Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
En ole appiporukan ilmainen siivooja!
16.04.2025 |
He muuttivat lähelle meitä, kun mieheni puhui heidät ympäri: Meissä olisi heille turva ja apu. Sanoin etukäteen jo, että kun mieheni on päivittäin 10 tuntia pois (töissä ja matkalla sinne/sieltä plus ruokatuntinsa ja kuopuksen vieminen aamulla tarhaan) ja minä 6-tuntisena toimistotyöläisenä noin 7 tuntia (kaupassa käynti ja kuopuksen haku päiväkodista mukaan luettuna) minkä jälkeen yksin siivoan, kokkaan, pyykkään, tarkastan läksyt ja wilman, ja vien jokaisen kolmesta lapsesta kerran viikossa harrastukseen, muuhun EN TULE suostumaan. Miehen vastaus oli aina että no no, katsotaan sitten. Nyt on katsottu, hitto vie, miehen vaatimuksesta ihan excel-taulukossa, sillä tuloksella, että käänsi tai väänsi asioita miten vain, miehelle jäi enemmän aikaa! No no. . . eihän hän nyt sitä ollut tarkoittanut, että HÄNEN pitäisi käväistä kaupassa vanhemmilleen, juosta siellä satunnaisesti yhtä sun tätä tekemässä (lampunvaihto, taulun ripustus, pölynimuripussin vaihto, papereiden läpikatsominen, puhelimen selittäminen, ja pois mennessään roskis ulos). Että miksi MINÄ en voisi tehdä sitä ,siinä sivussa . . . Pariterapiaan on aika varattu. Saa nähdä mitä tapahtuu. Kiva, jos joku on jaksanut lukea. Oli vain tällainen vuodatus.
Kommentit (625)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisit auttaa heitä ihan siitä hyvästä, että ovat lapsiesi isovanhempia tai ihan vaan vanhuksia, ketkä tarvitsevat apua. En yhtään vähättele työmäärääsi mutta surullista, jos pitää exelissä laskea kukau auttaa vanhempia.
Ja uskot että mies kävisi auttamassa ap:n vanhempia jos aikaa olisi? Paskat. Kukaan mies ei tee niin. Naistenkaan ei tule suostua tuohon.
Ai, itse tiedän useita miehiä jotka auttaa vanhempiaan. Todellakin moni auttaa.
Itsekin autoin vanhempiani.
Kyllä meillä molemmat vävyt autteli vanhenevaa äitiäni tosi paljon. Äiti eli niin vanhaksi, että ei olisi ilman apua kyennyt enää paljon mihinkään, mutta autettuna pärjäsi omassa kodissaan loppuun asti. Äidistä oli ai
Näinhän se toimii parhaimmillaan, äitisi auttoi aikanaan lastenlasten kanssa, vastavuoroisesti sai sitten apua sitä tarvitessaan. Lapsi pitkiä aikoja mummolassa kesällä ym. Omat lapseni eivät olleet apeksilla hoidossa ikinä päivääkään, omillani lyhyitä aikoja (tunteja, ei päiviä saati viikkoja). Nyt sitten pitäisi vanhuksia auttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei osaa organisoida.
Ruokaa ei tarvi tehdä joka päivä. Pyykkäämissen on nykyään automaattipesukoneet, nappia painaa ja hana auki. Sama tiskien kanssa. Siivouksen voi jättää viikonloppuun. Koululaisille voi antaa kotitöitä. Ei tarvi olla pinna kireällä.
Ei ap:n tarvitse tätä organisoida.
Mies on luvannut hoitaa.
Ap:lla on nyt oma lapsiperhe ja se riittää.
Kokemuksesta voin sanoa, että sen iäkkään vanhuksen auttamiseen ja hoivaamiseen menee aikaa, joka lasketaan vuosissa. Olen tällä hetkellä siinä tilanteessa. Onneksi olen eläkkeellä ja hyvässä kunnossa itse, niin pystyn tätä tekemään. Enkä tee yksin. Osan tekevät muut toimijat.
Ap:n elämän tarkoitus tällä hetkellä on huolehtia lapsiperheensä hy
Vanhana maalaismummona mietin noita entisajan ihmisiä. Sähkötön, vedetön talous, karja , 5 -10 lasta, appivanhemmat tai omat vanhemmat mökin toisessa päädyssä. Mene aamusta iltaan ilman tyttökavereita, kaljailtoja, kuntosaleja. Omaa aikaa kesällä jos pääsi vain parin mukulan kanssa mustikkaan tai puolukkaan.
