Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se älykkyys katso lopulta ammattia? Maanviljelijän ammatti on itse asiassa todella monipuolinen. Kaikenlaisia koneita korjattavana. Rakennuksia pitää pitää kunnossa. Jos on eläimiä, niin niiden hoito, terveys. Luonto on läsnä siinä ammatissa. 

 

Koneiden korjaamiseen, rakennusten kunnossapitoon tai eläintenhoitoon ei vaadita keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Onnistuu jopa heikkolahjaisilta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

 

 

Halusivatko korkean aseman trendin myötä,  vai uskoiko (!) todella että jonkin kansanosan hävitys ja toiseen hyökkääminen aiheuttaisi jotain hyvää?  Noh, nyt se nähdään.  Eikä tuollaiset liikkeet ole älylläkään hallittavissa kuten suunnittelee.

Hyvää? Sehän riippuu ihan siitä, mitä pitää hyvänä, ja sehän on todella subjektiivinen asia.

H i r t e e n se johti eivätkä katuneet 🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Minusta ammatti ei kerro ihmisen älystä kovin paljon. Tiedän siivoojan, jota kiinnostaa lukeminen tosi paljon. Saa siivoustyöstä peruselannon, l

Eräs tuntemani  heikkolahjainen(kiikunkaakun läpäisi peruskoulun) lukee paljon. Hänen lukemissaan kirjoissa on kynällä merkittyjä pisteitä, kun hän pitää taukoa lukemisessa kesken sivun.

Ei kultaseppä ole mikään perusduunari. Suomessa on tietääkseni yksi ainoa kello- ja kultaseppäkoulu. Se tosin on kai toisenasteen oppilaitos, mutta niistä toisenasteenoppilaitoksista kaikkein vaikein päästä opiskelemaan. Itse en ole yrittänytkään, koska tiedän, ettei kyvyt riitä, eikä muutenkaan kiinnosta, mutta olen ollut bileissä, missä valmiit ja tulevat hopea- ja kultasepät puhui aiheesta... Tarvitaan matematiikan, fysiikan ja kemian osaamista ammatissa sen sorminäppäryyden ja kauneudentajun lisäksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Se mittaa kykyä kaavantunnistukseen. Kuten matematiikkakin. Se juuri on älykkyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Todella fiksut ihmiset eivät tuollaisiin testeihin mene eivätkä mihinkään Mensaan liity. 

Minä meniin aikoinaan näyttämisen halusta, oli koko ikäni haukuttu tyhmäksi tytöksi joten aikuisena käväisin testissä, "siitä saitte".

No ehkä se ei sitten ollut fiksua? En yhdistykseen kuulumisesta saanut mitään, erosin sittemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Miten perusduunarilla voi olla korkein ÄO?

(Omata ei ole suomea.)

Joku, jolla ei ole akateemista taustaa. Kukaan ei ole kannustanut opiskelemaan tai ei ole mallia siitä. Ehkä seurustelu on ollut tärkeämpää. Ja voi haluta mennä nuorena työelämään, jotta saa rahaa. 

En tarkoita tuota kultaseppää, vaan yleisesti. 

Luin kirjan, jossa oli huippuälykkään lapsen tarina. Lapsi  oli köyhistä oloista ja oli kokenut ja nähnyt väkivaltaa ihan pienestä. Joskus se tekee ihmisestä älykkäämmän, kun on ollut pakko selviytyä henkensä edestä ihan pienestä. Silloin muu tunne-elämä on vaurioitunut, ei pysty yliopisto-opintoihin. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

Ei korkeakoulututkintoa kovin matalalla älykkyydellä suoriteta.

 

Oletko ihan varma tuosta? Tutkinnot, joitaon vaikeaa päästä opiskelemaan, karsii tyhmemmät tehokkaasti pois joukosta, mutta jäljelle jää paljon muuta. Ei voi olettaa, että kaikki korkeakoulututkinnon suorittaneet ovat keskimääräistä älykkäämpiä. Kaikkein tyhmimpiä joukossa tuskin on, mutta gaussin käyrän vasemmalla puolella olevia riittää ihan varmasti.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä Halla-aholla täytyy olla korkeampi ÄO. Hän on sentään Persu ja moniavioinen !

Halla-aho on FT.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Se mittaa perinteistä älykkyyttä, eli loogis-analyyttistä älykkyyttä. Älykkyyttä on monta muutakin lajia,kuin tuo. Esim sosiaalinen älykkyys. 

Älykkyys on loogis-matemaattista ajattelukykyä. Sosiaalisuus ja liikunnallisuus on omanlaistaan lahjakkuutta, muttei älykkyyttä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

No ei tietenkään! Korkeakouluun menevät ihmiset, jotka viihtyvät yliopistomaailmassa. Tykkäävät opiskella. 

Toisaalta en usko, että huippuälykäs viihtyy kauan duunariammatissa. Työkavereiden jutut on esteenä. 

