Meillä on naisporukka, jossa tavataan 1-2 kertaa vuodessa, yksi heistä keksii aina jotain huomautettavaa

Jos tää rouva käyttäytyy näin vain yhtä henkilöä kohtaan niin onhan se selkeesti vttuilua sitten. Mulla ei ole mitään "ystäväporukkaa" , nään lähinnä vaan yhtä läheistä ystävää säännöllisesti. Hänen kanssaan voidaan keskenämme ihan rauhassa vttuilla niin paljon kuin huvittaa, esim. just joku "mikäs wnb baywatch likka sä oot" sais varmasti molemmat nauramaan :D 

Ryhmässä (varsinkin kun ei varmaan kaikkia edes tunne kovin hyvin) sit varmasti eri asia.

Älä vastaa mitään, tuijota vain äänettömästi silmät suurina kuin heikkomielistä, kallistele vähän päätäsi kuin pöllö pieni hymynkare suupielissä. Näin meillä teki eräs työntekijä parille vittuilevalle tyypille, ne meni ihan hiljaisiksi joka kerta ja lopettivat vittuilun.

Kannattaako olla tuollaisessa jengissä, jossa yksikään ei uskalla tai halua puolustaa sinua? Älä enää mene noihin tapaamisiin koskaan.

Mulla oli kans ryhmässä yksi "kaveri", joka joka kerta sanoi aina jotain ilkeää, mutta ei suoraa vittuilua josta jäisi muille yhteisille kavereille kiinni. Terkkuja jos tunnistat itsesi, en aio sua enää tavata. Onneksi muutit kauas pois vuorille.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako olla tuollaisessa jengissä, jossa yksikään ei uskalla tai halua puolustaa sinua? Älä enää mene noihin tapaamisiin koskaan.

Jotkut osaa muotoilla vittuilun niin hyvin, ettei muut huomaa. Ja sit on niin enkeli ja hyvä ystävä niille muille.

Ai muilla onkin harmaata ja mustaa - no se ei oo mun tyyliä kun värikäs on niin piristävää. Oonkin tälläinen räväkämpi tyyppi. 

 

Ai pitäisi olla noin monta veskaa. Minus ta sama laukku saa käydä, en tykkää moisesta ylikuluttamisesta. Katos vähemmälläkin pärjää. 

 

keksi miksi sinun valinnat on Parempi sulle duh. 



 

mä olenkin räväkämpi kuin sä ja en niin sääntöjä orjallisesti noudattava 

Puolusta valintojasi beibe 

Jaahas, onkos tullut ap:lle yhtään asiallista vastausta tai ehdotusta pulmaan, vai vain yhden kaveripiirin naisen etämielenterveysdiagnooseja?

Vierailija kirjoitti:

Mulla oli tällainen porukka ja olin just samalla tavalla yhden näistä naisista maalitauluna. Milloin mitäkin. Aloin jännittää, mitähän seuraavaksi tulee. Aina hymyssäsuin hän laukoi jotain ikävää. Olin ainoa, jota hän piikitteli. Siitä on yli 10 vuotta, kun jättäydyin tästä porukasta pois. Se harmittaa lyhyesti joskus vieläkin, mutta olen saanut uusia kavereita ja olen mennyt elämässäni eteenpäin. 

 

Saman kokenut.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaako olla tuollaisessa jengissä, jossa yksikään ei uskalla tai halua puolustaa sinua? Älä enää mene noihin tapaamisiin koskaan.

Jotkut osaa muotoilla vittuilun niin hyvin, ettei muut huomaa. Ja sit on niin enkeli ja hyvä ystävä niille muille.

Totta, just näin! Se on niin hämmentävää.

Ai weekend bag. Ne on niin pieniä ja eihän niihin mahdu mitään! Tää on niin kiva kun saa vetää. Mun olkapäät jumiutuu aina  olkalaukuista. Eihän mun kengät mahdu noin pieneen. 