On se nykyisin elämä niin paljon raskaampaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä hommasin siivoojan, joka kävi vanhuksilla kerran kuukaudessa tai miten aina sopivat. En itse ehtinyt auttamaan siinä, enkä jaksanutkaan. Hän pesi ikkunat, saunan, vei matot ulos jne. Mitä milloinkin oli ohjelmassa, oli laitoshuoltajan koulutuksen käynyt, tykkäsivät hänestä kovasti ja kävi heillä loppuun asti. Maksoivat toki itse sen kun saivat verottomana. Minä vein aina ennen joulua matot pesulaan ja maksoinkin. Ruokaa saa tilattua kaupasta ovelle.
Ei tarvitse tehdä kaikesta niin vaikeaa. Ja mihin on kadonnut maailmasta toisten pyyteetön auttaminen?
Oletko itse pyytetön jos sinun oletetaan tekevän jotain, mikä ei mitenkään kuulu sinulle? Jos olet niin, onneksi olkoon, olet lattiamatto!
No tuossa se ydin onkin. Mikä siten kenellekIn KUULUU.
Itse asiassa on paljonkin asioita, jotka
Kun miehesi ystävät tarvitsevat autokyytiä (vaikka baarista kotiin), lähdetkö ilomielin kuskiksi vai sanotko miehellesi, että jospa hän lähtisi kuskiksi ystävilleen? Olisiko sulle ihan ok, että miehesi mielestä sun velvollisuutesi on auttaa hänen ystäviään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tai sitten voisit auttaa heitä ihan siitä hyvästä, että ovat lapsiesi isovanhempia tai ihan vaan vanhuksia, ketkä tarvitsevat apua. En yhtään vähättele työmäärääsi mutta surullista, jos pitää exelissä laskea kukau auttaa vanhempia.
Ja uskot että mies kävisi auttamassa ap:n vanhempia jos aikaa olisi? Paskat. Kukaan mies ei tee niin. Naistenkaan ei tule suostua tuohon.
Ai, itse tiedän useita miehiä jotka auttaa vanhempiaan. Todellakin moni auttaa.
Itsekin autoin vanhempiani.
Kyllä meillä molemmat vävyt autteli vanhenevaa äitiäni tosi paljon. Äiti eli niin vanhaksi, että ei olisi ilman apua kyennyt enää paljon mihinkään, mutta autettuna pärjäsi o
Ei pidä. Kukaan ei voi sinua pakottaa. Jos tiukaksi menee lähet sinkuksi, hoitakoon mies lapset ja hommat ja vanhempansa.
Onko teillä periaatteen ihmisillä, ei pienintäkään kompromissiä, avioliitot kestäneet vaiko yh-äiteinä eläneet onnellisina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ovatko appivanhemmat vajak.keja, kun eivät osaa vaihtaa pölypussia tai viedä omia roskiaan roskikseen???! Kaikenlaisia vaj.aamielisiä Suomessa hyysätäänkin. Minä olisin jättänyt miehen kauan ennen lisääntymistä, jos tuollaisille olisi esitelty.
Vierailija kirjoitti:
Ap ei osaa organisoida.
Ruokaa ei tarvi tehdä joka päivä. Pyykkäämissen on nykyään automaattipesukoneet, nappia painaa ja hana auki. Sama tiskien kanssa. Siivouksen voi jättää viikonloppuun. Koululaisille voi antaa kotitöitä. Ei tarvi olla pinna kireällä.
Nii että sen säästyneen ajan voi raataa miehen vanhempien luona siivoamassa ja pyykkäämässä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei osaa organisoida.
Ruokaa ei tarvi tehdä joka päivä. Pyykkäämissen on nykyään automaattipesukoneet, nappia painaa ja hana auki. Sama tiskien kanssa. Siivouksen voi jättää viikonloppuun. Koululaisille voi antaa kotitöitä. Ei tarvi olla pinna kireällä.
Nii että sen säästyneen ajan voi raataa miehen vanhempien luona siivoamassa ja pyykkäämässä?
Ei tietenkään tarvitse. Voi olla sihvalla ja kirjoitella vauvapalstalle.
