Lapsettoman vanhuus - kuka hoitaa
Hesarissa oli juttu Siljasta, 57, joka oli tahattomasti lapseton ja pohti millainen vanhuus on kun ei ole lapsia huoltamassa. Olen itse vapaaehtoisesti lapseton, 57 v enkä pätkääkään huolehdi tuollaisesta. Eihän lapset ole mikään tae siitä, että he olisivat välittäivä aikuisia ja olisivat hoitamassa vanhempiaan näiden vanhennuttua.
Molemmat vanhempani sairastuivat Alzheimeriin ja heitä seuratessani tajusin, että kun muisti menee, ei sillä ole väliä onk hoitokodissa yksin vai hoitokodissa lasten seurassa. Ei ihminen tunne siinä tilassa muita. Oletan, että kun vanhenen ja/tai iskee muistisairaus, päädyn jossain vaiheessa johonkin katon alle. Mutta kun en tunnista ketään enkä mitään, en myöskään välitä mistään. Toki toivon, että ei paskaisissa vaipoissa tarvitse maata.. mutta sellaisessa tilanteessa ei taida lasten oleminenkaan auttaa huikeasti..
Kommentit (205)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ulkkishoitsu meidät hoitaa lopulta kaikki, lapselliset ja lapsettomat.
Lapsettomilta hän vie ensin rahat, mutta lapselliset pystyvät edes vaihtamaan hoitopaikkaa, jos hoito on huonoa. Yhtään kukaan ei valvo lapsettoman etua.
Millähän taikatempulla se hoitopaikan vaihto onnistuu, kun sinne hoitopaikkaankin on lähes mahdoton päästä?
Ymmärrän, että lapsettomia kiukuttaa oma kohtalonsa, mutta niin se vaan menee, että perheetön on vanhan täysin muiden vieraiden ihmisten armoilla.
Monella lapsettomalla on itseasiassa aktiivinen ja laaja ystävä- ja tuttavapiiri, joka vierailee aktiivisesti. Moni perheellinen saa sellaisesta vain haaveilla.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nää nykyajan lapset enää edes hoida vanhempiaan.
Eivät hoitaneet myöskään 40-luvun lapset. Paitsi ne jotka jatkoivat sen maatilan hoitoa ja vanhukset syytingillä.
Tuntuu, että suurin osa näistä lapsettomien "kohtalon" kauhistelijoista on perheellisiä.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että suurin osa näistä lapsettomien "kohtalon" kauhistelijoista on perheellisiä.
... lähti ennen aikojaan. Joku olikin ehtinyt sanoa, että lapsettomilla on usein laaja tuttavapiiri, mikä voi aiheuttaa kateutta perheellisissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Harvaa perheellistä lapset hoitaa.Taas tämä naurettava syy hankkia lapsia.
Mutta useimpien lapset auttaa missä voivat, myös sen hoidon hankkimisessa.
Ei se ole syy hankkia lapsia, mutta iso etu siinä. Huomaat sen kun vanhenet.
Ikäihmisten hoitajana sanon, ettei siitä juuri etua ole. Harva lapsi huolehtii vanhemmistaan, vaikka asuisivat samassa kaupungissa. Kerran vuodessa käydään hoitokodissa räkyttämässä ja ehkä saattohoitovaiheessa tullaan sängyn viereen itkemään. Siis jos ei ole parempaa tekemistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ulkkishoitsu meidät hoitaa lopulta kaikki, lapselliset ja lapsettomat.
Lapsettomilta hän vie ensin rahat, mutta lapselliset pystyvät edes vaihtamaan hoitopaikkaa, jos hoito on huonoa. Yhtään kukaan ei valvo lapsettoman etua.
Millähän taikatempulla se hoitopaikan vaihto onnistuu, kun sinne hoitopaikkaankin on lähes mahdoton päästä?
Ymmärrän, että lapsettomia kiukuttaa oma kohtalonsa, mutta niin se vaan menee, että perheetön on vanhan täysin muiden vieraiden ihmisten armoilla.
Monella lapsettomalla on itseasiassa aktiivinen ja laaja ystävä- ja tuttavapiiri, joka vierailee aktiivisesti. Moni perheellinen saa sellaisesta vain haaveilla.
Ikisinkun tätini ystävät kuolivat yksi kerrallaan. Siinä vaiheessa hän aloitti sisarusten lasten spämmimisen... soitteli omituisia ja pitkiä tenttauspuheluita ... Ei mitään hyvänmielen yhteydenpitoa vaan lähinnä kuulustelua.
