Lue keskustelun säännöt.
Turkuun rakennettiin moderni käytävätön koulu - nyt edessä on remontti, koska koulu tarvitseekin käytävät
05.02.2025 |
Turkulaiskoulussa työskentelevän Jutta Kaasalaisen työ muistuttaa välillä enemmän aulaemännän kuin opettajan virkaa.
Oppitunti keskeytyy tiuhaan, koska luonnontieteiden luokan läpi kulkee ainoa reitti kolmeen muuhun luokkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan monilla muillakin opettajilla on samanlaisia kokemuksia nykypäivän koulutiloista.
Vuonna 2019 käyttöön otetusta Turun Yli-Maarian koulusta suunniteltiin käytävätön koulu. Ratkaisu on osoittautunut kouluarjessa häiriötekijäksi, ja 23 miljoonaa maksanut monitoimitalo on menossa todennäköisesti remonttiin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Tälläistä se on kun rahaa on ja yritetään keksiä PYÖRÄKIN UUDELLEEN,kai vastuullinen maksaa kaikki muutostyöt ja aiheuttamastaan haitasta korvaukset.
Ei sitä rahaa edes välttämättä ole mitenkään liikaa, mutta se pitää vaan saada tiettyjen ihmisten taskuihin. Varmaan ollut kova flow-pöhinä paltsussa, kun näitä ollaan lobattu. Suomalaisissa on se vika, ettei koskaan uskalleta sanoa päin naamaa vastaan, kun tarjolla on jotain "hienoa".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
No, kun talousjohtaja katsoo excelistä tilojen varaus- ja käyttöastetta, niin käytävillä se on 0%. Joten ne on exceljohtamisen näkökulmasta turhia. "Voisiko tänne laittaa oppimistiloja" "ainakin jos laitetaan pari fatboytä keräämään likaa niin voidaan kutsua tätä itseoppimisen tilaksi".
Yrität selittää että ne oppilaat on jossain välitunnin ajan. Jossain pitää odottaa että tunti alkaa ja ovi aukeaa. Ei, "käytävät pitää poistaa tai vähintään minimoida".
t: asiaa tarpeettoman paljon pohtimaan ja päätä seinään hakkaamaan joutunut arkkitehti. Ne 300 oppilasta kun juoksee luokasta ulos samalla kellon lyömällä, ne kaikki ei vaan mahdu 50 m2 käytävälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukahan neropatti tuonkin on keksinyt, miten voi olla ettei tuo ongelma tullut kenellekään mieleen?
Just oli jossain jonkun palstan (täällä? redditissä?) ketjussa kiroilua siitä miten nykyasunnossakin voi olla näitä käytävättömiä ratkaisuja eli esim. makuuhuoneen kautta mennään parvekkeelle (eikä olohuoneen), tai toiseen makuuhuoneeseen pääsee vain yhden isomman kautta, tai makuuhuone on niin pieni että pitää olla kaksi ovea että molemmin puolin parisänkyä voi kulkea nukkumaan. Etc. Tuntuu ettei kukaan opeta arkkitehdeille enää käytännön toimivia ratkaisuja kun asunnot rakennetaan ihan muut periaatteet etusijalla kuin se asuminen siinä valmiissa huoneistossa.
Mä en kanssa ymmärrä mitä kauheeta on asunnossa joissa on KÄYTÄVÄ. Monesti täälläkin on moitittu hukkaneliöistä tms. Tosiasiassa käytävät on erinomainen konsti rauhoittaa vaikkapa makuuhuoneet oleskelutiloista. Minusta kamala ratkaisu on nykyisin vallalla oleva tyyli jossa esim suoraan olkkarista on käynnit makuuhuoneisiin. Joskus jopa keittiönkulmalta ovi makuutiloihin.
Pitäisihän laikkien tietää, että koulussa on käytävä.
Vierailija kirjoitti:
Pitäisihän laikkien tietää, että koulussa on käytävä.
