Hypoteettisesti, jos nyt yllättäen jäisit työttömäksi, mitä tekisit jos uusia töitä ei vaan löydy?

Vierailija kirjoitti:

Olisin mahdollisimman pitkään työttömyyskassan rahoilla ja ehkä sitten joskus myöhemmin etsisin itselleni jonkun etätyön rauhassa.

Been there, done that. Got the t-shirt.

Ei tosin omasta halusta. Työttömänä opiskelin tuilla uutta työllistävää tutkintoa joka jäi harmittavasti kesken. Ei töitä eikä työkkäri antanut opiskella ainakaan heti perään valmiiksi saakka. Olin sitten ei-oman-alan töissä pätkissä kunnes nekin työt loppui. Olin ehtinyt onneksi nollaamaan päivärahan. Hain suostumusta opiskella loppuun, ei irronnut. Hain työllistäviin työvoima koulutuksiin enkä päässyt. Ikää on sen verran että ilmeisesti muhun ei kannata enää panostaa millään tasolla. Keskeneräiset opinnot ja työkokemus on työllistävältä alalta. Alaa vaivaa myös paha ikäsyrjinnän kulttuuri joten sinne työllistyminen on epätodennäköistä. Suoraan sanottuna aika epäuskoiset fiilikset. Olen edelleen koulutettu, työhaluinen ja työkykyinen työnhakija. Eläkeikään on alle 10v mutta miksi se vaikuttaisi. Ei ne nuoremmat jää loppuiäkseen töihin samaan yritykseen töihin, todennäköisesti lähtevät jo vuoden päästä paremmsn palkan perässä.

Pitkä purkautuminen jonka pointtina on että älä etäännytä itseäsi työelämästä koska niin voi käydä vaikket haluaisi. Sellaisessa on aina riskinsä. Pari vuotta poissa nopeasti kehittyväktä alalta ja olet auttamatta ulkona kaikesta. Tämä on työnantajien mielikuva eikä siihen vaikuta mitä olet tehnyt työttömyysaikana. Toki jos olet varma oman markkina-arvosi pysyvyydestä niin lomaile rauhassa. Koskaan ei silloinkaan pitäisi olla liian varma.

Halusin töitä kuten pitää ja nostaisin tukia, olisin ihan tyytyväinen. Olenkin ollut ihan liian pitkään töissä eli 38 v.

Harrastaisin paljon liikuntaa ja tekisin kaikkia kivoja juttuja.

Vierailija kirjoitti:

Elelisin töissä ollessani säästämilläni rahoilla ja sitten tukien hakuun niin kuin tein ennen työllistymistäni useita vuosia. En ole juurikaan nostanut elintasoani työssäkäynnistä huolimatta, joten on kertynyt säästöjä eikä olisi ongelmaa pärjätä tuilla sittenkään, kun säästöt on käytetty. En usko, että enää toista kertaa työllistyn, jos työttömyysaika alkaa pitkittyä. 

Huom. oletan, että sinulla on säästöjä yli 10.000? Sen yli menevät säästöt estävät sinua saamaan asumistukea. Säästösi tietysti estävät myös toimeentulotuen. Saisit toki työttömyyspäivärahaa. Jos olet jonkin työttömyyskassan jäsen, saat ansiosidonnaista. Muussa tapauksessa Kelan peruspäivärahaa n. 600 e /kk.

Vierailija kirjoitti:

Hakeutuisin alalle, joka työllistää.

Hyvä suunnitelma.

Nyt valmistutaan työttömiksi mm. näiltä aloilta:

- Kauppa ja liiketalous

- So-te

- Tekniikan alat 

- Tieojenkäsittely ja tietoliikenne

Vierailija kirjoitti:

Lähtisin pitkälle lomalle. Nyt ei ole töiden takia aikaa. Rahaa tulee nykyisistä töistä hyvin, mutta niitä ei varsinaisesti ehdi käyttämään siihen mihin itse haluaisi. Materian keräämistä en harrasta. Ansiosidonnaisellakin pärjäisi ihan hyvin. Omalla koulutuksella voi tehdä monenlaisia töitä, uskon kyllä että jotain löytyisi ainakin pienemmällä palkalla.

