Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Arkkitehdeillä taas puuttuu monesti teknistä päättelykykyä. Rakennus- ja rakennesuunnittelijat repivät hiuksia päästään, kun se arkkitehdin näkemys ei vaan toimi todellisuudessa mitenkään. Lopulta sitten itse rakennuksen työmaainsinöörit jatkavat hiusten repimistä päästään, kun kaikkien kolmen edeltäjän näkemykset pitäisi s

Mä tarkoitin jotain Gaudin tyylistä omaperäistä taiteilija-arkkitehtiä. En mitään kuutiotalojen suunnittelijaa. 



Arkkitehtuuri on kyllä ala, jossa joutuu tekemään yhteistyötä ja toimimaan käytännöllisyyden rajoitteiden puitteissa. Alvar Aalto oli erikoislahjakkuus monella tavalla. 

Kuutiotalot on helppoja, koska rakenteet on yksinkertaisia laskea, joku monimutkainen porrastasanne, tms. epäsymmetrinen kaareva kattorakenne on haastavampi.

Huomenna menen taas luennolle yliopistoon. Odotan, kauanko pysyn hereillä. 

Yliopistomaailma ei ole minua varten. En jaksa kiertelyä ja puhetyyli on raskas. Tosi usein olen lähtenyt luennolta tyhjin käsin pois. 

En tiedä, ketä varten se maailma oikein on. 

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

Halusivatko korkean aseman trendin myötä,  vai uskoiko (!) todella että jonkin kansanosan hävitys ja toiseen hyökkääminen aiheuttaisi jotain hyvää?  Noh, nyt se nähdään.  Eikä tuollaiset liikkeet ole älylläkään hallittavissa kuten suunnittelee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Älykkään hoksottimet toimivat nopeasti.

Onko salamannopea idiootti älykäs? Sellainen, joka on ajatuksissaan julmetun nopea, mutta kykenemätön ajattelemaan mitään kovin monimutkaista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Minusta ammatti ei kerro ihmisen älystä kovin paljon. Tiedän siivoojan, jota kiinnostaa lukeminen tosi paljon. Saa siivoustyöstä peruselannon, lyhyt työpäivä. On aikaa lukea. 

Tunnen lukijan, joka ei mielestäni ole kovin fiksu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Arkkitehdeillä taas puuttuu monesti teknistä päättelykykyä. Rakennus- ja rakennesuunnittelijat repivät hiuksia päästään, kun se arkkitehdin näkemys ei vaan toimi todellisuudessa mitenkään. Lopulta sitten itse rakennuksen työmaainsinöörit jatkavat hiusten repimistä päästään, ku

Nykyään on erilaisia materiaaleja, metalli jne. ja koneita. Mieti keskiaikaisia kivikirkkoja. Siinä on kirkkoa rakennettu 100 vuotta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nassejohtajat Saksassa oli kaikki yli 160 äo varustettuja. Se oli valintakriteeri porukkaan. Herman Göringillä oli korkein äo. Siitä voi sitten olla montaa mieltä kertooko nuo testit älystä ja viisaudesta?

 

 

Halusivatko korkean aseman trendin myötä,  vai uskoiko (!) todella että jonkin kansanosan hävitys ja toiseen hyökkääminen aiheuttaisi jotain hyvää?  Noh, nyt se nähdään.  Eikä tuollaiset liikkeet ole älylläkään hallittavissa kuten suunnittelee.

Hyvää? Sehän riippuu ihan siitä, mitä pitää hyvänä, ja sehän on todella subjektiivinen asia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Minusta ammatti ei kerro ihmisen älystä kovin paljon. Tiedän siivoojan, jota kiinnostaa lukeminen tosi paljon. Saa siivoustyöstä peruselannon, l

Kirjallisuus kiinnostaa. 

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

Ei korkeakoulututkintoa kovin matalalla älykkyydellä suoriteta.

Miten perusduunarilla voi olla korkein ÄO?

(Omata ei ole suomea.)

Onneksi täällä tiedetään kaikki.

Vierailija kirjoitti:

Huomenna menen taas luennolle yliopistoon. Odotan, kauanko pysyn hereillä. 

Yliopistomaailma ei ole minua varten. En jaksa kiertelyä ja puhetyyli on raskas. Tosi usein olen lähtenyt luennolta tyhjin käsin pois. 

En tiedä, ketä varten se maailma oikein on. 

Niin teoreettinen. Realimaailmassa on tärkeää, että osaa ratkaista käytännön ongelmia. 

Entä luovuus?

Vierailija kirjoitti:

Chris Langan, jota on Yhdysvalloissa tituleerattu älykkäimmäksi ihmiseksi (ÄO=210) on maanviljelijä ammatiltaan ja uskoo Jumalaan!

Älykkäin on Marilyn Vos Savant, äo 228. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

Ei korkeakoulututkintoa kovin matalalla älykkyydellä suoriteta.

 

Ei niin. Mutta sieltä voi valmistua olemalla suppeasti älykäs. Elämässä pärjäävät ihmiset, joilla on monipuolista osaamista. 

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Se mittaa perinteistä älykkyyttä, eli loogis-analyyttistä älykkyyttä. Älykkyyttä on monta muutakin lajia,kuin tuo. Esim sosiaalinen älykkyys. 

Miksei voisi olla? Ei niitä testejä tehdä kaikille, voi olla, että naapurin juopolla sedällä on hyvinkin korkea äo

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Akateemisissa opinnoissa menestyminen vaatii kohtalaista älyä ja hyvin akateemisissa opinnoissa menestyneet ovat poikkeuksetta keskimääräistä älykkäämpiä, matalasti koulutetuista taas keskimäärin löytyy vähemmän älykkäitä, mutta: 

Älykkäät eivät aina jostain syystä kouluttaudu pitkälle, Mensalaisissa on myös vaatimattomasti tällä mittarilla menestyneitä.

Syitä voi olla monia: erikoinen luonne ja omaehtoisuus, kunnianhimon puute, mielenterveysongelmat, koulutusta ylenkatsova kasvuympäristö, neuropsykiatriset poikkeavuudet, tai vain mielenkiinnon suuntautuminen muualle kuin akateemisiin opintoihin/ammatteihin

Mikäs vika kultasepän ammatissa on?

Minusta ammatti ei kerro ihmisen älystä kovin paljon. Tiedän siivoojan, jota kiinnostaa lukeminen tosi paljon. Saa siivoustyöstä peruselannon, lyhyt työpäivä. On aikaa lukea. 

Enkö minä kertonut edellä juuri jotain samansuuntaista?

Vierailija kirjoitti:

Huomenna menen taas luennolle yliopistoon. Odotan, kauanko pysyn hereillä. 

Yliopistomaailma ei ole minua varten. En jaksa kiertelyä ja puhetyyli on raskas. Tosi usein olen lähtenyt luennolta tyhjin käsin pois. 

En tiedä, ketä varten se maailma oikein on. 

Voit opiskella myös tenttimällä, käymättä luennoilla. 

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

No voi hoh hoh. Happamia sanoi kettu. 

Aiotko nyt siis haastaa psykologian tieteen alan, että mitä siellä sovitaan älykkyyden määritelmäksi? Jos sinusta looginen päättelykyky ei olekaan älykkyyttä? (Älykkyystestit kuuluvat psykologiaan, jos et tiennyt)