Miksi tällä palstalla tuntuu olevan sellainen käsitys, että amikset ovat automaattisesti tyhmiä ja korkeakoulutetut älykkäitä?

toi asia voi olla jopa päinvastoin-

koska älykkäät  saattaa  olla tylsistyneitä tavallisessa koulussa- ja koulu saattaa  sopia niille jotka ei itse niin paljon ymmärrä?

- nykyään kyse on jo rasistisesta natsistis-fasistis jaottelusta koska vain rikkaat enää pystyy opiskelemaan joten alkoi heti tuo oppi-arvoilla rehenteleminen ja muiden aliarvostus- kun kansaa  köyhistetään, jne...

suomenkansaa tuhtoaan  nyt...

Vierailija kirjoitti:

Koska se on niin.

Voisitko kirjoittaa, millä perustelet tämän väitteen?

TON EDELLISEN AJATUS  SIIS OLI SE  ETTÄ ÄLYKKÄÄT  SAATTAA OLLA JO PIENESTÄ IHAN KIINNOSTUNEET MUIHIN ASIOIHIN KOULUN ULKOPUOLELLA- eikä silleen ole lukutoukkia jne...?

ps.

Miks v. 2015 persut toi Suomeen 51000 kehitysmaa-mamua ja ei kotouttanut-ja nyt ihmettelevät jos on

ongelmia?



Persut on valehtelijoita, rasismilla ratsastavia kansamme pettureita?



Kotouttaminen tarkoittaa että maahanmuuttaja kotiutuu ja saavuttaa tavallisen elämänmenon ja mahdollisuudet uudessa maassa, jolloin ei myöskään synny ongelmia maahanmuutossa- kotouttamiseen kuuluu mm ilmainen uuden kielen opiskelu, että maahanmuuttaja oppii suomen- tai ruotsinkielen käytön,- ja opetus uuden maan tavoista- että maahanmuuttaja oppii tuntemaan maan tavat ja säännöt ja toimimaan niiden mukaisesti.

Vierailija kirjoitti:

Mitä toisaalta tarkoitetaan älykkyydellä? Korkeakoulutetut ovat ehkä keskimäärin "kirjafiksumpia" kuin amikset, mutta amikset voivat puolestaan olla uskomattoman taitavia kädentaidoissa ja ns. käytännön asioissa. Kai nekin jonkinlaista älykkyyttä edellyttävät?

Ei kyllä kaikki amikset ole mitään taitavia kädentaidoissa. Osa on todella tunareita ja tekee huonoa jälkeä.  Ei esim. taitavasti maalattu seinä tai johtojen yhdistäminen edusta älykkyyttä vaan vakaata kättä ja harjoittelua. Itse olen DI ja minulla oli koulussa kädentaitoaineet 9-10. Osaan maalata, remontoida, ommella ja soittaa varsin hyvin. Monesti matemaattisesti lahjakkaat ovat luovia ihmisiä ja minunkin kollegoista moni on varsin musikaalisia ja/tai taitavia rakentamaan ja remontoimaan. Tietoteknisissä taidoissa lähes kaikkien taidot ylittää datanomin.

Tällaisia yleistyksiä tekee tyhmät ihmiset. 

Kauppatiedettä opiskelee kaikki äärimmäisen vittumaiset ja luonnehäiriöiset psyko-sosiopaattiset narsisti-selkäänpuukottajaluokan ihmisrauniot, jotain humanistihumppaa pössyttelevät hörhöt. Korkeakoulutetuista ehkä he ovat järkevimpiä joiden kursseilla ratkaistaan lineaarialgebran, matsiisilaskennan yhtälöitä unohtamatta integraalilaskentaa. Näin ajatellen pidän ammattikoulua hyvänä oikopolkuna ja kyllähän järkevä ihminen hakee oikopolun ryhtymällä esimerkiksi putkimieheksi, koneenkorjaajaksi tai keittäjäksi. Jos kahden kolmen vuoden koulutuksella pääsee elantoon kiinni, niin onhan se järkevää yksilön kannalta. Yhteiskunta voi olla toista mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Mutu-tuntumalta sanoisin, että keskimäärin maisterin ja amiksen välillä ei ole suurta eroa älykkyydessä. Ennemminkin kyse on siitä, minkälaista työtä haluaa tehdä ja myös sukutausta vaikuttaa jonkin verran. Tohtorit ja tutkijat ovat tietysti älykkyydessään ihan omaa luokkaansa, mutta heitä on akateemisista aika pieni osa.

Maisterin ja amiksen älykkyysero on varmasti paljon suurempi kuin tohtorin ja maisterin. Kaikkia amistöitä voi tehdä keskitason älykkyydellä ja suurinta osaa jopa sen alle. Akateemisista ammateista suurimmassa osassa vaaditaan keskitasoa korkeampi älykkyys. Huippuälykäs voi olla putkari mutta älyllisesti heikkolahjainen ei voi olla kirurgi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä toisaalta tarkoitetaan älykkyydellä? Korkeakoulutetut ovat ehkä keskimäärin "kirjafiksumpia" kuin amikset, mutta amikset voivat puolestaan olla uskomattoman taitavia kädentaidoissa ja ns. käytännön asioissa. Kai nekin jonkinlaista älykkyyttä edellyttävät?

