Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelu. Jotainhan tavassa opiskella kieltä on pielessä, jos opiskelet vuosia, muttet sitten osaa edes kahvilassa tilata.
15.02.2025 |
Näin kärjistetysti.
Hyvin tyypillinen ongelma siis on aivan arkipäivän peruskielen osaamattomuus, täysi kyvyttömyys kommunikoida aivan alkeet, vaikka kieltä on opiskeltu pitkällekin, käyty läpi kaikki mahdollinen kielioppi koukeroineen ja sääntöineen, luettu älyttömän vaikeaa tekstiä oppikirjoista ja käännetty niitä sekä harjoiteltu todella vaikeita sanoja.
Ei ole lainkaan harvinaista kuulla, että "opiskelin ranskaa neljä vuotta, enkä sanaakaan osaa arkielämässä sanoa tai kommunikoida".
Tein aloituksen siksi, että olen nyt aloittanut vieraan kielen opiskelun, enkä halua tuhrata tähän viittä vuotta aikaa todetakseni, etten osaisi edes sämpylää kahvilassa sitten tosipaikan tullen tilata.
Eli keskustelua tehokkaasta kielten opiskelusta ja vinkkejä. Ihan arkielämän tilanteita varten, ei mitään ydinfysiikkatasoiselle osaamiselle pyrkimistä.
Eli miten uusi kieli kannattaa opiskella, että ihan normaalissa arjessa pystyisi tuosta noin vain puhumaan perusjuttuja!
Kommentit (249)
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Voisikohan yksi syy olla siinä, että täällä pystyy kotiutumaan myös ruotsiksi? Se voi olla monelle indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvalle helpompi kieli oppia kuin suomi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pitää kuunnella paljon ja uskaltautua puhumaan heti kun on mahdollisuus vaikka menisi kuinka pieleen. Ja ääntäminen. Hällä väliä miten äännät kunhan puhut.
Terveisin ranskaa 8 vuotta opiskellut, ja täysin sanaston unohtanut koska en uskalla ääntää sitä, mutta myös kolme vuotta espanjaa opiskellut ja kokolailla sujuvasti kielen oppinut, koska helppo äännettävä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Voisikohan yksi syy olla siinä, että täällä pystyy kotiutumaan myös ruotsiksi? Se voi olla monelle indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvalle helpompi kieli oppia kuin suomi.
En usko, sillä eihän mediassa ole ikinä mitenkään tuotu ilmi sitä, että maah anmuuttajat olisivatkin opiskelleet ruotsin ja sitä myöten esim. pystyneet valloittamaan työpaikat, joihin vaaditaan ruotsin kielen taitoa. Eikä mediassa puhuta, että maah anmuuttajalapset olisivat valloittaneet urakalla ruotsinkieliset peruskoulut. Siitä muuten jotenkin ollaan hiljaa ja hyshys matalalla profiililla, että suomenruotsalaisilla on ihan omat koulurakennukset, jossa ovat omassa kuplassaan koko peruskoulun.
Vierailija kirjoitti:
Senkin uusavuttomat hunsvotit. chatgpt.com auki ja pyydätte älyä opettamaan.
Esim.
Kuinka tilaan ruotsiksi kupin kahvia ja hillomunkin?
ChatGPT said:
Voit tilata kahvin ja hillomunkin ruotsiksi näin:
"Jag skulle vilja ha en kopp kaffe och en syltmunk, tack."
Jos haluat olla erityisen kohtelias, voit sanoa:
"Skulle jag kunna få en kopp kaffe och en syltmunk, tack?"
Tämä tekee tilauksesta ystävällisemmän ja kohteliaamman! 😊
Tuota ylikohteliasta muotoa en suosittele käyttämään Ruotsissa. Se on kuin teitittely ruotsiksi: sitä pidetään herkästi kettuiluna. Ennemmin kannattaa muistaa sanat tack ja varsågod niin homma toimii hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Voisikohan yksi syy olla siinä, että täällä pystyy kotiutumaan myös ruotsiksi? Se voi olla monelle indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvalle helpompi kieli oppia kuin suomi.
Pelkällä ruotsilla ei pärjää. Pienellä paikkakunnalla sillä voi varmaan hoitaa arkielämän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Koska heidän äidinkielensä on englanti, ja koska me suomalaiset näin ollen puhumme heille aina englantia kuvitellen tekevämme palveluksen. Ja meistä tuntuu hyvältä jälkikäteen kun olimme pystyneet neuvomaan "turististia", joka ei ole turisti vaan asuu maassa mutta ei opettele kieltä, koska ilmankin pärjää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Voisikohan yksi syy olla siinä, että täällä pystyy kotiutumaan myös ruotsiksi? Se voi olla monelle indoeurooppalaista kieltä äidinkielenään puhuvalle helpompi kieli oppia kuin suomi.