*kaikkien
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukahan neropatti tuonkin on keksinyt, miten voi olla ettei tuo ongelma tullut kenellekään mieleen?
Just oli jossain jonkun palstan (täällä? redditissä?) ketjussa kiroilua siitä miten nykyasunnossakin voi olla näitä käytävättömiä ratkaisuja eli esim. makuuhuoneen kautta mennään parvekkeelle (eikä olohuoneen), tai toiseen makuuhuoneeseen pääsee vain yhden isomman kautta, tai makuuhuone on niin pieni että pitää olla kaksi ovea että molemmin puolin parisänkyä voi kulkea nukkumaan. Etc. Tuntuu ettei kukaan opeta arkkitehdeille enää käytännön toimivia ratkaisuja kun asunnot rakennetaan ihan muut periaatteet etusijalla kuin se asuminen siinä valmiissa huoneistossa.
Mä en kanssa ymmärrä mitä kauheeta on asunnossa joissa on KÄYTÄVÄ. Monesti täälläkin on moitittu hukkaneliöistä tms. Tosiasias
Käytävät on ankeita ja pimeitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Niitä pidettiin hukkatilana. Käytävällä ei voi opiskella.
Sitten tehtiin koulu, jossa laskennallisesti olisi 300 oppilasta ja todellisuudessa on 500, joten jokainen ryhmätila jne. on opetuskäytössä ja se oppimisympäristöksi suunniteltu ruokala on ensisijaisesti ruokala eikä käytännössä koskaan luokkatila.
Arkkitehti ei ymmärrä, mitä oppiminen vaatii eikä voi kysyä opettajalta, koska opettajahan on koulussa vain töissä.
Onko nämä sitten arkkitehdin päätöksiä rakentaa tällaisia avokouluja? Eikö arkkitehdit piirrä asiakkaan toiveen mukaisia ratkaisuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kansainväliset trendit. Joku arkkitehti on lukenut arkkitehtilehdestä että jossain Taka-Boliviassa on tuollaisia nyt! meillekin!
Ei olla me arkkitehdit syypäitä tähän. Se on se exceltalousjohtaja joka on uuden koulun tilaohjelman tehnyt, ennen kuin arkkitehtia on edes valittu. Siellä tilaohjelmassa on sitten 7 avoluokkaa ja käytävää varattu 50m2 ja kustannukset laskettu sen mukaan. Sitten kun sen suunnittelee ja käytävä oikeasti vaatii sen 300m2 että poistumistiet toimii ja luokkiinkin halutaan seinät, hanke menee yli budjetista - JA TAAS ARKKITEHTIA SYYTETÄÄN. Kun yritetään suunnitella kunnollista.
t: arkkitehti
Voi v.ttu teidän kanssanne?
Koulu oli suunniteltu valmiiksi ja toimivaksi jo silloin, kun itse sitä kävin, vuodesta 1969 eteenpäin.
Sekä itse koulurakennus, että opetussuunnitelma olivat jo silloin täydellisiä. Minkään oppiaineen sisältö ei ole ajan myötä muuttunut erilaiseksi. Ei kielet, ei matematiikka, ei luonnontieteet, niin paljon, että seiniä pitäisi siirtää?
Insinöörillä on peukalosääntö, jonka mukaan sitä, joka ei ole rikki, ei pidä ryhtyä korjaamaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Käytävä onkin siirtymätila jossa ei ole tarkoitus oleskella.
seuraava kehitysaskel oveton seinätön katoton luokkahuone
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Avokonttori on nykyään monitoimitila. Näihin innovaatioihin kuuluu hienoja juttuja kuten särmien ja seinien poisto ettei vain ole rauhaa ja jotain puhelinkoppeja tuhansien eurojen hintalapulla.