Ikävä fakta on että työnhaku ja työllistyminen ei ole mikään uskon asia. Vaikka miten tuntuu kysyntää olevan omalle työpanokselle kun olet työelämässä kiinni voit yllättyä miten nopeasti asia kääntyy päälaelleen työttömänä.

Olet onnekas jos sinulla on säästöjä eli puskuri kunnossa. Niin oli minullakin kunnes jäin työttömäksi ja säästöt lähti sulamaan. Ennen pitkää niin käy vaikka miten eläisi kitsastellen.

Yrittäisin tehdä mahdollisuuksien rajoissa itselleni mieleisiä asioita ja elää niin hyvää ja täysipainoista elämää kuin riittävällä efortilla on mahdollista.

Möisin asunnon lähtisin toiselle paikkakunnalle läheisen omaishoitajaksi, sillä siltä saa saunallisen kaksion 1/3 hinnalla mitä asuntomme tämän hetkinen hinta-arvio on. Myös hänellä olisi lisäavun tarvetta vaikka kotihoito nyt käykin. Mies voisi saada siirron firmansa viereisen kaupungin konttoriin helposti. Lisäksi keräisin marjoja ja tekisin samaa pientä sivutyötä mitä nytkin teen. Vähän alle kahden vuoden päästä pääsisin ove:lle, joten ei näin 60-vuotiaana kannata  panostaa enää hirveästi koulutukseen. Itseasiassa tämä on jo suunniteltu valmiiksi koska voi olla että työnantajani lopettaa firman ensi vuoden alussa. Jos omainen menehtyy niin sama suunnitelma mutta eri paikka ilman sitä omaishoitoa. Hakisin kyllä töitäkin mutta en ehkä ilmoittautuisi työttömäksi, enkä usko että saisin. Voisin kyllä tehdä jotain fyysistä sillä olen ikäisekseni hyväkuntoinen. Siivous kelpaisi vuodeksi. 

Vierailija kirjoitti:

Millä te, jotka aiotte omien sanojen mukaan nauttia ansiosidonnaisella, elätte? Itselläni se ei nykyisellään riittäisi edes pakollisiin menoihin? Tai sitten pitäisi tehdä radikaaleja muutoksia esim. yrittää myydä talo. Tosin kaksi teiniä täytyy kuitenkin johonkin majoittaa. 

Eivät kaikki -duunaritkaan-  ole mitenkään vähävaraisia. Pitkä työura ja järkevä taloudenhoito ovat aikaansaaneet ihan mukavan elintason ja säästöt. Jos nyt näin viisikymppisenä jäisin työttömäksi ei todellakaan olisi tarvetta työllistyä uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

Ansiosidonnainen on sen verran vähän että sillä ei juurikaan ihmeellisesti elellä. Ja siihen vielä nämä nyky hallituksen leikkaukset päälle... Ja mikä typerintä leikkuri iskee vaikka olisit onnistunutta saamaan osa-aika työn. Eli soviteltu päivärahakin tippuu niin pieneksi ettei siitäkään ole juuri apua osa-aikaiselle.

Muistakaa myös vielä työelämässä olevat, että PersKokkareet lakkauttivat työttömyyspäivärahan suojaosan, mikä aiemmin mahdollisti pienten keikkatöiden sun muiden satunnaisten työtuntien tekemisen 300 e asti, ilman, että se pienensi päivärahaa. Nyt jokainen tekemäsi työtunti vähentää työttömyyspäivärahaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elelisin töissä ollessani säästämilläni rahoilla ja sitten tukien hakuun niin kuin tein ennen työllistymistäni useita vuosia. En ole juurikaan nostanut elintasoani työssäkäynnistä huolimatta, joten on kertynyt säästöjä eikä olisi ongelmaa pärjätä tuilla sittenkään, kun säästöt on käytetty. En usko, että enää toista kertaa työllistyn, jos työttömyysaika alkaa pitkittyä. 

