Lue keskustelun säännöt.
Kielten opiskelu. Jotainhan tavassa opiskella kieltä on pielessä, jos opiskelet vuosia, muttet sitten osaa edes kahvilassa tilata.
15.02.2025 |
Näin kärjistetysti.
Hyvin tyypillinen ongelma siis on aivan arkipäivän peruskielen osaamattomuus, täysi kyvyttömyys kommunikoida aivan alkeet, vaikka kieltä on opiskeltu pitkällekin, käyty läpi kaikki mahdollinen kielioppi koukeroineen ja sääntöineen, luettu älyttömän vaikeaa tekstiä oppikirjoista ja käännetty niitä sekä harjoiteltu todella vaikeita sanoja.
Ei ole lainkaan harvinaista kuulla, että "opiskelin ranskaa neljä vuotta, enkä sanaakaan osaa arkielämässä sanoa tai kommunikoida".
Tein aloituksen siksi, että olen nyt aloittanut vieraan kielen opiskelun, enkä halua tuhrata tähän viittä vuotta aikaa todetakseni, etten osaisi edes sämpylää kahvilassa sitten tosipaikan tullen tilata.
Eli keskustelua tehokkaasta kielten opiskelusta ja vinkkejä. Ihan arkielämän tilanteita varten, ei mitään ydinfysiikkatasoiselle osaamiselle pyrkimistä.
Eli miten uusi kieli kannattaa opiskella, että ihan normaalissa arjessa pystyisi tuosta noin vain puhumaan perusjuttuja!
Kommentit (249)
Sosiaalisuutta korostetaan liikaa. Perusasioiden opettelu opiskelun alussa jää kokonaan pois. Teksti lukeminen ja kirjoittaminen sekä kuuntelu on vanhanaikaisia mutta ne toimii.Ei tartte edes ymmärtää kun voi kuunnella vaikka äänikirjoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
Perustelisitko ystävällisesti. Se on kielitaitoa, tosin rajoittunutta sellaista.
Se on jotain mihin papukaijakin pystyy. Heti jos joku kysyy täydentävän kysymyksen tai sanoo jotain odottamatonta, olet pulassa.
Coffee please. Takeaway. Put your legs tiptoptipetipetiptap.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa painotetaan kielioppia mikä on ihan väärin. Kaikki vaan miettii milähän sanamuoto tai -järjestys tähän piti tulla ja pysyvät puhumattomina.
Parempi oppia paljon sanastoa, fraaseja ja vain avata suunsa. Ihan sama meneekö oikein vai sinnepäin kunhan vastapuoli ymmärtää! Kun on päässyt puhumisen alkuun voi alkaa korjailemaan kielioppia.
Tällä menetelmällä olen opiskellut italian kielen, toki etuna maassa oleskelu pitkiä aikoja kerrallaan. Aloitin raksa- ja ruokakauppasanastosta ja nyt pystyn jo rupattelemaan kuulumiset ja asioimaan puhelimitsekin
Nimenomaan näin. Itse opiskelen japania näin. Käyn maassa säännöllisesti ja vaikka keskustelu minun puolelta muistuttaa enemmän Tanzania kuin Janea niin se ei haittaa paikallisia. Kielten kanssa pitää olla päivittäin tekemisissä esim kuunnella musiikkia tai uutisia vaikka ei ymmärräkään,katsoa sarjoja, lukea nettiä, lukea kirjoja sanakirjan kanssa, tai kirjoittaa päiväkirjaa päivittäin.
Tällä tavalla karttuu passiivista sanavarastoa, josta on myös iloa. Aktiivinen sanavarasto karttuu vaan kieltä käyttämällä.
Halutessaan voi opiskella päivässä 1 uuden sanan joka on 30 sanaa kuukaudessa.
Ja, jos kieli tuntuu raskaalle, aina voi ottaa tauon ja jatkaa myöhemmin. Kieli odottaa aina.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
Perustelisitko ystävällisesti. Se on kielitaitoa, tosin rajoittunutta sellaista.
Se on jotain mihin papukaijakin pystyy. Heti jos joku kysyy täydentävän kysymyksen tai sanoo jotain odottamatonta, olet pulassa.
