Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelu. Jotainhan tavassa opiskella kieltä on pielessä, jos opiskelet vuosia, muttet sitten osaa edes kahvilassa tilata.
15.02.2025 |
Näin kärjistetysti.
Hyvin tyypillinen ongelma siis on aivan arkipäivän peruskielen osaamattomuus, täysi kyvyttömyys kommunikoida aivan alkeet, vaikka kieltä on opiskeltu pitkällekin, käyty läpi kaikki mahdollinen kielioppi koukeroineen ja sääntöineen, luettu älyttömän vaikeaa tekstiä oppikirjoista ja käännetty niitä sekä harjoiteltu todella vaikeita sanoja.
Ei ole lainkaan harvinaista kuulla, että "opiskelin ranskaa neljä vuotta, enkä sanaakaan osaa arkielämässä sanoa tai kommunikoida".
Tein aloituksen siksi, että olen nyt aloittanut vieraan kielen opiskelun, enkä halua tuhrata tähän viittä vuotta aikaa todetakseni, etten osaisi edes sämpylää kahvilassa sitten tosipaikan tullen tilata.
Eli keskustelua tehokkaasta kielten opiskelusta ja vinkkejä. Ihan arkielämän tilanteita varten, ei mitään ydinfysiikkatasoiselle osaamiselle pyrkimistä.
Eli miten uusi kieli kannattaa opiskella, että ihan normaalissa arjessa pystyisi tuosta noin vain puhumaan perusjuttuja!
Kommentit (249)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. Mieheni on saksalainen ja sisarentyttäreni on lukenut A- saksan, kirjoitti viime vuonna. Luulisi että kun on ihan lähipiirissä tuttu aikuinen jonka kanssa voisi sitäkäytännön kielitaitoa harjoitella, niin tilaisuutta käytettäisiin. Mutta ei. Tämä tyttö on aivan kipsissä jos mieheni hänelle jotain sanoo, vaikka ihan vaan mitä kuuluu. Vastaus siihen kysymykseen on opittu ja varmaan siellä kolmannella luokalla mutta suuta ei saada auki millään. Saman huomion olen tehnyt muidenkin nuortem kohdalla, jotka ovat koulussa opiskelleet muuta kieltä kuin englantia. Ja sitä englantia sitten tungetaan joka paikkaankummallista
Ainakin ennen koulussa keskityttiin hinkkaamaan tunnilla oikeaa kielioppiasua ja ääntämistä niin paljon, että kympin oppilaatkin olivat kipsissä kun piti puhua. Sen vuoksi suomalaisille on vieraiden kielten puhuminen vaikeaa. Englanti on tullut netin myötä niin tavalliseksi, että ymmärretään englantia puhuttavan monin eri tavoin ja uskalletaan itsekin puhua englantia. Muiden kielten kanssa asia on vielä kai hakusessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin minkä tason opiskelusta on kyse? Filologian opiskelu yliopistossa tökkii jo esimmäisenä vuonna, jos ei ole koulun lisäksi ollut muuta kosketusta kieleen. Sisäänpääsykin vaikeaa. Puolia opintopisteitä väkerretään tuntitolkulla kotona. Ihan eri tasolla 'opiskellaan', jos käydään istumassa pari tuntia viikossa työväenopiston iltakurssilla. Pari sivua kotitehtäviä voi tehdä, jos huvittaa. Seuraavalla tunnilla kerrataan kuitenkin.
Ihan alkeista lähtemisestä siis. Ja tavoitteena on vain kommunikointi arkielämässä. Tuntuu, että tuohon ei pääse, vaikka opiskelisi vuosia.
Musiikki myös auttaa kielen opettelussa ja lausumisessa. Voit laulaa laulujen mukana opiskelemasi kielellä laulettuja kappaleita vaikkei olisi lauluääntäkään, kunhan sen teke
Lyriikoita voi tutkia osoitteessa Lycistranslate.com.
Vierailija kirjoitti:
Kieltä oppii puhumaan vain puhumalla. Netistä varmaan löytyy ryhmiä tms. missä voi opetella puhumaan. Leffoja voi katsoa ilman tekstitystä ja lukea kirjoja kielellä tai pienemmällä kynnyksestä uutis artikkeleita. Itse kuvittelin joskus ymmärtäväni kohtuu hyvin englantia kunnes aloin lukemaan kirjoja kielellä.
Melkein jokaisessa länsimaassa on oma yleisradioyhtiönsä ja sen nettisivut. Sieltä kannattaa vasta aluksi vaikka selkokieliset sivut ja lukea joka päivä uutisia selkokielellä. Ei voi olla oppimatta vierasta kieltä kun tuon ottaa tavaksi.