 

Ja mitä hienostonirppanokkaa sun seura on

 

Tuossa ei ollut pointtina se, kuinka paljon olin pakannut mukaan (en yhtään enempää kuin muutkaan), vaan se että se pieni lentolaukku on nolo kaikkialla muualla kuin lentokoneessa. Ap

Mä en edes tiedä mikä on lentolaukku😅 tälle saa vapaasti nauraa, minä en naura sille mitä tietoa muilla on tai ei ole🤷

Mä taas tiedän mikä on lentolaukku mutta sen sijaan ei mitään käryä mikä toi weekend laukku mikä mainittuna 🤷🏻

Kaikkein helpon vastakommentti tuollaiseen tölväisyyn on yksinkertainen, vaikka hymyillenkin sanottu "niin, onko se sulle joku ongelma?". Jatko sitten sen mukaan, mitä tölvijä tähän jatkaa.

Jotkut ihmiset vaan on niin hemmetin moukkia. Oma äitini on tuollainen ap:n mainitsema möläyttelijä. Olen tulkinnut asiaa niin, että äiti yrittää olla hauska ja "rento", kun tosiasiassa hän on kontrollifriikki niuhottaja. Jos tällaiselle tölvijälle antaa sen omaa lääkettä, seuraa iso riita, koska tölvijät itse ovat allergisia millekään kettuilulle.

Tsemppiä kaikille, joiden elinpiirissä on tuollaisia moukkia! Niihin kannattaa katkoa välit, koska ei elämää kannata tuhlata sellaisten ihmisen seurassa jotka vievät kaiken positiivisen energian itsestä. Kaveriporukassa välien katkominen on tietenkin vähän hankalaa.

Saman olen kokenut. Ei noille kannata alkaa puolustelemaan omia valintoja, mikään puolustus ei kelpaa niille koska ovat häiriintyneessä mielessään päättäneet olla sulle ilkeitä ja että olet vääränlainen teit mitä tahansa.

Oikea ratkaisu on jättää koko ihminen ja saman tien koko muukin porukka jos eivät puolusta sua. Omalla kohdalla ainakin muu porukka oli huomannut asian, vähän sitä kohteluani voivottelivat kun tuli puheeksi mutta jatkoivat käytännössä sen luonnehäiriöisen kanssa kaveeraamista. Ja kyllä se dynamiikka oli sellainen että muilta puuttui myös arvostus yhtä kohtaan, koska jos mietin heidänkin joitain kommenttejaan ja käytöstä, että vaikka se ei ollut yhtä pahaa niin oli se silti pahaa. Kokonaan ilman koko porukkaa on niin paljon parempi olla. Masennus on kokonaan hävinnyt vuosien saatossa jne.

Joskus taas ne mukavat kaverit on niin tossuja tai yksinkertaisia ettei oikeasti näe tai ei tajua että voisitte nähdä jatkossa vaikka kahdestaan. Se on surku mutta parempi antaa mennä kuitenkin jos vaihtoehtona on jatkaa tuon piikittelijän kanssa hengaamista.

Harvinaisissa tapauksissa piikittelijä menee itseensä kun reagoikin vakavasti eikä nolostuneena nauraen, mutta ei aina. Riippuu siitä luonnehäiriön tasosta.

Huomasin, etten ollut sille kuuden hengen "ystäväporukalleni" tärkeä. Se nälvijäni oli tärkeämpi. Olihan hän ollut porukassa jo ala-asteelta, olivat keskenään ristiin rastiin lastensa kummeja, jopa heidän  vanhempansa olivat jo olleet ystäviä keskenään. Mä myöhemmin mukaan tullut en ollut tarpeeksi tärkeä, että olisi kannattanut vaarantaa välejä. Niinpä poistuin ja he jäivät. Varmaan heitä jäi harmittamaan, etteivät huoneet menneet enää tasan viikonloppureissuilla. Mutta ehkä heillä on tähän tarkoitukseen jo uusi uhri. 

Esimerkiksi tuossa uimapuvun värissä olisi voinut esittää vastakommenttina, että taitaa sun tv:ssä olla säädöt vähän pielessä, kun punaisen sävyero jää huomaamatta ja uimapukumallien erotkin jää epäselväksi.

-

 Itse en kuitenkaan lähtisi vastanälvimään, koska seuraavaksi tämä aloittava nälvijä heittäytyisi uhriksi, jolloin samalla mitalla takaisin antava olisi se ilkeä ihminen.

