Lue keskustelun säännöt.
Mitä jos lopetettaisiin tämä ylidiagnosointi? Puolet lapsista on nykyään "autismin kirjolla". Mitä jos vaan hyväksyttäisiin, että
22.03.2025 |
kaikki meistä on erilaisia, mutta ei kaikille tarvitse väkisin antaa diagnoosia?
Kommentit (345)
Nimenomaan erityislasten käytökseen pitäisi puuttua! Ei lapsi osaa koskaan korjata käytöstään, jos sille mahdollistetaan riehuminen. Ei ole lapsen edun mukaista perseily.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tosiaan on niin, ettei diagnooseista ennakkoluulojen takia kannata työpaikalla kertoa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi huippukoodareista, tutkijoista ja kirurgeista monet ovat autisteja. Tietyissä ammateissa neuroepätyypillisyys on etu.
Joo nämä "autistit" tunnistetaan jo varhaisessa päiväkoti-iässä, kun opettelivat jostain ilman apua ensimmäisen vieraan kielen sekä lukemaan ja laskemaan.
Valitettavasti te ette kuulu kakaroinenne näihin autisteihin.
No siis minä joka kirjoitin tuon edellisen kommentin, itse asiassa kuulun. Ja kakarat myös. Opin lukemaan päivähoidossa, kun siellä oli iltapäivähoidossa yksi ekaluokkalainen ja katsoin vierestä, kun hän teki läksyjä. Sitä ennen olin 2-vuotiaana jostain oppinut kirjaimet ja numerotkin. Vieraita kieliä en osannut ennen kouluikää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun 12v tyttäreni sai hiljaittain autismidiagnoosin. Prosessi kesti yli kaksi vuotta ja diagnoosi oli meille suuri helpotus. En tiedä, missä saa diagnooseja tuosta vain varsinkaan lapsille?
Annas kun ennustan: Peruskoulusta kymmenen lääkityksen kautta täysin pöpinä sairaseläkkeelle.
Pitikö antaa se tabletti jo vauvana käteen?
Tämä on todella asiaton kommentti. Oma tyttäreni sai autismidiagnoosin 14-vuotiaana. ADHD oli diagnosoitu jo aiemmin. Nykyään on vähän päälle kaksikymppinen opiskelija, jolla on myös vakituinen työpaikka. Ei käytä lääkkeitä, koska ei autismiin mitään lääkkeitä edes ole keksitty. Eikä ollut tablettejakaan vielä silloin, kun hän oli vauva tai edes älypuhelimia.
Saattoi olla diagnosoimattoman autistin kommentti. Vaikutti tyypilliseltä yhteen asiaan vihkiytyneeltä, muita näkökantoja ymmärtämättömältä. Tieto on tarjolla, mutta kykyä sen vastaanottamiseen ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Syytän somea tästä autismi-epidemiasta, kaikki nuoret haluavat olla nykyään ainutlaatuisia lumihiutaleita.
Kai se on nykyajan kapinointikeino vanhempia ja muita aikuisia vastaan? Ennen ärsytettiin vanhempia sillä, että kuunneltiin erilaista musiikkia kuin he. Mutta keskenään nuoret halusivat olla samanlaisia. Nykyään kuunnellaan samaa musiikkia kuin vanhempien nuoruudessa, mutta jokainen haluaa olla erilainen.
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan erityislasten käytökseen pitäisi puuttua! Ei lapsi osaa koskaan korjata käytöstään, jos sille mahdollistetaan riehuminen. Ei ole lapsen edun mukaista perseily.
Tämä sama kommentti toistuu ketjussa ja kertoo siitä, ettei autismikirjosta ymmärretä paljoakaan. Autistit ei yleensä riehu eikä perseile.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden adhd lapsen äitinä pakko tarttua tuohon yleistykseen että diagnoosin taakse mennään piiloon lapsen häiriköintiä. KUMPIKAAN lapsistani ei koskaan ei ollut mikään riehuja, vaan pikemminkin luokassa näkymätön. Nuoremman tytön opettaja huomaa kyynelistä ettei tyttö nyt ymmärrä jotain tehtävää. Esikoinen taas ei itke,mutta vaatii säännöllisesti herättelyä nykyhetkeen. Kumpikin onneksi pienluokassa omissa kouluissaan ja hyvät opettajat.