Huom. oletan, että sinulla on säästöjä yli 10.000? Sen yli menevät säästöt estävät sinua saamaan asumistukea. Säästösi tietysti estävät myös toimeentulotuen. Saisit toki työttömyyspäivärahaa. Jos olet jonkin työttömyyskassan jäsen, saat ansiosidonnaista. Muussa tapauksessa Kelan peruspäivärahaa n. 600 e /kk.

600€/kk eli lisänä rikka rokassa. Onko noin vaikeaa ymmärtää, että eivät kaikki ole vähävaraisia? En minä ainakaan sillä köyhäksi muutu jos minut irtisanotaan enkä enää työllisty. T: duunari 36v työuraa takana

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Työdopimus loppui juuri. Tuskin saan töitä. Olen 50+ ja osatyökyvytön. Voin tehdä vain istumatyötä.

Sama tilanne. Turha edes hakea töitä.

Toki työhön tai haastatteluun menen jos pyydetään.

Haettava on. 4 paikkaa / 4 vk on hakuvelvoite karenssin uhalla. PurraOrpon hallitus ihan äskettäin kiristi sanktioita.

Mitäköhän sinäkin Spede mussutat. Koko pakkohakusirkus on demareitten, niitten riemuidioottien, keksintö. Ajettiin läpi Filatovin ollessa työministerinå. Pienituloisten ja duunarin asialla, my ass. Pelkästään kurjistamista ja veroja lisää aina kun demarit on päättämässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elelisin töissä ollessani säästämilläni rahoilla ja sitten tukien hakuun niin kuin tein ennen työllistymistäni useita vuosia. En ole juurikaan nostanut elintasoani työssäkäynnistä huolimatta, joten on kertynyt säästöjä eikä olisi ongelmaa pärjätä tuilla sittenkään, kun säästöt on käytetty. En usko, että enää toista kertaa työllistyn, jos työttömyysaika alkaa pitkittyä. 

Huom. oletan, että sinulla on säästöjä yli 10.000? Sen yli menevät säästöt estävät sinua saamaan asumistukea. Säästösi tietysti estävät myös toimeentulotuen. Saisit toki työttömyyspäivärahaa. Jos olet jonkin työttömyyskassan jäsen, saat ansiosidonnaista. Muussa tapauksessa Kelan peruspäivärahaa n. 600 e /kk.

600€/kk eli lisänä rikka rokassa. Onko noin vaikeaa ymmärtää, että eivät kaikki ole vä

Ehkäpä et. Voit myös periä kesämökkiä, metsää, rantaviivaa tai ehkäpä muhkean osakesalkun ja pöytähopeaa kilokaupalla.

Vierailija kirjoitti:

Möisin asunnon lähtisin toiselle paikkakunnalle läheisen omaishoitajaksi, sillä siltä saa saunallisen kaksion 1/3 hinnalla mitä asuntomme tämän hetkinen hinta-arvio on. Myös hänellä olisi lisäavun tarvetta vaikka kotihoito nyt käykin. Mies voisi saada siirron firmansa viereisen kaupungin konttoriin helposti. Lisäksi keräisin marjoja ja tekisin samaa pientä sivutyötä mitä nytkin teen. Vähän alle kahden vuoden päästä pääsisin ove:lle, joten ei näin 60-vuotiaana kannata  panostaa enää hirveästi koulutukseen. Itseasiassa tämä on jo suunniteltu valmiiksi koska voi olla että työnantajani lopettaa firman ensi vuoden alussa. Jos omainen menehtyy niin sama suunnitelma mutta eri paikka ilman sitä omaishoitoa. Hakisin kyllä töitäkin mutta en ehkä ilmoittautuisi työttömäksi, enkä usko että saisin. Voisin kyllä tehdä jotain fyysistä sillä olen ikäisekseni hyväkuntoinen. Siivous kelpaisi vuodeksi. 

