Lue keskustelun säännöt.
Luin Iijoki- sarjaa, vielä 50 luvulla Lapissa lapsia kuoli nälkään keväisin, särjen kutua odotettiin ja särkisaalis pelasti monta perhettä
20.04.2025 |
Pettua ja särkeä syötiin esim Kajaanissa Ketunperän perheessä 1952. Erämaassa asuttiin ilman sosiaalihoivaa, jos talon lehmä kuoli niin nälkä tuli ja tuoni korjasi talonväen
Päätalo kertoo että lopulta syvästi uskonnolinen Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Niin vaan sitten köyhä Suomi nousi maailman onnellisimmaksi maaksi, moni köyhä kansakunta meistä suomalaisista ottaa oppia, eivät karanneet suomalaiset maailmalle kerjäämään vaan tekivät maastaan maailman parhaan lapsiaan ajatellen!
Kommentit (379)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joku lehtimies oli kirjoittanut ennen vanhaan, että kun tulee Koillismaalle, tulee tunne kuin olisi aina pyhäpäivä.
Uskon että se kuvastaa sen ajan fiilistä mikä oli silloin Koillismaalla vallitsevana.
Kukaan ei tehnyt tö
---
Sinulle pitää kai vääntää asioita rautalangasta.
Koillismaalaiset tekivät silloin kuten nytkin, kovasti töitä. Minulla on käsitys, että ihmisen arvo määriteltiin sen mukaan kuinka kova työihminen hän on.
Koillismaa on hyvin kaunista seutua ja kokemukseni mukaan vieraanvaraista. Ehkä hänelle siitä tuli tunne, että ikään kuin Koillismaalla olisi aina pyhäpäivä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Lihan säästämiseksi. Ja tuo tyttö, ei nälkiintynyt lapsi paljoa tarvitse että taittuu sinne tuonen lepoihin. Oli kulkutautejakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuessaan.
Tämä!
Joku hullu jankkasi ketjussa että väärin luettu Iijoki- sarjaa mutta jo tuo Velli- sanan käyttö todistaa että AP, eivät jankkaajat, on oikeassa!
Velli sana ei todista yhtään mitään. Aloittaja todistaa jo otsikossa olevansa perusteellisesti hakoteillä, kun kirjoittaa Lapin lasten nälkäkuolemasta 1950-luvulla ja kuitenkin aloituksessa Kajaanista, joka ei ole lähelläkään Lappia eikä ole koskaan ollutkaan (toisin kuin Kuusamo).
Iijoki-sarjassa ei tuota tekstiä ole eikä missään muussakaan Kallen teoksessa. Jos joku muuta väittää, hän kirjoittaa tähän vastaukseksi kirjan nimen, painovuoden ja sivunumeron.
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajasta.
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
LIHAVELLI
JAUHOKASTET, PYLSYKASTET, PYLYKÄS
Raaka-aineet:
tarpeen mukaan vettä
n. 0,5 dl ohrajauhoja
n. 400 g höystöä eli lampaantalia tai
rasvaista tai luista sianlihaa
2 tl suolaa
46 kypsää perunaa
Valmistus:
Luut, lihapalaset tai höystö keitetään kypsiksi
vedessä tai ruskistetaan ensin pannulla ja lisätään
sulaneen rasvan kanssa veteen. Suurustetaan
ohueksi velliksi ohrajauhoilla. Lisätään tarvittaessa suolaa ja annetaan kiehua noin 10 minuuttia.
Tähteeksi jääneitä kypsiä perunoita voidaan lisätä
mukaan.
Käyttö:
Lihavelliä syötiin aamu- ja einesruokana leivän
kanssa erityisesti keväällä ja alkukesästä, jolloin oli niukasti perunoita ja lihavarastotkin
ehtymässä
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vellit on suurustettuja keittoja.
Epäilen, että ap sekoittaa Iijoki- ja Koillismaa-sarjat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^ Tuleepa paljon perunoita lihavelliin ;)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuessaan.
Tämä!
Joku hullu jankkasi ketjussa että väärin luettu Iijoki- sarjaa mutta jo tuo Velli- sanan käyttö todistaa että AP, eivät jankkaajat, on oikeassa!
Velli sana ei todista yhtään mitään. Aloittaja t
Ehkä muistelet eri kirjaa, joku tuolla kirjoittikin miten vähän kuka tahansa joskus muistaa lukemistaan kirjoista? Tai olisiko apllä ollut vaikka myöhempi, täydennyksiä sisältänyt painos Iijoen- sarjasta? Lopultakin k Päätalo tuotti elinaikanaan niin valtavasti tekstiä että tokkopa KUKAAN voi sanoa tietävänsä ja kaiken muistavansa kaiken mitä Päätalo on tekstiä tuottanut.