Meillä sama, että meillä ei tyttö ikinä ole ollut mikään kuriton riehuja! Hänellä oli jo esikoulussa vaikeus keskittyä kun jotain opetettiin, haaveili omissa maailmoissaan. Se huomattiin myös kotona. Välillä tuntui, että ajattelee ihan muita asioita ja kysymykset oli muusta aiheesta kuin siitä mitä p
Lapset oppivat luontaisen kiinnostuksen perusteella sen, mikä on heille relevanttia. Kirjalla päähän hakkaaminen on lähinnä lasten hyväksikäyttöä: saa huomiota omalle tiedepuppunarratiiville, tulevaisuudessa orjia ja saarnamiehiä.
Se mikä on oikeasti uutta ja relevanttia ihmiskunnan historiassa tällä hetkellä on juurikin teknologia ja miksei myös multitaskaaminen. On olemassa lapsia, jotka pystyvät piirtämään 8 hyperrealistista kuvaa samanaikaisesti. He EIVÄT ajattele tai keskity, vaan ovat transsissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan erityislasten käytökseen pitäisi puuttua! Ei lapsi osaa koskaan korjata käytöstään, jos sille mahdollistetaan riehuminen. Ei ole lapsen edun mukaista perseily.
Tämä sama kommentti toistuu ketjussa ja kertoo siitä, ettei autismikirjosta ymmärretä paljoakaan. Autistit ei yleensä riehu eikä perseile.
Autismia kuvaa empatiakyvyn puute ja se on universaalia, tunnetaan myös mulkkuutena.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tosiaan on niin, ettei diagnooseista ennakkoluulojen takia kannata työpaikalla kertoa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi huippukoodareista, tutkijoista ja kirurgeista monet ovat autisteja. Tietyissä ammateissa neuroepätyypillisyys on etu.
Joo nämä "autistit" tunnistetaan jo varhaisessa päiväkoti-iässä, kun opettelivat jostain ilman apua ensimmäisen vieraan kielen sekä lukemaan ja laskemaan.
Valitettavasti te ette kuulu kakaroinenne näihin autisteihin.
Öh, kanavoijat eivät päädy keskinkertaisiin bro-ammatteihin vaan etenevät aina omalla käyrällään. Savant-autismi ei ole älykkyyttä vaan tiedetermeillä yliluonnollista yhteyttä kaikkeuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Syytän somea tästä autismi-epidemiasta, kaikki nuoret haluavat olla nykyään ainutlaatuisia lumihiutaleita.
Kai se on nykyajan kapinointikeino vanhempia ja muita aikuisia vastaan? Ennen ärsytettiin vanhempia sillä, että kuunneltiin erilaista musiikkia kuin he. Mutta keskenään nuoret halusivat olla samanlaisia. Nykyään kuunnellaan samaa musiikkia kuin vanhempien nuoruudessa, mutta jokainen haluaa olla erilainen.
Joo ja kaikki muukin joka ei palvo sua on vihaa sua vastaan, t narsisti
Ihmisorganismille on luonnollista erikoistua, eli yksilöt ottavat eri roolit ja tuovat sen avulla yhteisöön lisää osaamista, tietoa, erilaista energiaa, jne. Vanhempansa matkiminen on pikkulasten juttu. Oman persoonan kehittäminen normaalia aikuistumista, ei mikään seksuaalisadistinen henkilökohtainen hyökkäys vanhempaa kohtaan. Hullut
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onpas tämä lainaussysteemi paska. Taitaa olla nenttien väsäämä. Heillehän on sosiaaliset hierarkiat tosi tärkeitä, eikä kukaan uskalla "keikuttaa venettä" nostamalla ongelmia pöydälle.
Tähänkään ketjuun ei enää kannata kirjoittaa. Eivät saa lainauksia toimimaan, niin eipä siinä sitten muuta kuin Heippa!