Haluat siis saavuttaa toiminnallisen kielitaidon. Opiskelen vierasta kieltä, jota en juurikaan ole kuullut aiemmin, joten aloitin aivan alusta.
Minä aloitin opiskelemalla sanoja, ja kun ovat niin vaikeasti kirjoitettuja kielessä jota opiskelen, kirjoitin niitä käsin ylös papereille. Uudestaan ja uudestaan, kun tulivat taas vastaan niin muistijälki niistä vahvistui. Sellaisia perussanoja joita käytän myös suomeksi usein, asioille nimiä ja yleisiä verbejä. Minulla on jossain määrin näköaistiin nojaava muisti, joten sanoja hakiessani näen ne kirjoitettuna edessäni. Vaikka sana olisi aluksi todella vaikea, siitä tulee tuttu kun sen tapaa tarpeeksi usein.
Opiskelin niitä äänteitä huolella, joita ei suomen kielessä ole. Harjoittelin siis ääntämistä ja asetin itseni kritiikin alle, ja minua korjailtiin. Se kannattaa tehdä mahdollisimman alkuvaiheessa kielen opiskelua, koska aloittelijana saa helposti anteeksi. Jos suun avaamista venyttää liian pitkälle, menee aikaa hukkaan ja kynnys kasvaa.
Kieliopissa yksinkertaiset taivutukset ja yleisimmät sanaluokat, jotta lauseet ja sanat alkavat hahmottua. Suomen kielessä sanojen äänneasu on lähellä kirjoitusasua, jos opiskeltavassa kielessä ne eroavat paljon toisistaan, kannattaa opetella yhdistämään kuultu sana sen kirjoitusasuun.
Opettaja neuvoi että mahdollisimman pian pitäisi yrittää alkaa ajattelemaan vieraalla kielellä. Tähän tarvitsee jo orastavan ymmärryksen lauseen muodostumisesta. Kuuntelin paljon kieltä, joka oli tietysti aluksi pitkäveteistä, kun en ymmärtänyt kuin sanan sieltä ja täältä, hyvä jos hahmotti sanojen rajat. Ihan sama millaista sisältö oli, äidinkielisten puhumana kaikki puhuttu kieli oli hyödyllistä kuunneltavaa.
Käytin kaiken vapaa-ajan opiskeluun noin yhden lukuvuoden ajan, ja loppuvaiheessa pakotin itseni puhumaan. Minulle oli raastavaa kun aluksi en saanut ilmaistua itseäni kielellä tarpeeksi tarkasti, ja väsyin nopeasti keskusteluissa. Kauhean turhauttavaa kun sanoja ei vain ole ehtinyt kerätä vielä sitä määrää, että voisi tuottaa vaivatonta puhetta. Jos sen vaiheen jaksaa elää läpi, sen jälkeen minulla alkoi helpottaa. Jokainen tuotettu lause ei ole taistelun takana.
Enää en opiskele sanoja kirjoittamalla ylös, vaan katson sanankirjasta sitä mukaa kun uusia tulee vastaan. Nyt pidän sanavarastoa muistin pinnalla kuuntelemalla kieltä ja opiskelen kielioppia, koska taivuttaminen on suurempi ongelma. Minulla on jo melko paljon sanoja, mutta ei niillä tee mitään jos ei osaa taivuttaa niitä puhuessa siihen muotoon, mitä tarvitsee.
Sen takia joudun sitten kiertämään ja selittämään asioita enemmän kuin oikeasti tarvitsisi. Olen opiskellut kielioppia intensiivisesti, mutta se on niin laaja kokonaisuus että osa tiedosta jota päähäni kaadetaan, valuu hukkaan. Kyllästymiseen asti toistan samoja sääntöjä, kunnes en enää tee virheitä sen tietyn asian kanssa. Ei kannata liikaa antaa painoarvoa vastoinkäymisille kielen kanssa, vaan muistaa kaikki onnistumiset.
Minulla järjestys oli että ensin opin lukemaan ja kirjoittamaan, sitten ymmärtämään kuulemaani ja vasta viimeisenä puhumaan. Joillakin järjestys on toisenlainen. Nuo prosessit eivät etene mitenkään tasaisesti vaan kielen oppiminen on minulla poukkoilevaa.