Kamoon. Papukaija ei tiedä mitä se kysyy kun se sanoo missä on vessa. Minä sen sijaan tiedän mitä kysyn ja osaan mennä osoitettuun suuntaan ja ymmärrän vastauksen "kolmas kerros", koska olen opetellut numerot. (tosielämän esimerkki)
Tietenkään en ymmärrä kaikkea, mutta eihän kukaan kieltä vasta opetteleva muutenkaan ymmärrä kaikkea. Minusta sinulla on asenneongelma tässä, mammakulta.
Vaikka en osaa kaikkea, ei se tee arvottomaksi sitä vähää minkä osaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Itse teen välillä niin, että mietin vain jotain tavanomaisia arkielämän lauseita, joita pitää sanoa usein suomeksikin eri tilanteissa, ja sitten mietin miten se sanottaisiin saksaksi. Lisäksi jos on epävarmuutta sanajärjestyksestä, niin laitan ajatuksissani esim. viiden sanan lauseessa ne sanat eri järjestyksiin, jotta tajuan, että mikä järjestys kuulostaa järkevimmälle - ainakin osasta muodostamiani lauseita kuulee/ymmärtää heti, jos sanat on aivan väärässä järjestyksessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Opiskelin ranskaa lukiossa vuonna keppi ja porkkana ja todella rakastin sitä kieltä. Myöhemmin kertailin itsekseni ja menin kansalaisopistoon jollekin keskitason kurssille. Pärjäsin hyvin kieliopissa, mutten saanut sanaa suustani, enkä juuri ymmärtänyt kuulemaani. Noilla toisaalta parjatuilla kursseilla oppii juuri käytännön kieltä. Mutta en nyt itse väheksyisi kielioppiakaan. Haluan oppia esim. verbien taivutuskaavat, enkä opetella vain korvakuulolta ulkoa jokaisen verbin jokaista muotoa. Minulle se luo pohjaa ja ymmärrystä kielen logiikkaan.
Itse opiskelin saksaa lukiossa joskus, ja jätin sen kesken, kun en muka osannut. No ei auttanut, kun lintsasin niiltä tunneilta ja tuli kauhu siitä, että ei osaa mitään tunneillä kun poissaoloja paljon. Menin muutama vuosi sitten kansalaisopistoon opiskelemaan sitten saksaa alusta, kun lukion laiminlyönnint harmitti. Kansalaisopistossa opin sitä hyvin ja pidin sen opiskelusta.
Koulun perinteonen tapa opiskella kieltä sopii joillekin. Minulle ei ole tehokasta opetella sanoja ulkoa ilman kontekstia eikä lukea irrallisia kielioppisääntöjä.
Kokonaisten lauseiden opettelu toimii paremmin, esimerkiksi joissain kielissä esitettiin näytelmänä läksynä oleva kappale.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Jos/kun näin oli, niin olet sekä huippuoppija että kielellisesti huippulahjakas. Kaikille nämä asiat eivät onnistu millään ilveellä tuossa ajassa.
Aloittaja on varmaankin saanut aktiivisesta ketjusta paljon tärkeitä näkökulmia.
Minulle olisi oleellista uuden kielen käytännön alkeistaitojen opiskelun kannalta, olisiko kyseessä kieli, jota olen paljonkin kuullut, mutta en opiskellut kuten vaikkapa espanja tai toisaalta vaikka thai-kieli, josta minulla ei ole mitään käsitystä. Uskoisin oppivani alkeisoppikirjasta Matkailuespanjaa tms. nuo perusasiat nopeastikin, kun omaan aika hyvän kielikorvan ja olen opiskellut jonkin verran esimerkiksi italiaa. Thain opiskelunkin aloittaisin lukemalla alkeisoppikirjan, mutta menisin kyllä kielikurssille, jollaisia thai-kielestäkin monessa kansalaisopistossa on.