Joo ollaan erilaisia mutta erilaisia ei hyväksytä. Jos tähän saa apua diagnoosin kautta mikä siinä on mielestänne väärin. Miksi haluaisi lasten kärsivän ja häpeävän ja epäonnistuvan jatkuvasti jos on olemassa syy miksi kokoajan kaikki menee pieleen. Ennen oltiin vain tyhmiä ja kylähulluja. Miksi luulette että joku haluaa olla tyhmä?
Sitä mieltä en kuitenkaan ole että diagnoosin varjolla voi elää miten haluaa. Vaan enemmänkin selviää Miksi on vaikea käyttäytyä niin kuin pitäisi. Kun tietää syyn on helpompi hakea apua tai itse muuttaa käyttäytymismalleja kuin vain ajatella että olen tyhmä ja outo ja siksi ei kannata edes yrittää. On myös muiden helpompi käsittää ja hyväksyä erillaisuus kun voi keroa syyn. Ei tarvi kenenkään kiusata ja juoruilla sen takia kun se teki niin ja näin ja se ei tehnyt sitä eikä tätä.
Te joilla on vaikeaa hyväksyä sitä että muilla on diagnoosi oletteko ajatelleet että myös teillä voi olla ja siksi ajattelette että muidenkin pitää vaan selvitä kun tekin olette selvinneet. Kyllä neurotyypilliset yleensä ymmärtää koska heillä asiat on sujuneet helpommin.
Ennen myös erilaiset ihmiset pääsivät töihin helpommin nykyään vaaditaan valtavasti ominaisuuksia ja osaamista että saa töitä. Joillakin ADHD tyypeillä on kyllä ne ominaisuudet korostuneet että ovat sosiaalisia ja ahkeria ja saavat töitä. Työ ei välttämättä kuitenkaan suju jos ei satu olemaan just sopivanlaista. Epäsosiaaliset taas eivät saa millään töitä vaikka kykenisivät työskentelemään mielenkiinnonkohteensa vuoksi joissakin töissä äärimmäisen tarkasti ja tehokkaasti vuorokauden putkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diagnosointitarve syntyi siitä, kun kurinpidon käyttö kasvatuksessa kiellettiin. Nykyisin ainoa keino miten lasten toistuvaan häiriökäytökseen voidaan puuttua on diagnoosin ja lääkityksen hankkiminen lapselle.
Lääkitään jo lapsena, aikuisena päihderiippuvaisia tai tolloja joita on helppo hallita🤪Tämä tehdään ihan tarkoituksella. Onneksi on vielä vanhempia jotka suojelevat omia lapsiaan.
Tulihan se sieltä tähänkin keskusteluun! Tuhkarokko on ja muut turhilla rokotuksilla estettävät sairaudet on vaan hyvä sairastaa pois. Hopeavedellä ja valkaisuainei
No, näin jälkiviisaana on helppoa todeta, että kirkko todella on edesauttanut monien tautien leviämisessä. Etenkin lukutaidottoman köyhän kansan parissa, joita käännytti. Ei siitä historian näkökulmasta kauaa ole, kun ehtoollisviini tarjottiin täälläkin kaikille samasta astiasta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kahden adhd lapsen äitinä pakko tarttua tuohon yleistykseen että diagnoosin taakse mennään piiloon lapsen häiriköintiä. KUMPIKAAN lapsistani ei koskaan ei ollut mikään riehuja, vaan pikemminkin luokassa näkymätön. Nuoremman tytön opettaja huomaa kyynelistä ettei tyttö nyt ymmärrä jotain tehtävää. Esikoinen taas ei itke,mutta vaatii säännöllisesti herättelyä nykyhetkeen. Kumpikin onneksi pienluokassa omissa kouluissaan ja hyvät opettajat.
Meillä sama, että meillä ei tyttö ikinä ole ollut mikään kuriton riehuja! Hänellä oli jo esikoulussa vaikeus keskittyä kun jotain opetettiin, haaveili omissa maailmoissaan. Se huomattiin myös kotona. Välillä tuntui, että ajattelee ihan muita asioita ja kysymykset oli muusta aiheesta kuin siitä mitä p
Outoa että ovat poistaneet tämän add-diagnoosin, kun kuitenkin näkyy niin eri tavalla lapsessa, esim. juurikin lapsenlapsi joka on hyyyvin rauhallinen ja lähinnä istuskelee ja lueskelee, ei kuulostaa yhtään samalta kuin tuttavan lapsi jolla on nimenomaan tuota yliaktiivisuuden ongelmaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tosiaan on niin, ettei diagnooseista ennakkoluulojen takia kannata työpaikalla kertoa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi huippukoodareista, tutkijoista ja kirurgeista monet ovat autisteja. Tietyissä ammateissa neuroepätyypillisyys on etu.
