Kultaseppä Marko Mäkelällä on Suomen korkein ÄO (185). Miten perusduunari voi omata korkeimman ÄO:n? Ei siinä mitään järkeä ole!
Kun ylioppilaat ja maisterit ovat kuulemma niin pirun fiksuja.
Kommentit (354)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"
Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.
Ei approbaturin paperit saadakseen tarvitse mikään järjen jättiläinen olla.
Muistaakseni joskus lluin että harvoin suomalaisen lukiolaisnen äo olisi alle 117,en tiedä pitääköpaikkansa
Ei voi pitää paikkaansa. Puolella ihmisistä ÄÖ on välillä 90-100 ja kahdella kolmasosalla 85-115. Suurin osa lukiolaisista on tuossa haarukassa eikä keskiarvo voi mitenkään olla 117. Lukion suorittaa niin moni, että joukossa on todella paljon henkilöitä joiden ÄÖ on alle 100. Vain pienellä osalla ukion kärkijoukosta ÄÖ on 117 tai enemmän.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Osa mensan testeistä mittaa tyhmiä asioita, eli että osataan jatkaa numerosarjoja. Osaavat matematiikan opettajat sanovat, että vaikka sarja olisi 1, 2, 3, 4, 5, 6, niin seuraavana voi olla vaikka -32, Numerosarjatestit olettavat, että ainoa merkittävä asia älykkyydessä on, että osaa laskea ja päätellä induktiolla.
Kuviosarjoissa ja kompakysymyksissä tajuaa myös hyvin nopeasti, miten niiden mekaniikka toimii.
Usein lyhyitä numerosarjoja pystyy jatkamaan monellakin logiikalla. Jos yhden keksii ja voi sen perustella niin oikea vastaushan sekin on, kuten ne muutkin. Harvemmin kait testeissä on ihan noin monitulkintaisia vastausvaihtoehtoja tarjolla että tarkastus olisi helpompaa.
Älykkyysosamäärä on pitkälti sama kuin pitkäkestoinen muisti. Jos asiat jää helposti pysyvästi päähän, ts. muis
Älykkyydellä ja pitkäkestoisella muistilla ei ole tekemistä toistensa kanssa.
No mutta Petteri ei sitten ole testissä käynyt.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"
Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.
Ei approbaturin paperit saadakseen tarvitse mikään järjen jättiläinen olla.
Muistaakseni joskus lluin että harvoin suomalaisen lukiolaisnen äo olisi alle 117,en tiedä pitääköpaikkansa
Ei pidä paikkaansa. Ylioppilaaksi kirjoittaa noin puolet ikäluokasta. Henkilöitä, joiden ÄÖ on vähintään 117 on noin 13 %. Jos tehdään hölmö oletus, että vain kaikkein älykkäimmät kirjoittavat ylioppilaaksi, niin minimi ÄÖ olisi 100, jos puolet ikäluokasta kirjoittaa. Kuitenkin melko monet, joiden ÄÖ on yli keskiarvon, eivät kuitenkaan valitse lukiota, joten ylioppilaiden joukossa on todella paljon henkilöitä, joiden ÄÖ on alle 100.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Ylioppilaskirjoitukset läpäisee noin 110 pisteen älykkyysosamäärällä"
Mistä ihmeestä repäisit tämän? Tuota tuskin on koskaan tutkittu ja jos on, niin lopputulos ei varmasti olisi tuollainen. Eivät yo-kokeet ole niin vaikkeita etteikö niistä pääsisi läpi myös alle 100:lla. Pitää vain tehdä enemmän töitä.
Ei approbaturin paperit saadakseen tarvitse mikään järjen jättiläinen olla.
Muistaakseni joskus lluin että harvoin suomalaisen lukiolaisnen äo olisi alle 117,en tiedä pitääköpaikkansa
Ei pidä paikkaansa. Ylioppilaaksi kirjoittaa noin puolet ikäluokasta. Henkilöitä, joiden ÄÖ on vähintään 117 on noin 13 %. Jos tehdään hölmö oletus, että vain kaikkein älykkäimmät kirjoittavat yliop
Lukio on täynnä tomppeleita, joille pitkä matematiikka on kognitiivisesti liian haastavaa.
Ylioppilaaksi ei pidä olla muuta kuin hyvä muisti. Maisterit on kirja viisaita eikä se kerro älystä mitään.
Älykäs ihminen...
Syö vain terveellisiä ruokia.
Ei aja koskaan ylinopeutta.
Ei käytä alkoholia tai tupakkaa.
Ei harrasta urheilua jossa on loukkaantumisriski. Jne.
Älykäs ymmärtää syy ja seuraus suhteet....
Älykäs on myös taitava piirtäjä. Säveltäjä. Kirjailija. Shakkimestari. Taiteilija ja Sosiaalisesti lahjakas.
tai sitten ei...
Vierailija kirjoitti:
Ylioppilaaksi ei pidä olla muuta kuin hyvä muisti. Maisterit on kirja viisaita eikä se kerro älystä mitään.
Kouluissa pärjää pitkälle pelkällä ahkeruudella ja hyvällä motivaatiolla.
Se että opettelet jonkun kirjan ulkoa ei kerro kuin sen että olet ahkerasti lukenut sitä. Älyn kanssa sillä ei ole mitään tekemistä.
Kansanedustajien älykkyys olisi sellainen kiva tieto.
Vierailija kirjoitti:
Kansanedustajien älykkyys olisi sellainen kiva tieto.
Mitä tekisit tiedolla?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Rikolliset ovat usein älykkäitä. Monilla on neurologisia häiriöitä ja tunne-elämän ongelmia. Mikään tavanomainen ei kiinnosta.
Minä en oikeastaan koskaan ajattele yhdestäkään ihmisestä ammatin tai taustan perusteella, että olisi älykäs tai tyhmä. Kyllä jutut sen kertoo. Sillä ei ole edes merkitystä. Kuin tyyliin brassailla sillä, että tuntee roskakuskin, joka on mensan jäsen.
Opettajissa on eniten huippuälykkäitä kaikista ammattikunnissa. Näkeehän sen tässäkin keskustelussa, että on monenlaista viipoittajaa. Kaikki pitäisi saada putkesta läpi. Se vaatii älykkyyttä ja reaktiokykyä.
1) Rikolliset eivät ole älykkäitä - siksi he ovat rikollisia
2) Opettajissa ei ole eniten huippuälykkäitä
Tästä aiheesta on tehty tutkimuksia, ja juurikin vankiloissa ilmiönä on diagnosoimattomina esiintyvät adhd, kehitysvammaisuus/heikkolahjaisuus ja/tai myös kielellisen kehityshäiriön (kielihäiriön esiintyvyydestä luin tuoreen tutkimuksen, se ei nyt toki väittänyt että kielihäiriö automaattisesti korreloisi rikollisuuden kanssa) vaikeudet niin, että jälkimmäinen ilmiö on alkanut korostamaan puheterapeutin tarvetta vankiloissa. No, talousrikolliset onkin ainoa poikkeus rikollisten joukosta.
Vierailija kirjoitti:
Älykkään ei tarvitse käydä pitkiä tutkintoja pärjätäkseen hyvin elämässä.
Aivan, hän oppii lyhyellä koulutuksella ja alkaa tienata rahaa. Fiksumpaa.
Älykkään ei tarvitse käydä pitkiä tutkintoja pärjätäkseen hyvin elämässä.