Ne jotka viihtyvät yliopistomaailmassa menevät yliopistoon.

Kaikki korkeakoulut ei ole yliopistoja.

Vierailija kirjoitti:

Miten perusduunarilla voi olla korkein ÄO?

(Omata ei ole suomea.)

On tyhmää huomautella kielioppivirheistä keskustelupalstalla. Parempi keskittyä asiaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se älykkyys katso lopulta ammattia? Maanviljelijän ammatti on itse asiassa todella monipuolinen. Kaikenlaisia koneita korjattavana. Rakennuksia pitää pitää kunnossa. Jos on eläimiä, niin niiden hoito, terveys. Luonto on läsnä siinä ammatissa. 

 

Koneiden korjaamiseen, rakennusten kunnossapitoon tai eläintenhoitoon ei vaadita keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Onnistuu jopa heikkolahjaisilta. 

Koneiden korjaamisesta uskaltaisin olla toista mieltä.

Minulla oli kerran töissä heikkolahjainen työmies, jolla oli pitkä työhistoria sekalaisista rakennus- ja maataloustöistä.

Kun korjasimme rikkinäistä konetta, oli kyllä tämä pälli tosi rasittava kaveri, kun ei looginen ajattelu toiminut pätkääkään. Juuri niitä kavereita, jotka ottavat isompaa vasaraa käyttöön, kun homma ei suju sen sijaan, että etsisivät piilossa olevan pultin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Loogisrationaalinen päättelykyky on vain yksi suppea älykkyyden osa-alue.

Mensan älykkyystesti ja psykologiset älykkyystestit kyllä mittaavat älykkyyttä. Sellaisena kuin on älykkyyden määritelmä, se mitä älykkyys sanana merkitsee. Totta kai on olemassa muitakin hienoja taitoja kuin älykkyys ja niille muita mittareita ja testejä, mutta ne eivät ole sitä, mitä älykkyys-määritelmä merkitsee. Ei yhden sanan tarkoitusta voi muuttaa tarkoittamaan laajempaa kenttää taitoja ja ominaisuuksia.

Ja työelämässä ja opinnoissa pärjäämisessä vaikuttaa moni muukin asia kuin älykkyys. Opinnoissa ei ehkä loista edelläkävijänä, mutta niistä pääsee läpi vähemmälläkin älykkyydellä. Pärjäämiseen vaikuttaa ihmisen luontainen päivärytmi, kurinalaisuus, kunnianhimoisuus, sosiaaliset taidot, keskittymiskyky, taloudelliset olosuhteet, fyysinen terveys, psyykkinen terveys, stressinsieto, lapsuuden ja nuoruuden olosuhteet jne.  Ja huonot ja hyvät sattumukset.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

No ei tietenkään! Korkeakouluun menevät ihmiset, jotka viihtyvät yliopistomaailmassa. Tykkäävät opiskella. 

Toisaalta en usko, että huippuälykäs viihtyy kauan duunariammatissa. Työkavereiden jutut on esteenä. 

Ne jotka viihtyvät yliopistomaailmassa menevät yliopistoon.

Kaikki korkeakoulut ei ole yliopistoja.

AMK ei ole korkeakoulu. 

Kysykää siltä kultasepältä, miksi on vain kultaseppä. Sillä se ratkeaa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei kai se älykkyys katso lopulta ammattia? Maanviljelijän ammatti on itse asiassa todella monipuolinen. Kaikenlaisia koneita korjattavana. Rakennuksia pitää pitää kunnossa. Jos on eläimiä, niin niiden hoito, terveys. Luonto on läsnä siinä ammatissa. 

 

Koneiden korjaamiseen, rakennusten kunnossapitoon tai eläintenhoitoon ei vaadita keskimääräistä korkeampaa älykkyyttä. Onnistuu jopa heikkolahjaisilta. 

Koneiden korjaamisesta uskaltaisin olla toista mieltä.

Minulla oli kerran töissä heikkolahjainen työmies, jolla oli pitkä työhistoria sekalaisista rakennus- ja maataloustöistä.

Kun korjasimme rikkinäistä konetta, oli kyllä tämä pälli tosi rasittava kaveri, kun ei looginen ajattelu toiminut pätkääkään. Juuri niitä kavereita, jotka ottavat isompaa vasaraa k

Tarkoitan, että hommaan tarvitaan jokseenkin keskivertotason äly, heikkolahjainen ei menesty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten perusduunarilla voi olla korkein ÄO?

(Omata ei ole suomea.)

On tyhmää huomautella kielioppivirheistä keskustelupalstalla. Parempi keskittyä asiaan.

Tuohan ei ole kielioppivirhe vaan oikeakielisyysvirhe. Ruotsin ha-rakenteesta väkisin väännetty.

Sinänsä olen ihan mielelläni tyhmä, jos kuitenkin joku tuosta jotain oppii.