Joo nämä "autistit" tunnistetaan jo varhaisessa päiväkoti-iässä, kun opettelivat jostain ilman apua ensimmäisen vieraan kielen sekä lukemaan ja laskemaan.
Valitettavasti te ette kuulu kakaroinenne näihin autisteihin.
No siis minä joka kirjoitin tuon edellisen kommentin, itse asiassa kuulun. Ja kakarat myös. Opin lukemaan päivähoidossa, kun siellä oli iltapäivähoidossa yksi ekaluokkalainen ja katsoin vierestä, kun hän teki läksyjä. Sitä ennen olin 2-vuotiaana jostain oppinut kirjaimet ja numerotkin. Vieraita kieliä en osannut ennen kouluikää.&n
Ei ole mitenkään ihmeellistä. Jopa vauvat lukevat äitiensä ajatuksia ja toisin päin, ellei äiti ole retardi ja kuuntelee lapsen sijaan lääkäreitä ja miestä.
Syötkö siis tuon vuoksi nyt jotain huumeita?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Valitettavasti tosiaan on niin, ettei diagnooseista ennakkoluulojen takia kannata työpaikalla kertoa. Siitä huolimatta, että esimerkiksi huippukoodareista, tutkijoista ja kirurgeista monet ovat autisteja. Tietyissä ammateissa neuroepätyypillisyys on etu.
Joo nämä "autistit" tunnistetaan jo varhaisessa päiväkoti-iässä, kun opettelivat jostain ilman apua ensimmäisen vieraan kielen sekä lukemaan ja laskemaan.
Valitettavasti te ette kuulu kakaroinenne näihin autisteihin.
Niin näin luokkiin 90-luvulla mutta asia on alkanut selvitä vasta nyt. Ihan on ennenkin ollut sama määrä mutta kukaan ei ole tiennyt sitä. Minusta näitä diagnooseja olisi hyvä kertoa niin tietoisuus leviää eri diagnooseista. Eivät ne ole aina sellaisia että välittömästi huomaa käytöksestä.
Vierailija kirjoitti:
Olen selvä ADHD tapaus, mutta diagnoosia en ole koskaan saanut eikä ole ollut tarviskaan sillä olen elämässäni pärjännyt ilmankin hyvin jos ei oteta lukuun kouluaikaa jolloin olin vähän haastava tapaus. Ammatillisissa opinnoissa enin vilkkaus ja kärsimättömyys oli jo laantunut sen verran, että suoritin silloisen opistotason ammatillisen tutkinnon hyvin arvosanoin. Työelämässä pärjäsin erittäin hyvin ja päädyin lopulta vielä ammattiin joka vaati kärsivällisyyttä ja keskittymiskyä. Onneksi minulla on karjalaiset sukujuuret ja olenkin vedonnut siihen, kun vilkkaudestani on joskus huomauteltu.
Hieno juttu, että pärjäilet. Mutta nykypäivänä et pääsisi julkiselle edes tutkimuksiin. Vaaditaan näyttöä siitä, että nimenomaan elämässä ei ole pärjännyt. Toki kaikilla on ADHD-piirteitä, harvemmalla täyttyy kriteerit varsinaiseen diagnoosiin, jos tutkitaan oikeasti kattavasti mitä ei esimerkiksi pohjoiis-Karjalassa ole tehty.
Vierailija kirjoitti:
Joo ollaan erilaisia mutta erilaisia ei hyväksytä. Jos tähän saa apua diagnoosin kautta mikä siinä on mielestänne väärin. Miksi haluaisi lasten kärsivän ja häpeävän ja epäonnistuvan jatkuvasti jos on olemassa syy miksi kokoajan kaikki menee pieleen. Ennen oltiin vain tyhmiä ja kylähulluja. Miksi luulette että joku haluaa olla tyhmä?
