Turkuun rakennettiin moderni käytävätön koulu - nyt edessä on remontti, koska koulu tarvitseekin käytävät
Turkulaiskoulussa työskentelevän Jutta Kaasalaisen työ muistuttaa välillä enemmän aulaemännän kuin opettajan virkaa.
Oppitunti keskeytyy tiuhaan, koska luonnontieteiden luokan läpi kulkee ainoa reitti kolmeen muuhun luokkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan monilla muillakin opettajilla on samanlaisia kokemuksia nykypäivän koulutiloista.
Vuonna 2019 käyttöön otetusta Turun Yli-Maarian koulusta suunniteltiin käytävätön koulu. Ratkaisu on osoittautunut kouluarjessa häiriötekijäksi, ja 23 miljoonaa maksanut monitoimitalo on menossa todennäköisesti remonttiin.
Kommentit (94)
Vierailija kirjoitti:
Voi v.ttu teidän kanssanne?
Koulu oli suunniteltu valmiiksi ja toimivaksi jo silloin, kun itse sitä kävin, vuodesta 1969 eteenpäin.
Sekä itse koulurakennus, että opetussuunnitelma olivat jo silloin täydellisiä. Minkään oppiaineen sisältö ei ole ajan myötä muuttunut erilaiseksi. Ei kielet, ei matematiikka, ei luonnontieteet, niin paljon, että seiniä pitäisi siirtää?
Insinöörillä on peukalosääntö, jonka mukaan sitä, joka ei ole rikki, ei pidä ryhtyä korjaamaan.
Humanistit taas tuppaa olemaan ylpeitä siitä että on viisaampia ja järkevämpiä päätöksentekijöitä kuin insinöörit koska insinööri tekee päätökset järjellä ja faktoilla, humanisti tunteella.
Suomen tilan selittää se, että suurin osa poliitikoista ja toimittajista on humanisteja, vieläpä sitä alalajia jolla ei ole mitään käytännön työkokemusta mistään normaalista työstä, vaan pelkkää poliittista suojatyötä toisensa perään ennen edustajanuraa nuorisopoliitikkoajasta lähtien. Ja joka ainoa noista on ylpeä siitä, ettei ole ainakaan mikään insinööri, joka on just ja just asteikolla parempi kuin persu tuolle porukalle.
Meidän kuntaan rakennettiin jo yli 20 v sitten koulu jossa innovaationa oli luokkahuoneissa lasiseinät käytävään. Noh, jo seuraavana keväänä ne peitettiin paksuin verhoin. Yllättäen käytävällä kulkevat oppilaat ilveilivät ja pelleilivät ikkunoiden takana häiriten oppitunteja.
Poliisi tutkii korruptioepäilyä Hämeenlinnassa virkamiehen yhtiö ajoi avokonttorikouluja Suomeen
Koulupäätöksistä Hämeenlinnassa vastannut virkamies pyörittää avokonttorikouluja kehittävää firmaa. Poliisi epäilee häntä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d51622e-ef5c-4d12-8bc0-f6ecf6a1ce8c
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Minä kävin yläasteen joskus 60-luvulla rakennetussa isossa koulussa, jossa oli pitkät käytävät. Jossain vaiheessa pojat keksi, että he menevät istumaan käytävän vastakkaisille puolille ja potkivat käytävällä liikkuvia nilkkoihin. Se oli kammottavaa. Pakko siitä oli mennä, että pääsee ajoissa tunnille.
Iltalehti: Hämeenlinna antoi Markku Rimpelälle puhtaat paperit, vaikka poliisin korruptiotutkinta on yhä kesken päätös tehtiin salassa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio (kok.) ei ota kantaa päätöksen sisältöön tai yksimielisyyteen.
Epäily liittyy Rimpelän mahdolliseen intressiristiriitaan. Rimpelä vastasi 2012 Hämeenlinnan kouluverkkopäätöksistä ja johti samaan aikaan konsulttiyhtiötä, joka rakentaa avoimia koulutiloja. Koulutilojen vuokraaminen herätti kysymyksiä, sillä vuokra on kallis.
Poliisi tutkii, hyötyikö Rimpelän Finnish Education Group -yhtiö päätöksestä, jolla kaupunki vuokrasi Seminaarin koulun tilat.
Kuntaliitto on selvityksessään todennut, että Rimpelä oli todennäköisesti esteellinen, ja että Hämeenlinna voisi hakea Rimpelältä korvauksia, mikäli syyttäjä nostaa häntä vastaan syytteen.
Hämeenlinnan johto siis päätti olla hakematta Rimpelältä korvauksia ennen kuin poliisin esitutkinta on edes valmistunut. Iltalehden mukaan kaupunki ei tiettävästi ole nähnyt poliisin esitutkintamateriaaleja. Koska tutkittava rikos on virallisen syytteen alainen, voi poliisi tutkia ja syyttäjä syyttää, vaikka asianomistaja ei vaadi rangaistusta.
Kaupungin kirjaamosta saadun tiedon mukaan kaupunginhallituksen jäsen Lulu Ranne (ps.) jätti asiasta oikaisuvaatimuksen, jota kaupunginhallitus käsitteli kokouksessaan maanantaina 24. elokuuta.