Yleisesti ottaen ajattelen, että aikuinen kielestä kiinnostunut ihminen määrittelee itse, mitä haluaa oppia ja ottaa siitä selvää, vaikka kouluopetuksen kaavamaisuus olisikin kankeana muistona mielessä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
"Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Jos/kun näin oli, niin olet sekä huippuoppija että kielellisesti huippulahjakas. Kaikille nämä asiat eivät onnistu millään ilveellä tuossa ajassa.
Luulet minusta liikoja. Noita opeteltavia merkkejä on 42+48, eli yhteensä alle sata. Ei se ole kovin iso urakka oikeasti. Mutta haluaisin tietty ajatella että olen joku huippuoppija.
Vierailija kirjoitti:
Just tänään mietin tätä kysymystä, koska palasin Japanista kaksi päivää sitten.
Arvatkaa mitä: pärjäsin japaniksi oikein hyvin! Aloitin japanin opiskelun kuukausi aiemmin. Toistan: aloitin japanin opiskelun kuukausi ennen matkaa, ja pärjäsin japaniksi oikein hyvin.
Miten se on mahdollista, kiitos kysymästä, kerron mielelläni. Opettelin 200 tärkeintä sanaa ja fraasia ulkoa. Tervehdykset, kiitokset, ruokasanastoa, missä on vessa, paljonko maksaa ja numerot ja pari muuta juttua.
Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Pointtini: jos et viiden vuoden jälkeen osaa voisarvea tilata, olet keskittynyt vääriin asioihin. Vttuun kielioppi. Vttuun oikeakielisyys. Keskity sen sijaan käytännön tilanteisiin, ja mitä tarvitset niissä.
Jos haluaisin oikeasti opetella japania,
Hienoa, täällä toinen japanin opiskelija! Nimenomaan riittää että opiskelee perusfraaseja, yleisimmät kysymykset (missä, mikä, mistä) , tämä, tuo, muutamia adjektiiveja ja ehkä muutamat numerot. Tällä tasolla minäkin olen asioinut ruokakaupoissa, etsinyt allergiaystävällistä suklaata kaupan työntekijän kanssa, kysynyt oikeaa junarata suuntaan x, kertonut kaverille lyhyesti mitä tein ja ostin, tilannut kahviloissa ja ravintoloissa jne.
Yllättävän vähällä sanamäärällä pärjää oikeasti tosi tilanteessa. Kukaan ei välitä jos et puhu täydellisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienoa, täällä toinen japanin opiskelija! Nimenomaan riittää että opiskelee perusfraaseja, yleisimmät kysymykset (missä, mikä, mistä) , tämä, tuo, muutamia adjektiiveja ja ehkä muutamat numerot. Tällä tasolla minäkin olen asioinut ruokakaupoissa, etsinyt allergiaystävällistä suklaata kaupan työntekijän kanssa, kysynyt oikeaa junarata suuntaan x, kertonut kaverille lyhyesti mitä tein ja ostin, tilannut kahviloissa ja ravintoloissa jne.
Yllättävän vähällä sanamäärällä pärjää oikeasti tosi tilanteessa. Kukaan ei välitä jos et puhu täydellisesti.
Vaikeinta ei ole itse kieli, vaan vaikeinta on uskaltaa vaan puhua. Olet pärjännyt todella hyvin! Ja virheillähän ei ole mitään väliä.
Senkin uusavuttomat hunsvotit. chatgpt.com auki ja pyydätte älyä opettamaan.
Esim.
Kuinka tilaan ruotsiksi kupin kahvia ja hillomunkin?
ChatGPT said:
Voit tilata kahvin ja hillomunkin ruotsiksi näin:
"Jag skulle vilja ha en kopp kaffe och en syltmunk, tack."
Jos haluat olla erityisen kohtelias, voit sanoa:
"Skulle jag kunna få en kopp kaffe och en syltmunk, tack?"
Tämä tekee tilauksesta ystävällisemmän ja kohteliaamman! 😊
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se että opettelet fraaseja ulkoa ja pärjäät lyhyellä matkalla ei ole kielitaitoa.
Perustelisitko ystävällisesti. Se on kielitaitoa, tosin rajoittunutta sellaista.
Se on jotain mihin papukaijakin pystyy. Heti jos joku kysyy täydentävän kysymyksen tai sanoo jotain odottamatonta, olet pulassa.
