Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!

Kyllä Halla-aholla täytyy olla korkeampi ÄO. Hän on sentään Persu ja moniavioinen !

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Arkkitehdeillä taas puuttuu monesti teknistä päättelykykyä. Rakennus- ja rakennesuunnittelijat repivät hiuksia päästään, kun se arkkitehdin näkemys ei vaan toimi todellisuudessa mitenkään. Lopulta sitten itse rakennuksen työmaainsinöörit jatkavat hiusten repimistä päästään, kun kaikkien kolmen edeltäjän näkemykset pitäisi saada sovellettua käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Loogisrationaalinen päättelykyky on vain yksi suppea älykkyyden osa-alue.

Ei pidä paikkaansa. Loogisrationaalinen päättelykyky = älykkyys.

Älykkyyttä on monenlaista, ja näyttää siltä että sinä et omaa minkäänlaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Älykkään hoksottimet toimivat nopeasti.

Älykkyys, fiksuus ja ahneus ei kulje käsi kädessä. Älykkäät ja fiksut ei ole yleensä ahneita ja löytävät elämän arvot usein muualta kuin maallisesta mammonasta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Arkkitehdeillä taas puuttuu monesti teknistä päättelykykyä. Rakennus- ja rakennesuunnittelijat repivät hiuksia päästään, kun se arkkitehdin näkemys ei vaan toimi todellisuudessa mitenkään. Lopulta sitten itse rakennuksen työmaainsinöörit jatkavat hiusten repimistä päästään, kun kaikkien kolmen edeltäjän näkemykset pitäisi saada sovellettua käytännössä.

Mä tarkoitin jotain Gaudin tyylistä omaperäistä taiteilija-arkkitehtiä. En mitään kuutiotalojen suunnittelijaa. 

Arkkitehtuuri on kyllä ala, jossa joutuu tekemään yhteistyötä ja toimimaan käytännöllisyyden rajoitteiden puitteissa. Alvar Aalto oli erikoislahjakkuus monella tavalla. 

Sillä ei tee mitään yliopistossa. Ei se kannattavaa ole olla älykäs

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mensan älykkyystesti ei mittaa älykkyyttä, vaan päättelykykyä. 

Milläs sitä älykkyyttä sitten mitataan? 

Loogisrationaalinen päättelykyky on vain yksi suppea älykkyyden osa-alue.

Ei pidä paikkaansa. Loogisrationaalinen päättelykyky = älykkyys.

Moniälykkyysteorian tunnetuimman version mukaan ihmisellä on seitsemän erillistä älykkyyden lajia. Nämä ovat (1) kielellinen, (2) matemaattis-looginen, (3) musiikillinen, (4) visuo-spatiaalinen, (5) kehollis-kinesteettinen, (6) intrapsyykkinen ja (7) interpsyykkinen älykkyys.

Mensan testi ei ittaa kuin ehkä tuota matemaattis-loogista ja jollain tasolla kielellistä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kultaseppä on taitoammatti. Vaatinee jonkinlaista älyä ja osaamista. Maanviljelijät taas ovat usein korkeakoulutettuja nykyään, ainakin Suomessa.

Siinä on taiteilija, muotoilija ja yrittäjä. Tosi monipuolista. Toisaalta metalli materiaalina ja käytettynä koruihin on aika rajattua. 

Esimerkiksi arkkitehdin ammatti on paljon monipuolisempi, jos on taiteilia-arkkitehti. Ei missään rakennusvirastossa töissä. 

Arkkitehdeillä taas puuttuu monesti teknistä päättelykykyä. Rakennus- ja rakennesuunnittelijat repivät hiuksia päästään, kun se arkkitehdin näkemys ei vaan toimi todellisuudessa mitenkään. Lopulta sitten itse rakennuksen työmaainsinöörit jatkavat hiusten repimistä päästään, kun kaikkien kolmen edeltäjän näkemykset pitäisi saada sovellettua käytännössä.