En usko, sillä eihän mediassa ole ikinä mitenkään tuotu ilmi sitä, että maah anmuuttajat olisivatkin opiskelleet ruotsin ja sitä myöten esim. pystyneet valloittamaan työpaikat, joihin vaaditaan ruotsin kielen taitoa. Eikä mediassa puhuta, että maah anmuuttajalapset olisivat valloittaneet urakalla ruotsinkieliset peruskoulut. Siitä muuten jotenkin ollaan hiljaa ja hyshys matalalla profiililla, että suomenruotsalaisilla on ihan omat koulurakennukset, jossa ovat omassa kuplassaan koko peruskoulun.
Jos on ruotsinkielisestä tai kaksikielisestä perheestä, niin ilman muuta ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turussa on fiksumpaa laittaa lapsi ruotsinkieliseen kuin suomenkieliseen kouluun, koska suomen oppii joka tapauksessa ympäristön kautta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielestäni kaikki m aahanmuuttajatlapset pistetään suomenkielisiin peruskouluihin.
Pääsevätkö he edes ruotsinkielisten kouluihin?
"Jos on ruotsinkielisestä tai kaksikielisestä perheestä, niin ilman muuta ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turussa on fiksumpaa laittaa lapsi ruotsinkieliseen kuin suomenkieliseen kouluun, koska suomen oppii joka tapauksessa ympäristön kautta."
Suomen kirjakieli on käytännössä eri kieli kuin puhuttu suomi. Jos käy kaikki koulut ruotsiksi, jää suomen kirjoitustaito helposti heikoksi, vaikka puhetaito olisi täydellinen. Itse asiassa nykyään kirjakieltä ei opita kunnolla edes suomenkielisissä kouluissa, koska moni ei lue kirjoja eikä kirjoita kirjakielellä paljonkaan, ja äidinkielen tunteja on liian vähän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nimenomaan.
Suomen kielen yksi ongelma on se, että puhuttu kieli eroaa todella paljon kirjakielestä.
Lisäksi suomen kieli miljoonine taivutuksineen koetaan äärimmäisen vaikeaksi.
Suomihan on rankattu top 5:n vaikeimman kielen joukkoon koko maailmassa.
Vierailija kirjoitti:
"Jos on ruotsinkielisestä tai kaksikielisestä perheestä, niin ilman muuta ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turussa on fiksumpaa laittaa lapsi ruotsinkieliseen kuin suomenkieliseen kouluun, koska suomen oppii joka tapauksessa ympäristön kautta."
Suomen kirjakieli on käytännössä eri kieli kuin puhuttu suomi. Jos käy kaikki koulut ruotsiksi, jää suomen kirjoitustaito helposti heikoksi, vaikka puhetaito olisi täydellinen. Itse asiassa nykyään kirjakieltä ei opita kunnolla edes suomenkielisissä kouluissa, koska moni ei lue kirjoja eikä kirjoita kirjakielellä paljonkaan, ja äidinkielen tunteja on liian vähän.
Ei välttämättä, jos kotona on kuitenkin puhuttu myös suomea ja on opiskellut koulussa äidinkielentasoista suomea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Jos on ruotsinkielisestä tai kaksikielisestä perheestä, niin ilman muuta ainakin pääkaupunkiseudulla ja Turussa on fiksumpaa laittaa lapsi ruotsinkieliseen kuin suomenkieliseen kouluun, koska suomen oppii joka tapauksessa ympäristön kautta."
Suomen kirjakieli on käytännössä eri kieli kuin puhuttu suomi. Jos käy kaikki koulut ruotsiksi, jää suomen kirjoitustaito helposti heikoksi, vaikka puhetaito olisi täydellinen. Itse asiassa nykyään kirjakieltä ei opita kunnolla edes suomenkielisissä kouluissa, koska moni ei lue kirjoja eikä kirjoita kirjakielellä paljonkaan, ja äidinkielen tunteja on liian vähän.
Ei välttämättä, jos kotona on kuitenkin puhuttu myös suomea ja on opiskellut koulussa äidinkielentasoista suomea.
Jos lukee ja kirjoittaa paljon suomeksi, niin oppii kirjakielen. Sitä ei opi puhumalla eikä kirjoittamalla lyhyitä puhekielisiä tekstejä. Suomeksi on maailman helpointa kirjoittaa sanoja, mutta lauseet ja virkkeet ovat vaikeita suomenkielisellekin, joka on käynyt suomenkielisen koulun.
