Lue keskustelun säännöt.
Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä
20.04.2025 |
Pettua ja särkeä syötiin esim Kajaanissa Ketunperän perheessä 1952. Erämaassa asuttiin ilman sosiaalihoivaa, jos talon lehmä kuoli niin nälkä tuli ja tuoni korjasi talonväen
Päätalo kertoo että lopulta syvästi uskonnolinen Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Niin vaan sitten köyhä Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi, moni köyhä kansakunta meistä suomalaisista ottaa oppia, eivät karanneet suomalaiset maailmalle kerjäämään vaan tekivät maastaan maailman parhaan lapsiaan ajatellen!
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
No miksei hirvikeitto?
Koska velli on suurustettu, tässä tapauksessa ohrajauhoilla, ja keitto on kirkas.
Kallella hyviä ruokaohjeita kirjoissaan. Riekkopaistista kirjoitti että omalla mökillään painaa viinapullon hankeen ja pullontekemään kuoppaan laittaa leivänpaloja tai läskinriekaleen. No, riekko tulee yöllä hanhenpinnalla hyppien ruokaa etsiessään pullokuoppapyydyksen luo ja alkaa hamuta herkkupala kuopasta, sujahtaa kuoppaan ja jäätyy siihen, riekot eivät pääse sieltä lumen alta pois.
Aamulla riekot valmiiksi jäätyneinä nostellaan kuopista ja paistetaan kuusenhavuihin kiesottuina lumikuopassa- on muuten hyvää, tänäkin talvena Syötteellä Kallen reseptiä kokeilimme (hiihtolimalla, t äiti ja hänen kaksi lastaan!)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Elämän vonkamies ja varsinkin nuoruuteni savota hienoja kirjoja.
Taivalkoski ei ole Lapissa, vaan Pohjois-Pohjamaalla. Sen Koillisosassa, jota sanotaan Koillismaaksi. Kuusamo kuuluu samaan maakuntaan. Sekään ei ole Lapissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuess
---
Koillismaalla keitto on keitto, ei velli.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajas
---
Silloin oli vielä jumalanpelkoa. Riitu oli uskovainen emäntä.
Koillismaalla oli suuret uskonnolliset herätykset 40 - luvulla.
Riitu on ollut jo syntymästään lesta, ei mitenkään vasta 40-luvulla ole saanut herätystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuess
---
Koillismaalla keitto on keitto, ei velli.
Ymmärrä jo, että se velli on JAUHOILLA SUURUSTETTU KEITTO. Ruoka on silloin keitto, jos et survo siihen jauhoja sekaan.
Päätalo käyttää keitosta pääasiassa termiä velli de facto. Joissain kohdin sanaa keitto. Tästä on turhaa enää kinata.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Päätalo käyttää keitosta pääasiassa termiä velli de facto. Joissain kohdin sanaa keitto. Tästä on turhaa enää kinata.
Enpä usko, koska ovat kaksi eri ruokaa. Molempia on tuohon aikaan tehty ja syöty, ja molemmissa on varsin samanlaiset raaka-aineet, paitsi tuo suuruste. Keitot ovat jääneet elämään, vellit ei niinkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajasta.
Ei tuo niin vanha juttu ole, noin minullekin opetettiin kotona ettei pyhäpäivänä tehdä töitä (olen 90-luvulla syntynyt). Monetkin elää niin, ettei pyhänä tehdä kuin pakolliset kotityöt.
Nyt pääsiäisenä siivosin lauantaina, en olisi kehdannut muina päivinä vaikken uskovainen olekaan.Hirvivelli on tuttua kyllä, pohjoisessa sitä syödään. AP:n teksti noin muutoin kuulostaa keksityltä.
Ei minunkaan Lapin mummolassa saanut käyttää saksia pyhänä. Vain eläintenhoitotyöt ja muut välttämättömät tehtiin. Lapsena minulla oli erikseen pyhävaatteet eli mekkko, jota käytettiin vain pyhänä. Vasta vuosituhannen vaihteessa tuosta tavasta luovuttiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuessaan.
Tämä!
Joku hullu jankkasi ketjussa että väärin luettu Iijoki- sarjaa mutta jo tuo Velli- sanan käyttö todistaa että AP, eivät jankkaajat, on oikeassa!
Me Päätaloa lukeneet tiedämme, ap-uskovaiset inttävät tai ehkä ap vaan puolustaa itseään
Vierailija kirjoitti:
Näin sivumennen täytyy kyllä ihmetellä, että mikähän on saanut entisaikojen ihmiset alunperin muuttamaan ja vielä jatkamaan asumista sukupolvesta toiseen jossain Koilismaalla tai Kainuussa tai ehkä myös Lapissa, missä koko elämä on ollut nähtävästi ollut pelkkää nälkää, köyhyyttä ja kurjuutta ilman mitään hyviä puolia tai toivoa paremmasta. No, toki köyhyyttä ja köyhiä oli aiemmin muuallakin Suomessa, mutta sellainen kuva on tullut että noilla alueilla elinolosuhteet olivat moninverroin muuta Suomea hu
----
Olet täysin väärässä. Koillismaa on aluetta jossa ihmisillä on aina ollut hyvä toimeentulo. En ole nähnyt missään kurjuutta. Tietojeni mukaan kurjuutta oli evakossa. Ja tietenkin sen jälkeen kun ihmiset tulivat sodasta raunioille. Sen jälkeen alkoi jälleenrakennus.