Olet siis syntynyt 1964 koska 1965 ja sen jälkeen syntyneet eivät saa enää ovea. Eivät saa myöskään ns. ansiosidonnaisen lisäpäiviä enää vaan ikääntyneet työttömät tippuu peruspäivärahalle.

Tämä on Marinin hallituksen keskisormennäyttö koko ikänsä työtä tehneille ikääntyneille. Marin ei piilotellut vihasnsa keski-ikäisiä kohtaan. Äänestäkää jatkossa järkevämmin eli enää ikinä demareita tai vihervassareita päättämään mistään 

Työpaikan voi aina menettää, muttei omanarvontuntoa. Siinä menee raja.

Oikeasti moni pitkäaikaistyötön on varakkaampi kuin TYP:n henkilöstö.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähtisin pitkälle lomalle. Nyt ei ole töiden takia aikaa. Rahaa tulee nykyisistä töistä hyvin, mutta niitä ei varsinaisesti ehdi käyttämään siihen mihin itse haluaisi. Materian keräämistä en harrasta. Ansiosidonnaisellakin pärjäisi ihan hyvin. Omalla koulutuksella voi tehdä monenlaisia töitä, uskon kyllä että jotain löytyisi ainakin pienemmällä palkalla.

Ikävä fakta on että työnhaku ja työllistyminen ei ole mikään uskon asia. Vaikka miten tuntuu kysyntää olevan omalle työpanokselle kun olet työelämässä kiinni voit yllättyä miten nopeasti asia kääntyy päälaelleen työttömänä.

Olet onnekas jos sinulla on säästöjä eli puskuri kunnossa. Niin oli minullakin kunnes jäin työttömäksi ja säästöt lähti sulamaan. Ennen pitkää niin käy vaikka miten eläisi kitsastellen.

Mä oon nyy reilun vuoden ollut työttömänä ja salkku kasvanut n. 30000 euroa vuodessa. Suurin osa arvonnousua, kun nyt työttömänä on ollut aikaa perehtyä ja panostaa enemmän. 

Kesäksi toivottavasti pääsen jo töihin, vähän on jo lupailtukin, mutta ei tässä ripulit ole lentämässä tuulettimeen vaikken pääsiskään. 

Vierailija kirjoitti:

Opiskelisin psykologiksi tai erkkaopeksi. Molemmista on pulaa, sillä kajahtaneita riittää Suomessa.

Oletko tietoinen miten haluttu ala psykologia on ja miten vaikeaa on päästä opiskelemaan sitä? Jos ala kiinnostaa suosittelen että alat suorittaa opintoja avoimen kautta nykyisten töitten ohella.

Minun kuvitellaan olevan hätää kärsivä pitkittyneestä työttömyydestä johtuen. Kuitenkin työhaastatteluissa olen parhaiten pukeutunut ja ennakkoluuloiset nieleskelee. En sovi minulle ajateltuun muottiin.

Vierailija kirjoitti:

Minun kuvitellaan olevan hätää kärsivä pitkittyneestä työttömyydestä johtuen. Kuitenkin työhaastatteluissa olen parhaiten pukeutunut ja ennakkoluuloiset nieleskelee. En sovi minulle ajateltuun muottiin.

Pieni nöyryys silti kaunistaisi sinuakin. Suurin syy ettei sinua koskaan valita on selkeästi asenneongelmasi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun kuvitellaan olevan hätää kärsivä pitkittyneestä työttömyydestä johtuen. Kuitenkin työhaastatteluissa olen parhaiten pukeutunut ja ennakkoluuloiset nieleskelee. En sovi minulle ajateltuun muottiin.

Pieni nöyryys silti kaunistaisi sinuakin. Suurin syy ettei sinua koskaan valita on selkeästi asenneongelmasi.

Harvemmin itsensä alentamisella saavuttaa suuria asioita.