Kaksikieliselle on varmaan mahdollista oppia kirjakieli vapaa-ajalla ja ehkä koulun suomen tunneillakin. Ruotsinkieliset harvoin kirjoittavat suomea virheettömästi, vaikka puhetaito olisi täydellinen. Usein taito ei riitä mitenkään siihen, että voisi töissä kirjoittaa suomeksi, vaikka henkilö puhuisi aivan sujuvasti. Osalla kirjoitus on hädin tuskin ymmärrettävää. He eivät selvästi itse myöskään tajua kirjoittavansa ihan päin seiniä. Ja nämä ovat sen ajan ihmisiä, kun koulussa vielä opetettiin oikeinkirjoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Koulun perinteonen tapa opiskella kieltä sopii joillekin. Minulle ei ole tehokasta opetella sanoja ulkoa ilman kontekstia
Sanat jäävät paremmin mieleen, kun niihin liittyy konteksti, esim. jokin visualisoitu tarina. Sen jälkeen niitä voi kyllä kerrata sanalistoinakin, jolloin tuo konteksti (paikka tarinassa tai miljöössä) usein tulee samalla mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla ruotsinkieliset eivät osaa kirjoittaa suomea?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulun perinteonen tapa opiskella kieltä sopii joillekin. Minulle ei ole tehokasta opetella sanoja ulkoa ilman kontekstia
Sanat jäävät paremmin mieleen, kun niihin liittyy konteksti, esim. jokin visualisoitu tarina. Sen jälkeen niitä voi kyllä kerrata sanalistoinakin, jolloin tuo konteksti (paikka tarinassa tai miljöössä) usein tulee samalla mieleen.
Minä muistan edelleen 3. luokan kuulausilaulun englanniksi, vaikka siitä on aikaa kohta 40 vuotta. Lauluja, erityisesti sellaisia joilla opetetaan lapsille kieltä paikallisissa kerhoissa ja päiväkodeissa, kannattaa hyödyntää suosiolla. Oppii helposti esim kuukaudet, numerot, viikonpäivät, värit ja muodot. YouTube on tässä ihan korvaamaton.
Suomalainen osaa vaan yhtä kieltä. Se ei miksikään muutu. Huomaa selvästi etelänmatkoilla kun tilataan juomaa ja ruokaa. Jopa rallienklanti on parempaa. Hävettää olla Suomalainen.
Se kieli kuulostaa aina erilaiselta, kun natiivipuhuja puhuu.
Moni, joka on opiskellut saksaa, sanoo, että se on niin vaikea kieli, että tuntuu, ettei sitä osaa vuosienkaan jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään, tai oikeastaan jo pitkään on ollut muodissa niin sanottu "sosiaalinen kielenoppiminen" jossa korostetaan kaikkea muuta kuin perinteistä kielioppia ja sanaston pänttäämistä. Ajatellaan että kielen voi jotenkin itsestään oppia suorastaan leikin varjolla, vaikka ei ymmärtäisi sen rakenteesta mitään tai joutuisi puurtamaan asian eteen. Suomeksi sanottuna tämäkin on asia, jossa vaatimustasoa on alennettu jotta ihmisille ei tulisi paha mieli ja voisivat ajatella oppivansa.
varmaan hyvä olis yhdistellä käytäntöä ja teoriaa. ainahan sitä merimiehet ja sotilaatkin on auttavalla tasolla oppineet kieliä apinoimaan. mutta että pystyy tuottamaan omia lauseita ja ajatuksia jollain kielellä täytyy ymmärtää kielioppia ja olla laaja sanavarasto
Totta kai pitää ymmärtää kielioppia. Mutta jossain mennään metsään, jos vuosienkaan jälkeen ei pysty sämpylää ja vettä tilaamaan opiskellulla kielellä, vaikka tietää kyseisen kielen kieliopista paljon ja on vuosikausia taivutellut verbejä ja kieliopin sääntöjä. Tai kysymään, missä esim. vessa on. Tämmöinen arjen käytännön kieli ei monilta suju.
Kuinka moni osaa oikeasti edes arjen ruotsia, vaikka jokainen on ruotsia opiskellut vuosia kouluiss?. Ruotsi on pakollinen jokaisessa koulussa myös peruskoulun jälkeenkin huom. Väitän, että moni ei edes osaisi kysyä missä vessa sijaitsee tai miten asioidaan kaupassa esim. ei osaa kysyä, onko teillä tästä paidasta suurempaa kokoa ja tiettyä väriä tai että voiko maksaa käteisellä tai kortilla jne.
:D