Ja kyllä, ainakin täällä Kokkolassa sanotaan ja ajatellaan että Kainuu ja Oulunmaa osa lappia- onhan Oulun nimikin saamen kieltä ja tarkoittaa korkeaa vettä eli tulvaa. Eri murteissa toki erilaiset nimitykset esimerkiksi lapille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajasta.
Ei tuo niin vanha juttu ole, noin minullekin opetettiin kotona ettei pyhäpäivänä tehdä töitä (olen 90-luvulla syntynyt). Monetkin elää niin, ettei pyhänä tehdä kuin pakolliset kotityöt.
Nyt pääsiäisenä siivosin lauantaina, en olisi kehdannut muina päivinä vaikken uskovainen olekaan.
Hirvivelli on tuttua kyllä, pohjoisessa sitä syödään. AP:n teksti noin muutoin kuulostaa keksityltä.
Vierailija kirjoitti:
^ Tuleepa paljon perunoita lihavelliin ;)
Sitä kannattaa ihmetellä tämän loistopalstan koodarin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuess
---
Koillismaalla puhutaan keitosta. Velli on erikseen.
Esim. Lohikeitto, riisivelli.
No miksei hirvikeitto?
Kuusamo kuuluu Koillismaahan.
Koillismaahan kuuluu Kuusamo, Taivalkoski ja Pudasjärvi. Minusta Posio on joskus kuulunut Koillismaahan, mutta nyt se kuuluu Lapin lääniin.
Koillismaan katsottiin joskus ulottuvan Yli - Kiiminkiin asti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pyhäpäivänä ei saanut tehdä kuin välttämättömiä kotitöitä. Vain silloin sai tehdä ulkotöitä kuten viljan korjuuta, jos oli sadetta tai hallaa odotettavissa. Lapsia jopa kiellettiin leikkimästä kovaäänisesti pihamaalla. Näin Päätalo selostaa tuosta ajas
---
Silloin oli vielä jumalanpelkoa. Riitu oli uskovainen emäntä.
Koillismaalla oli suuret uskonnolliset herätykset 40 - luvulla.
Hirven kieltä söin Tampereella erämessuilla 90 luvulla, luultavasti 1994.
Sellaista piukkaa oli se liha. Serkkuni kanssa tästä puhuttiin niin serkku on syönyt hirveltä pimpin, paistinpannulla oli hetulat käristänyt
Olisiko sitten hirven pillulihat pelastanut tuo pienen tyttösen?
No miksei hirvikeitto?
Koska velli on suurustettu, tässä tapauksessa ohrajauhoilla, ja keitto on kirkas.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuess
---
Koillismaalla puhutaan keitosta. Velli on erikseen.
Esim. Lohikeitto, riisivelli.
No miksei hirvikeit
----
On hirvikeitto Hirvikeitto, lohikeitto, riisivelli, kauravelli. Siis Koillismaalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä hittoa on hirvivelli:
Aapeli Kettuperä antaa poikiensa kaataa luvattoman hirven ja valmistetaan hirvivelli mutta silti pieni Martta -tyttö nääntyy puutteesta "tuonen lepoihin" lapsuutensa kukassa
Onhan hirvessä fileet, paistit, pihvilihat, miksi velliä tehdään hirvestä?
Koillismaalla tietääkseni käytetään keitosta nimitystä velli, joka on minusta huvittavan harhaanjohtava nimitys. Jota muuten Kallekin käytti keitosta puhuessaan.
Tämä!
Joku hullu jankkasi ketjussa että väärin luettu Iijoki- sarjaa mutta jo tuo Velli- sanan käyttö todistaa että AP, eivät jankkaajat, on oikeassa!
Velli sana ei todista yhtään mitään. Aloittaja t
Sellaista kirjaa, sivua tai painovuotta ei ole Kallen tuotannossa. Muistan sen prikulleen. Koettakaa jo uskoa!
Ap: lla on faktat huonosti hallussa.
Ensinnäkin Kalle Päätalo ei ollut kainuulainen, vaan kotoisin Taivalkoskelta, Koillismaalta.
Jotenkin minusta tuo Ap: n kertomus ei kuulosta Päätalon tekstiltä.
Olen lukenut muutamia Päätalon kirjoja ja tykkäsin. Kuitenkin kielenkäyttö oli paikoin niin ronskia kirosanojen kera, etten lukenut kovin monta. Kunnan jauhot oli ensimmäinen kirja ja se oli elämys.
Lapissa tunnetaan käsite lihan ja leivän raja. Se kulkee jossakin Hanhimaan seudulla. Sen pohjoispuolella vilja ei tuleennu, joten siksi on syöty enemmän lihaa. Enemmän Lapissa oli puutetta viljasta kuin lihasta ja kalasta siihen aikaan, kun niitä ei ostettu kaupasta.
Tuon ajan lappilaiset aikuiset eivät todellakaan kaikki ole kokeneet puutetta ja jopa nälkää. Ehkä ne vanhimmat, tsaarin aikaan syntyneet, mutta harvemmat 1920-luvulla syntyneistä.