Nytkin esim. Kuusamo on täystyöllistetty ja alueella on työvoimapula, eli hyvin pyyhkii.
Kurjuus on kyllä ihan jossain muualla Suomessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Päätalo käyttää keitosta pääasiassa termiä velli de facto. Joissain kohdin sanaa keitto. Tästä on turhaa enää kinata.
Enpä usko, koska ovat kaksi eri ruokaa. Molempia on tuohon aikaan tehty ja syöty, ja molemmissa on varsin samanlaiset raaka-aineet, paitsi tuo suuruste. Keitot ovat jääneet elämään, vellit ei niinkään.
Onko se sitten makkaravelliä, kun meillä pitää laittaa makkarakeittoon suurusteeksi makaronia? Makaronivelli on aivan eri ruoka, mutta ei siihenkään tule jauhoja, vain maitoa ja makaronia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajas
---
Silloin oli vielä jumalanpelkoa. Riitu oli uskovainen emäntä.
Koillismaalla oli suuret uskonnolliset herätykset 40 - luvulla.
Riitu on ollut jo syntymästään lesta, ei mitenkään vasta 40-luvulla ole saanut heräty
---
Koillismaalle lestadiolainen usko tuli käsitykseni mukaan ehkä 1800 - luvun lopulla. Tuo tosin pitää tarkistaa.
Minulle on kerrottu, että sodan jälkeen 40 - luvulla olisi olleet suuret herätykset. Varmaan monille tuli sota -aikana sielunhätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Näin sivumennen täytyy kyllä ihmetellä, että mikähän on saanut entisaikojen ihmiset alunperin muuttamaan ja vielä jatkamaan asumista sukupolvesta toiseen jossain Koilismaalla tai Kainuussa tai ehkä myös Lapissa, missä koko elämä on ollut nähtävästi ollut pelkkää nälkää, köyhyyttä ja kurjuutta ilman mitään hyviä puolia tai toivoa paremmasta. No, toki köyhyyttä ja köyhiä oli aiemmin muuallakin Suomessa, mutta sellainen kuva on tullut että noilla alueilla elinolosuhteet olivat moninverroin muuta Suomea hu
----
Olet täysin väärässä. Koillismaa on aluetta jossa ihmisillä on aina ollut hyvä toimeentulo. En ole nähnyt missään kurjuutta. Tietojeni mukaan kurjuutta oli evakossa. Ja tietenkin sen jälkeen kun ihmiset tulivat sodasta raunioille. Sen jälkeen alkoi jälleenrakennus.
Nytkin esim. Kuusamo on täystyöllistetty ja alueella on työvoimapula
Se oli jossakin Ryysyrannan Joosepin mailla, Suomussalmella Pesiöjärven rannalla. Lähde: Ilmari Kiannon kirja. Suomussalmi on lähempänä Kajaania kuin Taivalkoskea.
Vierailija kirjoitti:
Päätalo käyttää keitosta pääasiassa termiä velli de facto. Joissain kohdin sanaa keitto. Tästä on turhaa enää kina
---
Tarkistin asian. Olet oikeassa, kyllä lihakeittoa sanottiin lihavelliksi.
Kuulemma kalakeittoa sanottiin kalakeitoksi tai kalasopaksi. Marjakeittoa sanottiin ja sanotaan vieläkin marjasopaksi.
Nuo jutut ei kyllä ole Iijoki-sarjasta. Olisiko Päätalon aimmasta sarjasta, jossa oli fiktiivisiä (keksittyjä) juttuja. Se on paljon huonompi kuin omaelämäkerallinen Iijoki-sarja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajasta.
Ei tuo niin vanha juttu ole, noin minullekin opetettiin kotona ettei pyhäpäivänä tehdä töitä (olen 90-luvulla syntynyt). Monetkin elää niin, ettei pyhänä tehdä kuin pakolliset kotityöt.
Nyt pääsiäisenä siivosin lauantaina, en olisi kehdannut muina päivinä vaikken uskovainen olekaan.Hirvivelli on tuttua kyllä, pohjoisessa sitä syödään. AP:n teksti noin muutoin kuulostaa keksityltä.
Ei minunkaan Lapin mummolassa saanut käyttää saksia pyhänä. Vain eläintenhoitotyöt ja muut välttämättömät te
Minusta on oudompaa, jos pyhä ei eroa arjesta. En oikein ymmärrä miksi edes haluaisi elää niin, että suunnilleen collegehousuissa pyhänä hilluisi ja siivousta tekisi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuess
---
Kuusamossa keitosta käytettiin sanaa velli ennen vanhaan.
Nykyään keittoa sanotaan keitoksi.
Vierailija kirjoitti:
Maaseutu luo huoltovarmuuden, kaupunki ei. Meillä ei täällä maalla ole mitään hätää, kaikkea riittää ylinkyllin. Lihaa, kalaa, kasviksia, marjoja, sieniä, vettä, maitoa...
Valtio kyllä pakkolunastaa ne teidän lihat ja kalat ensimmäisenä jos nälänhätä uhkaa. Kaikki kalastus, metsästys ja marjastus kielletään tavan tallaajilta kun se vähä ruoka on pakko jakaa kaikille.
Päätalo kertoo maakuntaansa kutsutun ylimaaksi ja Koillissanomien toimittajan alkaneen käyttää termiä Koillismaa. Siihen kuuluneet Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi ja Posio. Näin teoksessa Iijoelta etelään.