Hämeenlinnan strategiajohtaja Markku Rimpelän virkarikosepäily syyttäjälle
Rimpelä edesauttoi Seminaarin koulun tilojen vuokraamista ollessaan liikesuhteessa kiinteistön omistajan kanssa.
Aina pitäisi kehittää ja olla niin moderni ja seurata aikaansa. Pitäisi rohkeasti kokeilla uutta. Monesti sitten todetaan että vanha oli parempi kuin pussillinen uusia. Näin aikuisena totean että koulujen ryhmätyöt ovat hanurista, ei niissä opi yhtään mitään, ei siis ammattikoulu ja ammattikorkeakoulutasollakaan. Joten hienot ryhmätyötilat ovat ihan turhia.
Veikkaan että moni opettaja tiesi kyllä että luokan läpi ravaamisesta ei seuraa mitään hyvää. Mutta eipä voineet isoihin linjoihin vaikuttaa.
Eikä yllätä että Turussa kaikki mitä aletaan rakentaa, tulee lopulta maksamaan moninkertaisesti. Vrt. sillat
Markku Rimpelää epäiltiin törkeästä virka-aseman väärinkäyttämisestä. Syytekynnys ei ylittynyt. Hän on itse kiistänyt syyllistyneensä rikokseen.
Vierailija kirjoitti:
Meidän kuntaan rakennettiin jo yli 20 v sitten koulu jossa innovaationa oli luokkahuoneissa lasiseinät käytävään. Noh, jo seuraavana keväänä ne peitettiin paksuin verhoin. Yllättäen käytävällä kulkevat oppilaat ilveilivät ja pelleilivät ikkunoiden takana häiriten oppitunteja.
Mun pojan koulun matematiikan luokkaan ostettiin renkailla liikkuvat tuolit joissa jousitettu selkänoja, jotta kehon luonnollinen liike auttaisi keskittymään. sitten huomauteltiin vanhemmille wilmassa jos joku liikehti tuolillaan, koska se häiritsi opetusta..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Minä kävin yläasteen joskus 60-luvulla rakennetussa isossa koulussa, jossa oli pitkät käytävät. Jossain vaiheessa pojat keksi, että he menevät istumaan käytävän vastakkaisille puolille ja potkivat käytävällä liikkuvia nilkkoihin. Se oli kammottavaa. Pakko siitä oli mennä, että pääsee ajoissa tunnille.
Oli meilläkin tuota. Se loppui siihen että yksi oppilas kaatui ja mursi jalkansa. Sen jälkeen ei ainakaan meidän kouluvuosina kukaan leikkinyt tuota typerää leikkiä.
Valitettavasti nuorta ei saa järkevöitettyä millään rakenteellisilla tilaratkaisuilla kun nuoret esiteinit tai teinit käyttäytyy typerästi joka tapauksessa jossain kohtaa elämäänsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kukahan neropatti tuonkin on keksinyt, miten voi olla ettei tuo ongelma tullut kenellekään mieleen?
Just oli jossain jonkun palstan (täällä? redditissä?) ketjussa kiroilua siitä miten nykyasunnossakin voi olla näitä käytävättömiä ratkaisuja eli esim. makuuhuoneen kautta mennään parvekkeelle (eikä olohuoneen), tai toiseen makuuhuoneeseen pääsee vain yhden isomman kautta, tai makuuhuone on niin pieni että pitää olla kaksi ovea että molemmin puolin parisänkyä voi kulkea nukkumaan. Etc. Tuntuu ettei kukaan opeta arkkitehdeille enää käytännön toimivia ratkaisuja kun asunnot rakennetaan ihan muut periaatteet etusijalla kuin se asuminen siinä valmiissa huoneistossa.
Niin no en kyllä syyttäisi tästä oikeastaan arkkitehtejä vaan sitä työn tilaajaa. Kun yritetään tunkea sama määrä toimintoja aina vaan pienempään tilaan, käy just noin. Arkkitehti suunnittelee parhaansa mukaan niillä spekseillä mitä annetaan, jos arkkitehdiltä kysyttäisiin mikä on oikeasti hyvä ja käytännöllinen ja annettaisiin vapaat kädet, voisi suunnitelmat näyttää aika erilaiselta. Mutta raha ratkaisee ja pitää tehdä mahdollisimman halvalla eli pieneen tilaan.
Vierailija kirjoitti:
Voi v.ttu teidän kanssanne?
Koulu oli suunniteltu valmiiksi ja toimivaksi jo silloin, kun itse sitä kävin, vuodesta 1969 eteenpäin.
Sekä itse koulurakennus, että opetussuunnitelma olivat jo silloin täydellisiä. Minkään oppiaineen sisältö ei ole ajan myötä muuttunut erilaiseksi. Ei kielet, ei matematiikka, ei luonnontieteet, niin paljon, että seiniä pitäisi siirtää?
Insinöörillä on peukalosääntö, jonka mukaan sitä, joka ei ole rikki, ei pidä ryhtyä korjaamaan.