Sillä lailla kielen oppiminen alkaa niin lapsena kuin koulussa. "Äiti, kakka!" "Vill du ha Jaffis?"
Vierailija kirjoitti:
"Lisäksi opettelin heidän kolmesta kirjoitusjärjestelmästään kaksi, eli kataganan ja hirakanan, mikä auttoi lukemaan kauppojen nimiä ja ruokalistoja. Siihen meni noin 20 työtuntia.
Jos/kun näin oli, niin olet sekä huippuoppija että kielellisesti huippulahjakas. Kaikille nämä asiat eivät onnistu millään ilveellä tuossa ajassa.
Kävin jostain ihmeen syystä joskus japanin alkeiskurssin. Nuo on niitä foneettisia tavumerkkejä, jotka ovat aika helppoja, ja varmaan suomalaiselle erityisesti, koska suomi on foneettinen kieli.
Japaniahan varsinaisesti kirjoitetaan kiinalaisilla kirjoitusmerkeillä, joissa yksi merkki on yksi sana. Niissä on varmaan aika opetteleminen.
Tavumerkeillä kirjoitetaan taivutuspäätteet ja pikkusanat. Lapset ja ennen vanhaan naiset voivat kirjoittaa pelkästään niillä kaiken.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa on kolkyt vuotta asuneita maahanmuuttajia, jotka edelleenkään eivät puhu suomea. Miksi?
Koska heitä on opetettu kielioppi edellä. Puhuttu ablatiiveista, illatiiveista ja kaikesta hirveydestä, millä ei oo mitään merkitystä.
Voin vain kuvitella, kuinka järkyttävää se on ollut. Enkä yhtään ihmettele, että pyyhe on heitetty kehään. Johan jo natiivit suomalaisetki tuskaili suurin osa kielioppitunneilla, vaikka korvakuulolta osaavat taivuttaa kaiken luonnostaan jo oikein ja silti oli vaikeaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nykyään, tai oikeastaan jo pitkään on ollut muodissa niin sanottu "sosiaalinen kielenoppiminen" jossa korostetaan kaikkea muuta kuin perinteistä kielioppia ja sanaston pänttäämistä. Ajatellaan että kielen voi jotenkin itsestään oppia suorastaan leikin varjolla, vaikka ei ymmärtäisi sen rakenteesta mitään tai joutuisi puurtamaan asian eteen. Suomeksi sanottuna tämäkin on asia, jossa vaatimustasoa on alennettu jotta ihmisille ei tulisi paha mieli ja voisivat ajatella oppivansa.
No mutta näinhän se uuden kielen opettelu pitäisikin alkaa. Tärkeintä on kuulla kieltä. Teksti on ihan yhtä tyhjän kanssa, jos et saa siihen ääntä mukaan. Tekstin kanssa aina siis ääni!
Ei vaan tärkeintä on ymmärtää miten kielen morfologia ja syntaksi toimii ja mitä sanat tarkoittavat että voi ylipäätään ymmärtää mitä sanotaan. Ei kieltä opi vain kuuntelemalla sitä, se on aivan kukkua.
No eihän kukaan väittänytkään, että pelkästään kuuntelemalla kieltä oppisi. Siis että vain kuuntelisi, eikä kukaan kertoisi mitä tämä tarkoittaa jne. Tässähän puhuttiin, että kuuntelu on todella tärkeää kielen oppimiseen. Sitä kieltä pitää kuulla alusta asti, miten jokainen uusi sana äännetään ja sitten matkit perässä. Sitten harjoittelet, miten se kirjoitetaan. Sitä mukaa, kun sanavarasto karttuu, ymmärrät puhetta enemmän. Pikku hiljaa. Kielen opiskelu vain kirjasta niin ettei kuule sitä puheena, on todella vaikeaa.
Ei vaan tärkeintä on ymmärtää miten kielen morfologia ja syntaksi toimii ja mitä sanat tarkoittavat että voi ylipäätään ymmärtää mitä sanotaan. Ei kieltä opi vain kuuntelemalla sitä, se on aivan kukkua.