Miksi jankutatte jotain pakkoa kun sellaista ei ole?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä hommasin siivoojan, joka kävi vanhuksilla kerran kuukaudessa tai miten aina sopivat. En itse ehtinyt auttamaan siinä, enkä jaksanutkaan. Hän pesi ikkunat, saunan, vei matot ulos jne. Mitä milloinkin oli ohjelmassa, oli laitoshuoltajan koulutuksen käynyt, tykkäsivät hänestä kovasti ja kävi heillä loppuun asti. Maksoivat toki itse sen kun saivat verottomana. Minä vein aina ennen joulua matot pesulaan ja maksoinkin. Ruokaa saa tilattua kaupasta ovelle.
Ei tarvitse tehdä kaikesta niin vaikeaa. Ja mihin on kadonnut maailmasta toisten pyyteetön auttaminen?
Oletko itse pyytetön jos sinun oletetaan tekevän jotain, mikä ei mitenkään kuulu sinulle? Jos olet niin, onneksi olkoon, olet lattiamatto!
Kyllä autan, esim. hoidan lapsenlapsia aina
Peruskoulun käynyt nuoriso ei taida edes tietää mitä tarkoittaa "pyyteetön"?
Voin vinkata, ettei sillä ei ole mitään tekemistä pyytämisen kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En väheksy ongelmaa. Omakohtaista kokemusta omista jo edesmenneistä vanhemmista. Ap:n kertomat esimerkit eivät ole todellisia tarpeita vaan appivanhempien keksimiä ongelmia, jotka eivät vaadi toimenpiteitä.
Todellisiin ongelmiin :
Ruoka kotiin verkkokaupasta, jos asuinpaikka sen mahdollistaa. Siivous ulkoistettukseen mikäli tulot sallivat. Kaikki laskut suoraveloitukseen ilman erillistä hyväksyntää verkkopankissa. Mitä muita papereita ihmiselle tulee ja mistä.?
Kantaan asiointi oikeus ja oikeus noutaa lääkkeitä apteekista ilman henkilön kelakorttia.
Miksi puhelinta tarvitsee koko ajan säädellä tms. ? Itsellä ainoa itsepäinen tunkija on käyttispäivitykset, mutta nekin voi pyyhkäistä pois silmistä ja päivittää sit joskus.
Jos ei itse saa roskia ulos niin on syytä jo kääntyä kunnan puoleen kotihoidon saamiseksi ( tosin sekin on mitä
Ja sitten nämä armaat päättäjämme kuvittelevat kyvyiltään heikentyneiden vanhusten kykenevän asioimaan digitaalisesti, vaikka nämä usein tarvitsevat konkreettista apua ja "silmälläpitoa". Muistan, kun tuttu vanhus (iäkäs mies, joka vielä luki kirjoja) ei millään oppinut käyttämään uuden televisionsa valintasivuja. Siis 20 vuotta sitten, jolloin laitteet olivat vielä kohtalaisen helppoja. Kirjoitin ppperille kädestä pitäen -ohjeet, mutta hän ei silti osannut panna haluamiaan kanavia päälle tai käyttää videolaitetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi ei ole "päivittäin" 10 tuntia poissa: olisi laitonta teettää töitä joka päivä. Miehesi on arkisin poissa, ja viikonloput kulkekoon vanhemmillaan kantamassa niiden roskapusseja, pyyhkimässä niiden perseitä ja pureskelemassa niiden ruoat. Problem solved.
Kannustan myös muistuttamaan miestä, että kun sulla katkeaa hermot, sen jälkeen miehen on hoidettava oma kotinsa ypöyksin ja maksettava elareita ja käytävä ihan itse piikomassa vajaam.ielisillä vanhemmillaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitne tuollaisilta vääjärkisiltä oikein onnistui se muutto teidän lähelle??
Täällä vauvalla ei pyyteetöntä ja ystävällisyyttä tunneta. Joskus kun tänne tulin alkuun äimistelin kun jonkun appivanhemmat olivat lapsen synttäreillä juoneet enemmän kahvia ja syöneet tarjottavia kuin heidän tuomansa lahjan arvo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on miehen kanssa ollut seurustelun alusta lähtien sopimus, että kumpikin hoitaa yhteydenpidon ja kaiken muunkin tarvittavan omaan sukuunsa. Kyläilemässä voidaan käydä yhdessä, mutta muuten kumpikin hoitaa oman tonttinsa. Ollaan oltu yhdessä kohta 30 vuotta eikä anoppi tai appi ole koskaan edes soittanut mulle enkä mä heille. Hyvissä väleissä ollaan silti.