Tarkoitus olisi oppia kieli niin hyvin, että voisin käyttää sitä työssäni. Kahvin tilaaminen onnistuu jo 😉
Ainiin, jos kielessä on paljon epäsäännöllisyyttä, kieliopista poikkeavat asiat on vain pakko opetella ulkoa. Ne yleisimmät poikkeavuudet arkikielessä kyllä oppii nopeasti, kun niihin törmää usein. Samoin kun olen tehnyt mm. pronominien kanssa, kun ne kerran opettelee hyvin, niitä ei tarvitse enää ajatella. Jos ei opettele, takeltelee niiden kanssa jokaisessa keskustelussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kielitaitoa täytyy pitää yllä koko ajan ja kieltä pitää käyttää jatkuvasti. Muuten se opittu häviää taivaan tuuliin.
Kieli tulee nopeasti takaisin kertaamalla. Se, että kielitaidon hävittää lopullisesti, tapahtuu vasta dementikkona.
Kyllä. Hankittu kielitaito ei häviä, vaan sen pystyy palauttamaan ihmeen hyvin takaisin jopa vuosikymmenten jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hankkia kieltä puhuva rakas. Toki jos on aviossa niin hankala tilanne.
Helpompaa ja mukavampaa hankkia kieltä puhuva kirjeenvaihtokaveri vaikka Penpalworldista. Ystävyys voi olla rakkaussuhdetta pitempi. Romantiikan sanaston oppii vaikka kohdekielistä Harlequin-kirjaa lukemalla.
Harlekiinit löytyvät 12 eri kielellä apista Harlequin e-librairie
Youtube täynnä myös äänikirjoja kaikilla mahdollisilla kielillä, ilmaiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen ihmetellyt samaa. Mieheni on saksalainen ja sisarentyttäreni on lukenut A- saksan, kirjoitti viime vuonna. Luulisi että kun on ihan lähipiirissä tuttu aikuinen jonka kanssa voisi sitäkäytännön kielitaitoa harjoitella, niin tilaisuutta käytettäisiin. Mutta ei. Tämä tyttö on aivan kipsissä jos mieheni hänelle jotain sanoo, vaikka ihan vaan mitä kuuluu. Vastaus siihen kysymykseen on opittu ja varmaan siellä kolmannella luokalla mutta suuta ei saada auki millään. Saman huomion olen tehnyt muidenkin nuortem kohdalla, jotka ovat koulussa opiskelleet muuta kieltä kuin englantia. Ja sitä englantia sitten tungetaan joka paikkaankummallista
Ainakin ennen koulussa keskityttiin hinkkaamaan tunnilla oikeaa kielioppiasua ja ääntämistä niin paljon, että kympin oppilaatkin olivat kipsissä kun piti puhua. Sen vuoksi suomalaisille on vieraiden kielten puhuminen vaikeaa. Englanti on tul
Tuntuu että suomikouluissa oppi ennen akkusatiivin ja ablatiivin kuin pääsi siihen käytännön kielitaitoon jota olisi tarvinnut vaikka kahvilassa. Eli opiskelu meni hyvin kummallisessa tärkeysjärjestyksessä ja ilmeisesti jonkun kielioppifanaatikon suunnittelemalla tyylillä. Lopulta oppilas oli niin kypsynyt niihin kaikenmaailman inessiiveihin tai partisiippeihin että vihasi koko kieltä.
Itse opin parhaiten kuuntelemalla kieltä. Lukeminen tökkii, kun ei tiedä, että miten tuo sana lausuttaisiin, niin se häiritsee. Tarvitsen ehdottomasti itse äänen oppimiseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos evoluution kannalta miettii, niin esim. kirjoitustaito ja lukeminenhan ovat olleet vasta hetken.
Ihmiset oppivat siis kieltä ja vieraitakin kieliä vain kuuntelemalla ja puhumalla. Siinä se.
Just tänään mietin tätä kysymystä, koska palasin Japanista kaksi päivää sitten.
Arvatkaa mitä: pärjäsin japaniksi oikein hyvin! Aloitin japanin opiskelun kuukausi aiemmin. Toistan: aloitin japanin opiskelun kuukausi ennen matkaa, ja pärjäsin japaniksi oikein hyvin.
Miten se on mahdollista, kiitos kysymästä, kerron mielelläni. Opettelin 200 tärkeintä sanaa ja fraasia ulkoa. Tervehdykset, kiitokset, ruokasanastoa, missä on vessa, paljonko maksaa ja numerot ja pari muuta juttua.
Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Pointtini: jos et viiden vuoden jälkeen osaa voisarvea tilata, olet keskittynyt vääriin asioihin. Vttuun kielioppi. Vttuun oikeakielisyys. Keskity sen sijaan käytännön tilanteisiin, ja mitä tarvitset niissä.
