Turkuun rakennettiin moderni käytävätön koulu - nyt edessä on remontti, koska koulu tarvitseekin käytävät
Turkulaiskoulussa työskentelevän Jutta Kaasalaisen työ muistuttaa välillä enemmän aulaemännän kuin opettajan virkaa.
Oppitunti keskeytyy tiuhaan, koska luonnontieteiden luokan läpi kulkee ainoa reitti kolmeen muuhun luokkaan. Tuoreen tutkimuksen mukaan monilla muillakin opettajilla on samanlaisia kokemuksia nykypäivän koulutiloista.
Vuonna 2019 käyttöön otetusta Turun Yli-Maarian koulusta suunniteltiin käytävätön koulu. Ratkaisu on osoittautunut kouluarjessa häiriötekijäksi, ja 23 miljoonaa maksanut monitoimitalo on menossa todennäköisesti remonttiin.
Kommentit (94)
Aika monissa asioissa joudutaan palaamaan takaisin vanhoihin käytäntöihin
Halvemmaksi olisi tullut ihan lasten tulevaisuutta ajatellen, kun kokeiluja ei oltaisi koskaan tehty
Vierailija kirjoitti:
Koulu rakennettu 2019 ja varmaan suunniteltu muutama vuosi aiemmin. Tuo oli se suuntaus silloin. Jokaisen aijsuden pitää tehdä omat virheensä. Ymmärrän kyllä sen, että käytävät ovat koulussa ns. turhaa, ja luokkahuoneiden on hyvä olla yhdistettävissä, mutta arkkitehti sitten päätyi toteuttamaan asian noin.
Jos käytäviä halutaan välttää jokaiseen luokkaan voisi olla sisäänkäynti ulkoa. Jokaisessa luokassa pari vessaa luokan sisällä tai luokkien, jotka yhdistettävissä välissä pari vessaa. Esim. Usassa oli tällainen koulukampus.
No turhaa ja "turhaa". Käytävällä odotellaan tuntia ja myös oleskellaan ja vietetään kavereiden kanssa aikaa silloin jos saa olla välitunnin sisällä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu rakennettu 2019 ja varmaan suunniteltu muutama vuosi aiemmin. Tuo oli se suuntaus silloin. Jokaisen aijsuden pitää tehdä omat virheensä. Ymmärrän kyllä sen, että käytävät ovat koulussa ns. turhaa, ja luokkahuoneiden on hyvä olla yhdistettävissä, mutta arkkitehti sitten päätyi toteuttamaan asian noin.
Jos käytäviä halutaan välttää jokaiseen luokkaan voisi olla sisäänkäynti ulkoa. Jokaisessa luokassa pari vessaa luokan sisällä tai luokkien, jotka yhdistettävissä välissä pari vessaa. Esim. Usassa oli tällainen koulukampus.
No turhaa ja "turhaa". Käytävällä odotellaan tuntia ja myös oleskellaan ja vietetään kavereiden kanssa aikaa silloin jos saa olla välitunnin sisällä
Toinen asia käytävissä on ulkovaatteiden säilytys. Kynnys varastaa toisen takki luokan edestä käytävästä on matalampi kuin aulasta isosta naulakosta.
Ja kaikille vassaritrolleille nyt heti tiedoksi että kun lapseni takki varastettiin, se oli ihan tavallinen ellesse tuulitakki, hintaa muutama kymppi. Ei siis tarvitse tulla huutelemaan kultalusikkakerhon mussukan canada gooseista kuten yleensä kun joku lapsi saa luopua tietämättään tai väkivalloin tavaroistaan.
Onnea, turkulaiset veronmaksajat. Rahanne on hyvissä käsissä...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Koulu rakennettu 2019 ja varmaan suunniteltu muutama vuosi aiemmin. Tuo oli se suuntaus silloin. Jokaisen aijsuden pitää tehdä omat virheensä. Ymmärrän kyllä sen, että käytävät ovat koulussa ns. turhaa, ja luokkahuoneiden on hyvä olla yhdistettävissä, mutta arkkitehti sitten päätyi toteuttamaan asian noin.
Jos käytäviä halutaan välttää jokaiseen luokkaan voisi olla sisäänkäynti ulkoa. Jokaisessa luokassa pari vessaa luokan sisällä tai luokkien, jotka yhdistettävissä välissä pari vessaa. Esim. Usassa oli tällainen koulukampus.