Ei kyllä kaikki amikset ole mitään taitavia kädentaidoissa. Osa on todella tunareita ja tekee huonoa jälkeä.  Ei esim. taitavasti maalattu seinä tai johtojen yhdistäminen edusta älykkyyttä vaan vakaata kättä ja harjoittelua. Itse olen DI ja minulla oli koulussa kädentaitoaineet 9-10. Osaan maalata, remontoida, ommella ja soittaa varsin hyvin. Monesti matemaattisesti lahjakkaat ovat luovia ihmisiä ja minunkin kollegoista moni on varsin musikaalisia ja/tai taitavia rakentamaan ja remontoimaan. Tietoteknisissä taidoissa lähes kaikkien taidot ylittää datanomin.

 

Oppimiskyky on tässä se juttu. Surullista kyllä, matikasta ehdot saanut voi olla kädentaidoissakin täysi surkimus. Vastaavasti älykäs ja oppimiskykyinen DI oppii halutessaan myös muita juttuja kuten remontointia, jos se häntä kiinnostaa. 

eri

Toisaalta, mitä väliä sillä on, jos suurin osa amiksista ei ole mitään ruudinkeksijöitä? Eikö ole hyvä, että myös heille on tasolleen sopivia töitä, joilla he voivat ansaita elantonsa.

Minkä kaltaisessa älykkyyden lajissa?



Älykkyyttäkin määritellään usein vain mensan testien kautta ja matemaattisesti, mutta silti kaikki yliopistoissa eivät ole matemaattisesti hyviä.

Minusta se ei ole olennaisinta, että opiskelisi korkeakoulussa, vaan sen sijaan se, että on kiinnostunut jostain muustakin kuin ns. hömppä-asioista, eli jostain somen roskasisällöstä yms. Eli on kiinnostunut esim. yhteiskunnallisista asioista, on tärkeätä. (Nykyisin lukuisilla ihmisillä on myös somen aiheuttamana muodostunut taipumus jatkuvaan mukavuus- ja elämyshakuisuuteen. Tämä saa puolestaan karttamaan ns. vääriä tunteita, joka saa aikaan henkistä pahoinvointia.)

No enpä tiedä. Miksiköhän. 

No pelkästään alakoulussa erot on jo niin isoja, että jotkut osaavat hädin tuskin lukea saati kirjoittaa. Heillä ei tee akateemisessa maailmassa mitään, mutta sen sijaan heistä voi tulla ihan hyviä putkimiehiä.

Nämä käsitykset tulevat siitä, miten elämässä ja Suomessa asiat ovat, hyvä ap.

Viisaan merkki se, että ymmärtää kaiken olevan lahjaa. 

Ammattikorkea on paras. Amikset ja yliopistot menee samaan laariin.

Ihmisethän ovat nyt tyhmentymässä, on uutisoitu. Ja tämä johtuu ilmeisimmin somesta. 

Jokin aika sitten luin vuoden opettaja Mari Toivolan kirjoituksen, jossa hän mainitsi, että nykyisin peruskoulussa annetaan kolminkertaisesti kiitettäviä arvosanoja verrattuna vaikka noin 20v. takaiseen aikaan. Tämä kehitys kouluissa on siis nostanut enemmän ihmisiä älykkäiksi luettaviin, koska arvostelun kriteereitä on laskettu. MIten tämä vaikuttaa sitten siihen, millaista ainesta on korkeakouluissa? Myös oppikirjojen sisältöjä on huomattavasti supistettu aiemmasta, tästä oli HS:ssa vertailu viime vuonna.

Muistan että Suomessa lukion suorittaneiden keskimääräinen äo oli 110. Jos sitten katsotaan yliopistoon sieltä menneiden äo:ta niin niiden keskiarvo on tuotakin korkeampi. Veikkaan, että amispuolen keskimääräinen äo asettuu 90 tienoille tilastollisesti.

Veikkaisin että täällä on paljon ihmisiä joilla on heikko itsetunto. Siis sekä korkeakouluttautuneita että amiksia. Heillä on sitten tarve vääntää näistä asioista. 

 

Mulle tällainen ajattelu tuli pari vuotta sitten yllätyksenä. Jossain keskusteltiin siitä, millaisia toiveita kumppanille kullakin on tai oli silloin, kun oli viimeksi sinkku. Pahaa aavistamatta luettelin koulutustason muiden piirteiden joukossa, ja siitä syntyi juurikin tällaista kummat ovat älykkäämpiä -tason keskustelua. Toinen pointti jota esitettiin, oli varakkuus. Kuulemma sanoin koulutustason siksi, etten kehtaisi suoraan sanoa halunneeni varakkaan miehen.

Eniten minua tässä hämmentää se tarve saada validointia omille toiveille tai koulutustasolleen. Ei mua vaan kiinnosta, mitä vieraat ihmiset niistä ajattelee. Kouluttauduin, koska halusin ja pystyin. Halusin ja sain kouluttautuneen puolison, koska minulle opiskelu on tärkeää ja koska halusin kumppanin jolle se myös on tärkeää. Varmasti kaikilla ihmisillä on joitain asioita, joissa toivovat kumppaniltaan samankaltaisuutta. Minulle yksi niistä on kouluttautuminen. 

Mä oon amis. ÄO on yli 125, harrastan shogia ja shakkia ja kieliä. Osaan sujuvasti näitä:

englanti

japani

korea

katalaani

espanja

italia

ruotsi

Oon duunari palkanlaskija.

Huomattavasti älykkäämpi kuin korkeasti koulutetut naiset, jotka ovat ihme narsisteja, kun luulevat olevansa parempia.