Sitä mieltä en kuitenkaan ole että diagnoosin varjolla voi elää miten haluaa. Vaan enemmänkin selviää Miksi on vaikea käyttäytyä niin kuin pitäisi. Kun tietää syyn on helpompi hakea apua tai itse muuttaa käyttäytymismalleja kuin vain ajatella että olen tyhmä ja outo ja siksi ei kannata edes yrittää. On myös muiden helpompi käsittää ja hyväksyä erillaisuus kun voi keroa syyn. Ei tarvi kenenkään kiusata ja juoruilla sen takia kun se teki niin ja näin ja se ei tehnyt sitä eikä tätä.
Te joilla on vaikeaa hyväksyä sitä että muilla on diagnoosi oletteko ajatelleet että myös teillä v
Ei tuo muuta sitä miksikään. Oletko tyhmä vai "neuropoikkeava" on ihan sitä samaa silmätikuttamista.
Sinun olisi sen sijaan hyvä ymmärtää, että ihmiset haluavat olla samankaltaisten seurassa ja opettaa lapsesi hakeutumaan itsekin samankaltaisten seuraan, jotta ei joudu torjutuksi, syrjityksi ja ongelmiin. Ei hän huippu-urheilijoiden kaveriksi pääse sanomalla, että "en ole tyhmä vaan adhd". Eli tuo ei muuta siitä mitään.
Kummassakaan (tai missäkään muussakaan erilaisuudessa) ei ole vikaa. Kaikki kyllä päätyvät itselle sopivimpiin paikkoihin, rooleihin ja seuroihin.
Työnpalvonta on sairautta.
Kun ei sitä erilaisuutta hyväksytä täällä. Missään muodossa. Aina löytyy syy kiusaamiseen. Yksin pitää pärjätä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nimenomaan erityislasten käytökseen pitäisi puuttua! Ei lapsi osaa koskaan korjata käytöstään, jos sille mahdollistetaan riehuminen. Ei ole lapsen edun mukaista perseily.
Tämä sama kommentti toistuu ketjussa ja kertoo siitä, ettei autismikirjosta ymmärretä paljoakaan. Autistit ei yleensä riehu eikä perseile.
Autismia kuvaa empatiakyvyn puute ja se on universaalia, tunnetaan myös mulkkuutena.
Ei kyllä ole välttämättä pelkästään autismiin liittyvä. Vai oletko diagnosoitu?
Aivot on plastinen elin. Lapsilla erityisen muovautuvat lyhyemmälläkin aikavälillä. Tuohan on suoraan aivojen sopeuma internet-yhteensopiviksi. Hyperlinkkejä, hyppyikkunoita, liikkuvia mainoksia näkökentässä (myös äänineen), sisältöön sekoitettuja videoklippejä värikkäine viipotuksineen, ja ruudulla koko ajan vaihtelevalla taajuudella ja vaihtelevassa määrin sen sisällön seassa, jota on tarkoitus seurata. Uutismedia on ottanut saman jo laajasti käyttöön (sähköinen), sekä some. Ne aivot muotoutuu "hyppimään" aistisisältösyötteen kohteesta toiseen. Koko ajan. Niiden kyky keskittyä ja suunnata tarkkaavaisuutta katoaa, koska niitä tukevat rakenteet rappeutuu. Ja se ei ole sarja kirjaimia, mikä haittaa oppimista. Se on muistijärjestelmän rajallisuus ja muistimekanismin toiminnallisen perustan määrittelemää, joka ei toiminnaltaan muutu. Työmuistista opittu asia/käsillä oleva aihe, siirtyy pitkäkestoiseen muistiin. Lyhytkestoiseen muistiin ei mahdu montaa asiaa. Se ei siis pysty käsittelemään monia asioita kerrallaan niin, että syntyisi muistijälkiä (fyysiset rakenteet=hermoyhteydet). Kun aistisyöte ylikuormittaa työmuistia ärsyketulvalla, niin ei ole käytettävissä aivoilla mekanismia, jolla se asioita muistiin tallentaa.