ei omasta tahdostaan, ikävä päivä. Olen samaa mieltä,  että vähän voisi miettiä mitä Suomeen laittaa

Mitähän sinne Suomeen ei saisi laittaa? Suomi on hyvä maa.

Eipä yksikään lapsi kärsi siitä jos koulussa tehtäisiin edelleen ne äitienpäiväkortit. Kortin voi tehdä myös esimerkiksi mummolle. On lapsen omakin etu että osallistuu koulussa samalla tavalla kuin muutkin eikä vaadi erityiskohtelua.

Saan luultavasti illansuussa tekstiviestin lapseltani. Se on jo perinne. Ehdin aina vähäsen marttyroitua ja itkeskellä 🤭, kunnes viesti tulee ja rakkaus valtaa mielen. On se sellainen veijari, lapseni.🤪 Asuu lähes tuhannen kilometrin päässä, nähdään kerran vuodessa 

Mieheni tekee ruokaa ja kakkua. Poikani tuo kukkia. Yleensä käyn omalla äidilläni syömässä kakkua. 

Jotain tällaista yleensä. 

Äitini kuoli viime vuonna. Äidin luona aina ennen vietettiin äitienpäivää; vietiin kortti, kukkia ja lahja. Syötiin hyvin ja kahviteltiin kakun kera. Päätettiin mieheni kanssa että tästedes mennään äitienpäivänä ulos syömään ja muistelemaan äitiä. Toki käymme myös tervehtimässä anoppia, joka ei niin juhlimisesta perusta, mutta ilahtuu kyllä kukista ja käynnistä.

Hautajaisten merkeissä vietän: veljeni siunataan la 10.5. ja osallistumme lähiomaisina siunaukseen ja sen jälkeen ravintolalounaaseen kabinetissa. Oma äitini kuoli yli 40 v sitten, joten Äitienpäivää en ole hänen kanssaan viettänyt pitkään aikaan. Jos jotain positiivista löydän asiassa, niin saan ilmaisen "äitienpäivälounaan" etukäteen ja todennäköisesti saan äitienpäiväkukkaset, jotka vien ravintolan muistotilaisuuteen: normaalisti en saa kumpaakaan enkä äitienpäivälahjaakaan. On syytä iloita niistä asioista, jotka jäävät jäljelle. En ole kateellinen muille ihmisille, jotka viettävät äitienpäivää iloisemmissa merkeissä.

Äitinsä menettäneenä voin kommentoida tuota äitienpäivän kamaluutta. Alkuun kun asia on tuore, päivä tuntuu surulliselta, kun ei ole enää sitä omaa äitiä, jonka kanssa sitä viettää. Siksi tuntuu kurjalta katsoa iloisia somepostauksia. Mutta sitten kun suru vähän helpottaa, asian voi kääntää niin, että äitienpäivänä muistellaan sitä omaa rakasta äitiä ja iloitaan siitä ajasta, jonka saimme viettää yhdessä. En missään nimessä ole sillä kannalla, että esim. somessa ei saisi iloita äitienpäivästä. Surijan pitää vaan päästä surussaan eteenpäin.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni tarjoilee minulle sampanja-aamiaisen kotona ja iltapäivällä menemme aikuisten lasten ja heidän puolisoidensa kanssa myöhäiselle lounaalle ravintolaan. Tämä on ollut perinne jo vuosia.

Entäs ne lasten puolisoiden äidit? Milloin on heidän vuoronsa viettää äitienpäivä luonaalla tai päivällisellä lastensa ja heidän puolisoiden kanssa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni tarjoilee minulle sampanja-aamiaisen kotona ja iltapäivällä menemme aikuisten lasten ja heidän puolisoidensa kanssa myöhäiselle lounaalle ravintolaan. Tämä on ollut perinne jo vuosia.

Entäs ne lasten puolisoiden äidit? Milloin on heidän vuoronsa viettää äitienpäivä luonaalla tai päivällisellä lastensa ja heidän puolisoiden kanssa?

 

Samaa mietin itsekin. Toivottavasti myös heillä mahdollisuus muistaa äitejään, oli kyse vuosikausia kestäneestä perinteestä tai ei. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mieheni tarjoilee minulle sampanja-aamiaisen kotona ja iltapäivällä menemme aikuisten lasten ja heidän puolisoidensa kanssa myöhäiselle lounaalle ravintolaan. Tämä on ollut perinne jo vuosia.

Entäs ne lasten puolisoiden äidit? Milloin on heidän vuoronsa viettää äitienpäivä luonaalla tai päivällisellä lastensa ja heidän puolisoiden kanssa?

 

Samaa mietin itsekin. Toivottavasti myös heillä mahdollisuus muistaa äitejään, oli kyse vuosikausia kestäneestä perinteestä tai ei. 

Itse en ainakaan suostuisi siihen että äitienpäivänä ollaan aina vaan puolison vanhempien tai äidin kanssa. Haluan myös juhlia oman äitini kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Äitienpäivänä tuntuu aina jonkinlainen ikävä, koska menetin mummoni ollessani teini. Sen jälkeen äitienpäivät oli ihan erilaisia kun ei ollut mummoa. Nykyään juhlitaan äitienpäivää äitini kanssa, hankin hänelle kortin ja jonkun lahjan.

Mummon kuolema onkin ihan eri asia kuin äidin.

Läheisen menetys siinä missä äidinkin. Ei menetyksiä voi vertailla.

Luultavasti vien äitini ja lapseni äitienpäivälounaalle ravintolaan. Mies saa tulla mukaan jos haluaa. Tykkään käydä syömässä hyvin, joten maksan tämän huvin. Juuri katselen läpi suht lähellä olevien ravintoloiden ilmoituksia minne varaan meille pöydän.

Minulle äitienpäivä on joka päivä, sitä ei tarvise erityisesti viettää, -iloinen  äiti 68v.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En tiedä saanko korttia, koska alkuviikosta tuli just viesti lapsen koulusta, että koulussa ei tehdä äitienpäiväkortteja, koska kaikilla lapsilla ei ole äitiä. Tiedän että luokalla on ainakin yksi jonka äiti on kuollut, joten ilmeisesti siihen viitaten. Kuitenkin aika typerää, että sen takia pitää kokonaan lopettaa äitienpäiväkorttien tekeminen.

Tämä on nykypäivää. Jos jonkun äiti on kuollut, muillakaan ei saa olla äitiä. Samoinhan se on isänpäivänä. 

Naurettavintahan koko hommassa on se, että se ei edes auta yhtään mitään. Äitienpäiväkorttien tekemättä jättäminen ennemminkin lisää sitä huomiota ja tuo asiaa esille. Jos äitienpäiväkortit tehtäisiin ihan normaalisti niin myös se äitinsä menettänyt voisi olla mukana eikä häneen kohdistuisi mitään erityishuomiota.

Niin tai kun ilmoitetaan ettei äitienpäiväkortteja tehdä niin ne kysymykset että miksi tuo enemmän huomiota.