Saako anoppi tulla teille käymään vai lähdetkö ulos? Teillä ei ilmeisesti lalapsia.
Tietenkin saa tulla. Olenko kotona vai en riippuu siitä, ollaanko anopin kutsumisesta sovittu yhdessä vai vain mies päättänyt pyytää äitinsä käymään. En peru omia menojani siksi, että mieheni haluaa tavata vanhempiaan. Meillä on 2 teini-ikäistä lasta.
Kuulostaa tosi itsekkäältä ja siltä, ettette ole oikea ydinperhe. Miehesi ja vanhempansa ovat perhe, samoin sinä ja vanhempasi. Mutta yhtä perheyksikköä tuosta ei oikein saa. Lapsiparat luovii siinä välissä sitten. Ei ihme että on juurettomuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mä jättäisin sen
Ja mukulat miehelle. Lähtisin huolettomaan ja vähätöiseen elämään sinkkuna.
Vierailija kirjoitti:
Onko teillä periaatteen ihmisillä, ei pienintäkään kompromissiä, avioliitot kestäneet vaiko yh-äiteinä eläneet onnellisina?
Kyllä minun avioliitto on kestänyt. Mies huolehtii omasta äidistään ja minä omastani. On paljon selkeämpää, että vastuut on jaettu. En minäkään jaksa mitä tahansa, joku raja pitää olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap ei osaa organisoida.
Ruokaa ei tarvi tehdä joka päivä. Pyykkäämissen on nykyään automaattipesukoneet, nappia painaa ja hana auki. Sama tiskien kanssa. Siivouksen voi jättää viikonloppuun. Koululaisille voi antaa kotitöitä. Ei tarvi olla pinna kireällä.
Ei ap:n tarvitse tätä organisoida.
Mies on luvannut hoitaa.
Ap:lla on nyt oma lapsiperhe ja se riittää.
Kokemuksesta voin sanoa, että sen iäkkään vanhuksen auttamiseen ja hoivaamiseen menee aikaa, joka lasketaan vuosissa. Olen tällä hetkellä siinä tilanteessa. Onneksi olen eläkkeellä ja hyvässä kunnossa itse, niin pystyn tätä tekemään. Enkä tee yksin. Osan tekevät muut toimijat.
Ap:n elämän tarkoitus tällä hetkellä on huolehtia lapsiperheensä hyvinvoinnista.
Juuri tätä tarkoitin kommentillani. Ap tuntuu olevan kovin rasittunut kun pitää tehdä sitä ja tätä, joka päivä ilmeisesti kauppaan, ruokaa, pyykit jne. Kun voi organisoida arjen niin, ettei ole pinna kireällä. Mies voi töistä tullessaan hoitaa kauppaostokset tai ne voi tilata kauppaan valmiiksi tai ostokset voi tehdä kerran viikossa ja yksin kun muksut on kotona sen miehen kanssa. Joka sunnuntai voi tehdä 5 litran kattilallisen jotain keittoa, jota syödään maanantai ja tiistai töiden ja koulun jälkeen. Pannukakku välipalaksi tai marjapuuro tms (etukäteen voi tehdä senkin). Joku päivä voi hyvällä omalla tunnolla syödä myös eineksiä, jos on harrastukseen kiire. Koululaiset osaa täyttää ja tyhjentää tiskikoneen ja osallistua myös ruuan laittoon viikonloppuisin.
Alue: Aihe vapaa
Kaikki ei suinkaan ollut idylliä entisaikaan. Perheissä ja suvuissa on ollut riitatilanteita ja konflikteja. Esim. syytinki, kun maanviljelijäpariskunnan vanhin lapsi sai tilan haltuunsa ja lupasi vanhemmileen asunnon piharakennuksesta, tietyn määrän ruokatarvikkeita ja vaatekangasta vuodessa. Näistä on ollut riita-asioita oikeudessa, kun tehtyjä sopimuksia ei noudatettu. Arvelen silti, että ihmiset olivat ennen tottuneempia raskaaseen työntekoon eivätkä nostaneet meteliä kovin pienistä asioista.