Silloin ei varmaan ole kovin hyvä arkkitehti, jos ei osaa sopeuttaa rakenteen muotoa fysiikan lakien mukaan. Siitähän lopulta kyse? Turvallisten rakennuksien luomisesta ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Mikäs on persujen mediaani älykkyysosamäärässä?

Sinun kannattaisi puhua jollekin ammattiauttajalle tuosta sinun persumaniasta. Tuo ei ole normaalia käytöstä. Apua on edelleen saatavilla, vaikka terveydenhuoltoon on tehty leikkauksia ja säästöjä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Itse olen hidas ratkoja, mutta kaikki Mensan harjotustehtävät olen ratkaissut. Mutta kun kyse on nopeuesta, en ole mennyt kokeisiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikäs on persujen mediaani älykkyysosamäärässä?

Sinun kannattaisi puhua jollekin ammattiauttajalle tuosta sinun persumaniasta. Tuo ei ole normaalia käytöstä. Apua on edelleen saatavilla, vaikka terveydenhuoltoon on tehty leikkauksia ja säästöjä.

Persufobia on monen vakavan aivosairauden esiaste. Mene persufobi äkkiä lääkärille.

Vierailija kirjoitti:

Todella fiksut ihmiset eivät tuollaisiin testeihin mene eivätkä mihinkään Mensaan liity. 

Miten perustelet väitteesi? 

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Sillä ei tee mitään yliopistossa. Ei se kannattavaa ole olla älykäs

Pitkä yliopistokoulutus vie aikaa ja ei tuo taloudellista menestystä. Monet älykkäät ihmiset ovat yrittäjiä. Saa nopeammin ja enemmän rahaa. Voi perustaa perheen nuorempana. On varaa matkustella ja rakentaa talo ja mökki. 

 

Kaverini on siivooja ja Mensan jäsen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ihmettele yhtään jos kultaseppä menestyy niissä testeissä. Tiedän muutaman tekniikan tohtorin joilla ei olisi mitään palaa pärjätä Mensan testeissä. Ovat molemmat erittäin älykkäitä omalla tavallaan. 

Enemmänhän tuo mittaa nopeutta kuin älykkyyttä.

Itse olen hidas ratkoja, mutta kaikki Mensan harjotustehtävät olen ratkaissut. Mutta kun kyse on nopeuesta, en ole mennyt kokeisiin.

Moni saa ratkaistua ne, jos on tarpeeksi aikaa käytettävissä. Älykkyyteen liittyy kyky ratkaista ne riittävän nopeasti.

Vierailija kirjoitti:

Logiikka ei mene niin, että kaikki duunarit ovat tyhmiä ja kaikki korkeakoulun käyneet ovat älykkäitä. Älykäs voi valita tyhmää vapaammin, mitä haluaa tehdä.

 

No ei tietenkään! Korkeakouluun menevät ihmiset, jotka viihtyvät yliopistomaailmassa. Tykkäävät opiskella. 

Toisaalta en usko, että huippuälykäs viihtyy kauan duunariammatissa. Työkavereiden jutut on esteenä. 

Vierailija kirjoitti:

Älykkyys, fiksuus ja ahneus ei kulje käsi kädessä. Älykkäät ja fiksut ei ole yleensä ahneita ja löytävät elämän arvot usein muualta kuin maallisesta mammonasta.

Ahne ei näe nenäänsä pidemmälle.

Hyvin usein noissa testeissä pärjäävät loistavasti ja Mensaan liittyvät ne, joilla ei ole erityisiä muita ansioita.

Mahdollisia selityksiä:

-  Mensa houkuttelee lahjakkaita laiskureita

- Ne testit kyllä kiistatta mittaavat jonkinlaista älykkyyttä, mutta hyödyllisiä älykkyyden ulottuvuuksia jää niiden havaitsemattomiin.