Jos haluaisin oikeasti opetella japania, nyt hankkimaltani pohjalta se onnistuisi varsin hyvin, mutta en taida vaivautua, koska olen lähdössä piakkoin työmatkalle Saksaan ja yritän opetella niiden ärrää ja palauttaa lukiosaksaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nykyään, tai oikeastaan jo pitkään on ollut muodissa niin sanottu "sosiaalinen kielenoppiminen" jossa korostetaan kaikkea muuta kuin perinteistä kielioppia ja sanaston pänttäämistä. Ajatellaan että kielen voi jotenkin itsestään oppia suorastaan leikin varjolla, vaikka ei ymmärtäisi sen rakenteesta mitään tai joutuisi puurtamaan asian eteen. Suomeksi sanottuna tämäkin on asia, jossa vaatimustasoa on alennettu jotta ihmisille ei tulisi paha mieli ja voisivat ajatella oppivansa.
Vierailija kirjoitti:
Just tänään mietin tätä kysymystä, koska palasin Japanista kaksi päivää sitten.
Arvatkaa mitä: pärjäsin japaniksi oikein hyvin! Aloitin japanin opiskelun kuukausi aiemmin. Toistan: aloitin japanin opiskelun kuukausi ennen matkaa, ja pärjäsin japaniksi oikein hyvin.
Miten se on mahdollista, kiitos kysymästä, kerron mielelläni. Opettelin 200 tärkeintä sanaa ja fraasia ulkoa. Tervehdykset, kiitokset, ruokasanastoa, missä on vessa, paljonko maksaa ja numerot ja pari muuta juttua.
Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Pointtini: jos et viiden vuoden jälkeen osaa voisarvea tilata, olet keskittynyt vääriin asioihin. Vttuun kielioppi. Vttuun oikeakielisyys. Keskity sen sijaan käytännön tilanteisiin, ja mitä tarvitset niissä.
Jos haluaisin oikeasti opetella japania,
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pointtini: jos et viiden vuoden jälkeen osaa voisarvea tilata, olet keskittynyt vääriin asioihin. Vttuun kielioppi. Vttuun oikeakielisyys. Keskity sen sijaan käytännön tilanteisiin, ja mitä tarvitset niissä.
Tämä.
Olen samaa mieltä, ensin hankitaan ihan perustaito eli käytännön tilanteissa helppo puhe ja perussanat.
Tuon jälkeen voi alkaa hiomaan kielioppia ja lisäsanastoa vaikka kuinka monta vuotta.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään, tai oikeastaan jo pitkään on ollut muodissa niin sanottu "sosiaalinen kielenoppiminen" jossa korostetaan kaikkea muuta kuin perinteistä kielioppia ja sanaston pänttäämistä. Ajatellaan että kielen voi jotenkin itsestään oppia suorastaan leikin varjolla, vaikka ei ymmärtäisi sen rakenteesta mitään tai joutuisi puurtamaan asian eteen. Suomeksi sanottuna tämäkin on asia, jossa vaatimustasoa on alennettu jotta ihmisille ei tulisi paha mieli ja voisivat ajatella oppivansa.
No mutta näinhän se uuden kielen opettelu pitäisikin alkaa. Tärkeintä on kuulla kieltä. Teksti on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos et saa siihen ääntä mukaan. Tekstin kanssa aina siis ääni!
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
Perustelisitko ystävällisesti. Se on kielitaitoa, tosin rajoittunutta sellaista.
Vierailija kirjoitti:
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
:D- Mitähän se sitten mahtaa olla?
Vierailija kirjoitti:
Käytä kieltä arjessa jatkuvasti, se on ainoa tapa. Esimerkiksi meillä on toisena kotikielenä latina, jota puolison kanssa puhutaan.
No ei ole kenenkään kotikielenä latina. 0/5 provo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sitä kieltä pitäisi kuulla/ käyttää jatkuvasti. Tämä toteutuu tehokkaasti esim. englannin kanssa.
Nykyään pääsee nettiin lukemaan ja katsomaan videoita melkein millä kielellä hyvänsä. Itse katson hömppäsarjoiksi laskettavia sarjoja oppiakseni vierasta kieltä. Yle on kiitettävästi hankkinut Areenaan eurooppalaisilla kielillä esitettyjä sarjoja ja dokumentteja. Areenassa voi ottaa käännöksen pois kun haluaa kohottaa rimaa.Se kummastuttaa, ettei Areenassa voi valita alkukielistä tekstitystä, olisi varsin hyödyllinen.
Se maksaa.
Varmaan, mutta tuskin kovin paljon?
Arvelin, että kaikissa ei ole, mutta onhan tosiaan tuo kuulovammaispuoli, joten lienen väärässä.