Sitten kun vanhus ei pärjää kotona, yleensä lääkäri tai joku muu terv.hoidosta tekee pyynnön järjestää ymp. hoitopaikka, sitä ennen on käytetty kaikki mahdolliset palvelut kotiin.
Tämä on pitkä projekti, lääkärit tekevät omat havaintonsa jokaisen lääkärin käynnin yhteydessä ja arvioi yleistilanteen potilaan voinnista ja onko tapahtunut muutoksia, onko palvelun- tai hoitotarvetta. Ja juuri tämän takia lääkärit kirjoittelevat niitä hassuja tietoja potilassta, kuten yleisilme siisti tai yli- tai alipainoinen, vaikka se ei liittyisi hoitoon.
Monen vanhuksen vointia seurataan jopa vuosikymmeniä, eikä erilistä hoitajaa edes tarvitse, vaan pärjää kotona, palveluiden ansiosta.
Eikä edes yhteiskunta oleta lasten hoitavan vanhuksia, eikä se välttämättä ole vanhuksen etu.
Nämä "aktiivisesti hoitoon osallistuvat omaiset" ovat just niitä, jotka soittelevat hoitokotiin joka pikkuasiasta, häiritsevät hoitajia turhuuksilla ja saavat aikaan enemmän harmia kuin hoidon parannusta.
Itsemurha on varteenotettava vaihtoehto eutanasialakia odotellessa.
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että suurin osa näistä lapsettomien "kohtalon" kauhistelijoista on perheellisiä.
Sanoisin trolleja.
Aikuisista lapsista voi olla iloa ja apua vanhoille vanhemmilleen. Kuitenkin useimmat vanhat haluavat hoitaa itse itsensä niin pitkään kuin pystyvät. Lisäksi on niin, että kun vaivat ja sairaudet toden teolla alkavat, niin ei siinä omaiset hirveän pitkään pärjää hoitajina. Varsinkin muistisairaus on hyvin raskas minkään perheen hoitaa. Eikä potilaan ole mukava olla ahdistuneiden ja kyllästyneiden omaistensa, varsinkin jos osa hommista, kuten esim.peseytyminen menee riidaksi. Joissain perheissä hyvin iäkkäiksi elävät vanhemmat saattavat ehtiä kokemaan oman niinikään iäkkään lapsensa kuoleman.
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Enpä kyllä oleta enkä vaadi omilta lapsilta mitään huolenpitoa. Vanhempien tehtävä on huolehtia lapsista, ei toisinpäin. Toki jos haluavat auttaa sen saavat tehdä, mutta mitään en ole vaatimassa.
Pikemminkin jos alan olla ongelma niin hankkiutukaa eroon minusta.
Niin miten hankkiudutaan eroon? Et ilmeisesti edes ymmärrä, mistä puhut. Suomessa eutanasiaa ei ole sallittu.
Vielä. Mulla on kyllä hoitotahdossani jo kohta "mikäli eutanasia on jo sallittu, niin...".
Eutanasiaan tullaan silloinkin kyllä pomminvarmasti vaatimaan ihmisen oma tahdonilmaisu eli on järjissään oloa eutanasian tapahtuessa. Kukaan ei voi laillisesti "hankkiutua eroon" toisesta eutanasialla, ei vaikka hoitotahdossa sanoisit etukäteen sen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntuu, että suurin osa näistä lapsettomien "kohtalon" kauhistelijoista on perheellisiä.
Sanoisin trolleja.
Tässä ketjussa ehkä, mutta ylipäätään elämässä olen kuullut tätä voivottelua nimenomaan niiltä, joilla on lapsia. Itse olen lapseton. Ehkä heitä pelottaa, että omat lapset eivät hoidakaan.
Sinne hoivakotiin ei noin vain mennä, vaan paikkaa voi joutua jonottamaan pitkän aikaa kotona. Kotihoito käy pari kertaa päivässä antamassa lääkkeet ja lämmittämässä ruoan, ja jos käy hyvä tuuri niin saat myös vessakäyntejä ja viikottaisen suihkuavun. Muuten olet omillasi.
Ja hoivakoti voi olla ikävä paikka sellaiselle jolla ei ole omaisia huolehtimassa. Kun aamuhoitajat kiireessä miettivät kenen vaipanvaihto tehdään vasta lounaan jälkeen, se on se kenen puolesta kukaan ei valita. Ne joilla on aktiiviset omaiset pääsevät päivittäin sängystä ylös pyörätuoliin, heitä viedään vessaan ja he syövät yhdessä muiden kanssa. Heillä myös on joku joka huolehtii että kuulokoje toimii, silmälasit ovat ehjät, hammasproteesit ovat kunnolliset ja kaapissa on tarpeeksi vaatteita. Nuo asiat kun eivät hoitajille kuulu.