Olisivat nyt kysyneet edes Arkkitehtitoimisto Mikko Uotila Oy:ltä että mitenkä meni suunnitelma ja tuliko toimiva koulu?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Niitä pidettiin hukkatilana. Käytävällä ei voi opiskella.
Sitten tehtiin koulu, jossa laskennallisesti olisi 300 oppilasta ja todellisuudessa on 500, joten jokainen ryhmätila jne. on opetuskäytössä ja se oppimisympäristöksi suunniteltu ruokala on ensisijaisesti ruokala eikä käytännössä koskaan luokkatila.
Arkkitehti ei ymmärrä, mitä oppiminen vaatii eikä voi kysyä opettajalta, koska opettajahan on koulussa vain töissä.
Onko nämä sitten arkkitehdin päätöksiä rakentaa tällaisia avokouluja? Eikö arkkitehdit piirrä asiakkaan toiveen mukaisia ratkaisuja.
Arkkitehti saa työtehtävänsä aluksi käteensä valmiiksi mietityn tilaohjelman, jossa on kirjoitettu 7 luokkaa 32m2/luokka, käytäviä 50m2, siivouskomero 2m2 ja ruokala 60m2. Sitten kun sijoitetaan oikeat kalusteet suunnitelmaan, huomataan että luokat on 46m2, käytävää 300m2, siivouskeskus 16m2 ja ruokala tarvitsee tilaohjelmasta unohtuneen ruuanvalmistuskeittiön.
Että joo, arkkitehdit ei ihan päästään vaan keksi että tehdäämpä tuonne mäelle koulu vailla 250 oppilaalle.
Sama kävi eräässä Helsinkiläisessä isossa koulussa. Sitä kehuttiin ja ylistettiin miten hieno ja moderni tulee
Ei mennyt kahta vuotta kun paikkaa jouduttiin remontoimaan ja tekemään väliseiniä. Homma levisi käsiin. Summa oli iso.
Nämä keksitään pyörä uudelleen-hankkeet ja jatkuva kehittäminen kenenkään oikeastaan tietämättä edes mitä kehitetään ja miksi, näyttävät koskevan eniten opetusta, varhaiskasvatusta ja terveydenhuoltoa.
Aina ja ikuisesti tehostetaan, kehitetään, toimintatavat ja toimintaympäristöt pitää myllätä uusiksi ja aina ja ikuisesti keksitään tapoja, joilla näillä aloilla työn tekeminen tehdään mahdollisimman raskaaksi. Raskasta kaikki tämä on myös asiakaskunnalle, jolla ei ole mitään mahdollisuutta vaikuttaa näihin asioihin, ja jotka eivät vapaaehtoisesti ole näiden instanssien asiakkaita.
Sama ilmiö päiväkodeissa. Sitten ihmetellään kun lapset levottomia ja henkilökunta vaihtuu.
Vierailija kirjoitti:
seuraava kehitysaskel oveton seinätön katoton luokkahuone
No älä nyt, tämäkin on tavallaan jo keksitty. On ulkoilupäiväkoteja ja kouluja, joissa tietyt päivät opiskellaan ulkotiloissa.
Tuostahan on jo hyvä jatkaa kehittämistä ja innovointia ja toiminnan tehostamista. Voi huoh.
Tämä säästöidea levisi USA huippukouluista Suomeen, joku halpaa rakentamista lobannut rakentajataho lennätti vuoden 2005 tienoilla eri koulujen rehtoreita ja päättäjiä joukolla tutustumaan MIT ja Yalen uusiin seinättömiin toimitiloihin. Siellä se varmaan toimii, kun oppilasaines on maailman parasta, koko ikänsä tähdännyt sinne yliopistoon, ja motivoitunutta tekemään omaa oppimistaan vaikka aulan avotilassa katosta pää alaspäin roikkuen. Valitettavasti 8-vuotias lapsi (tai 17-vuotias vastahankainen amisteini) ei siihen pysty.
Joo, mutta ei siihen seinää tarvita.