Jos porukan vitsailu ei naurata vaan loukkaa, niin ainoa keino on hankkiutua toiseen seuraan. Sama tehoaa myös ihmisiin, jotka kaikesta sanomisesta vetää hernekasvin juurineen nenäänsä.

Työpaikassani on yksi samanlainen henkilö, siis muuten mukava ja ok mutta välillä sivaltaa jotain ikävää sanoillaan. Ja itse jään miettimään hänen sanomisiaan pitkäksi aikaa jopa vuosien takaiset hänen sivaltamiset muistan ja jotenkin tuntuu että hän on ikään kuin ottanut minut kohteekseen että aina sivaltaa minua, onneksi nyt näen häntä vähemmän kun tehdään etänä töitä, aiemmin jouduin joka päivä konttorilla jännittämään mitä hän sivaltaa, muille miespuolisille kollegoille hän on ystävällinen ja mairea.Ja sivaltaminen on milloin mistäkin mutta juuri vaatteista saattaa jotain sivaltaa, en ihmettele että hänellä on välit poikki oman äitinsä ja siskonsa kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Työpaikassani on yksi samanlainen henkilö, siis muuten mukava ja ok mutta välillä sivaltaa jotain ikävää sanoillaan. Ja itse jään miettimään hänen sanomisiaan pitkäksi aikaa jopa vuosien takaiset hänen sivaltamiset muistan ja jotenkin tuntuu että hän on ikään kuin ottanut minut kohteekseen että aina sivaltaa minua, onneksi nyt näen häntä vähemmän kun tehdään etänä töitä, aiemmin jouduin joka päivä konttorilla jännittämään mitä hän sivaltaa, muille miespuolisille kollegoille hän on ystävällinen ja mairea.Ja sivaltaminen on milloin mistäkin mutta juuri vaatteista saattaa jotain sivaltaa, en ihmettele että hänellä on välit poikki oman äitinsä ja siskonsa kanssa.

Mulla on myös työkaveri, joka maireasti hymyillen tekee heittojaan. "No oletpa tänään merihenkisesti pukeutunut!" (Virnettä päälle). Tai jos erehdyin kysymään mitä kuuluu: "no mullehan kuuluu aina hyvää! Entäs itselles?" Tai: "Oo, oikein mekossa tänään!" Tai: "Voinko kysyä sulta yhtä työjuttua vai meneekö sulta pasmat ihan sekaisin keskeytyksestä?" Ja kaikki virnuillen.

Ottaisin tuollaiset heitot vain vitsinä. Ne ovat minusta vain mustaa huumoria. Mustaa huumoria,  jota ei kaikille kannata kertoa. Osa kuulijoista ottaa liian tosissan, ja osa ei muuten vain ymmärrä. Kannattaa sanoa suoraan jos mustasta huumorista ei pidä. Kertoja ei välttämättä sitä tiedä. Omassa kaveriporukassa aloituksen kaltaiset vitsit ovat arkipäivää. 

Vierailija kirjoitti:

Ja täytyy myöntää, että moni asia on jälkeenpäin jäänyt vaivaamaan. En esim ymmärrä, että onko se punainen väri uimapuvuissa jotenkin sellainen, että ei saisi käyttää? Katselin eri verkkokauppojen sivuilta tämän kesän uima-asutarjontaa, niin punaista siellä näytti olevan muiden joukossa. Ap

Olit vain liian hyvännäköinen uikkareissasi. Punainen on myös vahvasti seksuaalisuuteen liittyvä väri. *Ystäväsi* aistii sinusta tämän. Punaisessa on voimaa, joten hänen kannaltaan voitit, olipa hänellä yllään mitä hyvänsä. Olet hänelle aina kilpailija, vaikkei mitään kilpailua olisikaan.

Minulla on naissukulainen, joka tekee vastaavia huomatuksia minusta. Mieluiten juuri silloin, kun hänellä on yleisöä.

Olemme tunteneet niin pitkään, että tunnistan jo kaavan. En vaivaudu vastaamaan, enkä puolustaudu. Hänen oma käytöksensä on niin tyypillistä hänelle ja samalla "todiste häntä vastaan". Tiedän yhden toisenkin naisen, jolle hän on tehnyt tätä samaa. Hän pääsi "pakoon" - minulla sitä mahdollisuutta ei ole, pitää vain elää sen kanssa.