Insinöörejähän ne kuitenkin on, jotka rakennuksia, kuten kouluja, suunnittelee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Minä kävin yläasteen joskus 60-luvulla rakennetussa isossa koulussa, jossa oli pitkät käytävät. Jossain vaiheessa pojat keksi, että he menevät istumaan käytävän vastakkaisille puolille ja potkivat käytävällä liikkuvia nilkkoihin. Se oli kammottavaa. Pakko siitä oli mennä, että pääsee ajoissa tunnille.
Oli meilläkin tuota. Se loppui siihen että yksi oppilas kaatui ja mursi jalkansa. Sen jälkeen ei ainakaan meidän kouluvuosina kukaan leikkinyt tuota typerää leikkiä.
Valitettavasti nuorta ei saa järkevöitettyä millään rakenteellisilla tilaratkaisuilla kun nuoret esiteinit tai teinit käyttäytyy t
Joo, teinit keksii kyllä keinot kiusata ja häiritä toisia, oli tilat millaiset vaan. Riittävän leveät käytävät toki auttaisi asiaa, tilanahtaus hankaloittaa kaikkien elämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Tila on paljon muunneltavampaa kun siinä ei ole seiniä. Pöytiä ja tauluja ja telkkareita voi sijoitellla miten huvittaa. Ihmisiä voi sijoitella miten huvittaa, ja ryhmäkokoja voi isontaa ja pienentää ihan miten vaan, vaikka kolme kertaa päivässä. Kuouja tulisi paljon vähemmän ja oppilaita voisi ryhmitellä vapaammin lapsien, eikä vaan seinien ehdoilla.
toki se, että homma toimisi, vaatisi sitten myös sitä, että olisi tarjolla jotain tilaa ja ääntä rajaavia seinäkkeitä - joita myös voisi siirrellä. Äänen rajaaminen on yllättävän vaikeaa, mutta ilmeisesti tuolla ei oikeastaan ole edes yritetty, koska esim tuollaisen tilan läpi kulkevan kulkuväylän voisi ihan
Mikään helposti siirreltävä seinäke ei rajaa ääntä pois.
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Noku konsultit, nuo ajatusten tonavat iskostivat opettajien ja päättäjien päähän, että "Olkaa edelläkävijöitä! Tämä on tätä päivää js tulevaisuutta! Pian teille tulee vieraita maailman joka puolelta ihastelemaan tätä upeutta ja edistyksellisyyttä. Kuka teistä haluaa olla edistyksen jarruna ja jäädä pimeälle 1900-luvulle karttakeppinsä kanssa?"
Eikä kukaan tietenkään uskaltanut myöntää olevansa vanha kääkkä, joka on jämähtänyt menneisyyteen.
Kiitos teille kaiken maailman konsultit tästä kalliista ja järjettömästä sheissesta.
"Arkkitehdin visiona oli, että osa luokista olisi toiminut vain ryhmätyöskentelytiloina, jolloin niiden läpi kulkeminen ei olisi haitannut. Käytännössä kaikki tilat tarvitaan kuitenkin opetuskäyttöön."
Kuka noita paikkoja tiloja suunnittelee? Tosi monessa uudessa rakennuksessa on samoja vikoja. Sama homma oli Aalto yliopiston Väre-rakennuksessa ja sairaala Novassa. Ei kuunnella ollenkaan käyttäjiä, vaan ylimielisesti vain päätetään, että tilat toimii heidän (arkkitehtien) vision mukaan. Sitten käytäntö osoittaa, että tilat on erittäin huonot ja kaikki kärsii. Pitää tehdä muutoksia, jotta sitä voisi käyttää, mutta hyvää siitä ei enää saa.
" Keski-Suomen Sairaala Nova on täysin uudentyyppinen keskussairaalarakennus, kertoo kohteen projektiarkkitehti Juho Pietarila. Toiminta on suunniteltu aivan uudella tavalla: henkilökunnalla ei ole yhtään yhdelle työntekijälle omistettua huonetta vaan kaikki tilat ovat muuntojoustavasti kaikkien käytössä. Siten on pystytty vähentämään vastaanottohuoneiden määrää ja tehostamaan niiden käyttöä, Pietarila toteaa."
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Voidaan minimoida lämmitettävä pinta-ala.
Vierailija kirjoitti:
Poliisi tutkii korruptioepäilyä Hämeenlinnassa virkamiehen yhtiö ajoi avokonttorikouluja Suomeen
Koulupäätöksistä Hämeenlinnassa vastannut virkamies pyörittää avokonttorikouluja kehittävää firmaa. Poliisi epäilee häntä törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/5d51622e-ef5c-4d12-8bc0-f6ecf6a1ce8c
Hah...olipa taas kerran yllätys
Hmm ei sitten käynyt suunnitteluvaiheessa mielessä että miten siellä liikutaan luokasta toiseen. Hitto tätä nykyajan aivovammaisuutta joka paikassa.
On jo. Mun lapsen kouluun rakennettiin ns. ulkoluokkia. No arvaa käyttääkö niitä kukaan? Ehkä yksi viikko keväällä ja yksi elokuussa on sellaisia että sään puolesta voisi käyttää.