Se, jolla ei ole omaisia voi viettää monta päivää putkeen sängyssä ihan vain hoitajien kiireen takia. Muutama vaipanvaihto, lääkkeet ja ruoat tuodaan eteen, jos et osaa syödä itse niin hoitaja syöttää 10min jos ehtii.
Vierailija kirjoitti:
Oma vika jos tarvii vielä vanhana muiden apuja.
Etpä ole tainnut ajatella asiaa kovin laajasti. Palikassa on kuusi sivua,eikä vain sitä yhtä.
Aiotko itse ennakoida vanhuuden sairauskohtauksesi tai kaatumisesti niin, että käyt 5 minuuttia ennen avaamassa ulko-oven ja pidät puhelimen kourassasi jos vaikka kykenet itse soittamaan itsellesi ehkä apuakin. Sanontakin kertoo että "vanhuus ei tule yksinään" vaan kutsumattomina vieraina tulevat myös sairaudet ja kolotukset ja erilaiset vaivat. Paras tietysti jos olisi sitten henki pois samantien eikä tarvisisi jäädä lattialle henkiin odottamaan tuleeko joskus. Tuleeko ehkä ennemmin tai myöhemmin.
Vierailija kirjoitti:
Sitten kun vanhus ei pärjää kotona, yleensä lääkäri tai joku muu terv.hoidosta tekee pyynnön järjestää ymp. hoitopaikka, sitä ennen on käytetty kaikki mahdolliset palvelut kotiin.
Tämä on pitkä projekti, lääkärit tekevät omat havaintonsa jokaisen lääkärin käynnin yhteydessä ja arvioi yleistilanteen potilaan voinnista ja onko tapahtunut muutoksia, onko palvelun- tai hoitotarvetta. Ja juuri tämän takia lääkärit kirjoittelevat niitä hassuja tietoja potilassta, kuten yleisilme siisti tai yli- tai alipainoinen, vaikka se ei liittyisi hoitoon.
Monen vanhuksen vointia seurataan jopa vuosikymmeniä, eikä erilistä hoitajaa edes tarvitse, vaan pärjää kotona, palveluiden ansiosta.
Eikä edes yhteiskunta oleta lasten hoitavan vanhuksia, eikä se välttämättä ole vanhuksen etu.
Kotiin pistettiin vanhus katetrin kanssa. Vanhus ei päässyt itse sängystä ylös. Kotihoidon mukaan syynä oli hän "tykkää" makoilla. Lopulta yhden hoitokotipiipahduksen jälkeen, lääkäri kieltäytyä kotiuttamasta vanhusta koska se olisi ollut heitteillejättö. Vanhus pääsi viimeisiksi 4 viikoksi hoitokotiin kuolemaan.
Suomessa on ihminen pulassa siinä vaiheessa, kun on liian terve sairaalaan mutta liian sairas kotiin.
Kun olen 90-vuotias vanhus, 18-vuotias tyttöystäväni hoitaa. Todennäköisesti kuolen onnellisesti kaluni tämän suussa. :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama ulkkishoitsu meidät hoitaa lopulta kaikki, lapselliset ja lapsettomat.
Lapsettomilta hän vie ensin rahat, mutta lapselliset pystyvät edes vaihtamaan hoitopaikkaa, jos hoito on huonoa. Yhtään kukaan ei valvo lapsettoman etua.
Millähän taikatempulla se hoitopaikan vaihto onnistuu, kun sinne hoitopaikkaankin on lähes mahdoton päästä?
Ymmärrän, että lapsettomia kiukuttaa oma kohtalonsa, mutta niin se vaan menee, että perheetön on vanhan täysin muiden vieraiden ihmisten armoilla.
Mikä tämä kauhean synkkä katkeroitumut näkemys on? Lapsettomilla on ystäviä ja läheisiä, jotka voivat auttaa.
Lapseton voi myös tehdä testamentin, jolla määrää koko omaisuutensa vaikka sille serkunkumminkaimantyttärelle, joka on käynyt vanhuksen luona ja hoitanut vanhuksen asioita. Me, joilla on rintaperillisiä, emme voi täysin ohittaa niitäkään lapsiamme, jotka eivät laita tikkua ristiin meidän hyväksemme. Vähintään lakiosansa saavat.
Tässä ei nyt ollut perusteluita lainkaan.