No turhaa ja "turhaa". Käytävällä odotellaan tuntia ja myös oleskellaan ja vietetään kavereiden kanssa aikaa silloin jos saa olla välitunnin sisällä
Toinen asia käytävissä on ulkovaatteiden säilytys. Kynnys varastaa toisen takki luokan ed
siis kynnys varastaa luokan edestä on korkeampi.
Toisekseen osui silmään tuon ylen jutun perustelu lasiseinäisille luokille turvallisuudella. Miten ihmeessä turvallisuus paranee jos mahdollinen uhkatekijä näkee viereisen luokan tapahtumat? huvitti kun muutaman luokan välille meidän yläkouluun tuli lasiseinä -ja sitten pian opettajan viestit vanhemmille rauhattomuudesta luokassa, kun esim naapuriluokkaan kurkitaan kesken opetuksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Missä oppilaiden ulkovaatteet on, kun ei ole käytäviä eikä siellä naulakoita? Suomessa tarvitaan ulkovaatteet!
Nuo lasiseinät on kyllä tyhmä ratkaisu ja osoittaa ettei mietitä yhtään sitä miten ihmisen huomiokyky toimii.
Olen aikuisopiskelija ja oppilaitoksessani on joissakin huoneissa yksi seinä lasia. En voi istua sillä puolella huonetta koska ohikävelevät ihmiset vie huomion koko ajan vaikka ne vaan kävelee ihan tavallisesti ohi
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Missä oppilaiden ulkovaatteet on, kun ei ole käytäviä eikä siellä naulakoita? Suomessa tarvitaan ulkovaatteet!
Meillä on lähes 600 oppilaan yläkoulussa naulakoita aulatiloissa. Vaatteiden säilytys "omalla vastuulla". Luokkaan ei saa takkia ottaa, ellei se mahdu reppuun..
Jatkan että yläkoulun rinnakkais-wc -tilat muutettiin unisex vessoiksi, koska oli ajatus, että joku joskus voi kokea kiusallisena missä tahansa vessassa käymisen. Nyt porukka jonottaa ainoaan invavessaan, jolle taas ei ole yhtään liikuntarajoitteista käyttäjää koko koulussa. Poikani ei käynyt kahteen vuoteen yläkoulussa isolla asialla vaan tuli kotiin maha kipeänä ja usein lounaan väliin jättäneenä. Tytöt ei kuulema halua käydä edes pissalla, joten välttelevät juomista päivän aikana. Invavessan merkitseminen sukupuolineutraaliksi olisi kuulemma leimannut mahdollisia käyttäjiään, muttei kuitenkaan onneksi tunnu leimaavan nykyisiä todellisia käyttäjiä, jotka vaihtavat siellä esim mieluummin kuukautissiteensä kuin sukupuolineutraalissa vessakopissa...
Ei näitä taideta oppilaat edellä miettiä näitä uudistuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi v.ttu teidän kanssanne?
Koulu oli suunniteltu valmiiksi ja toimivaksi jo silloin, kun itse sitä kävin, vuodesta 1969 eteenpäin.
Sekä itse koulurakennus, että opetussuunnitelma olivat jo silloin täydellisiä. Minkään oppiaineen sisältö ei ole ajan myötä muuttunut erilaiseksi. Ei kielet, ei matematiikka, ei luonnontieteet, niin paljon, että seiniä pitäisi siirtää?
Insinöörillä on peukalosääntö, jonka mukaan sitä, joka ei ole rikki, ei pidä ryhtyä korjaamaan.
Insinöörejähän ne kuitenkin on, jotka rakennuksia, kuten kouluja, suunnittelee.
Niin, mutta ne joilla on visioita paremmasta koulusta ja valta toteuttaa ne ei ole, vaan ne on jotain ylempiä virkamiehiä opetusvirastoissa. Arkkitehdeillä on toki villejäkin ideoita, mutta yleensä rakennusalalla osataan pistää siihen rajoitukseksi pari sellaista tyyppiä, esim. rakennusmestarit, jotka voi sanoa ettei tuota ideaa ainakaan.
Nyt näyttää tää rajoitin lipsuvan turhan monessakin projektissa kun tilaajalla on ne arkkitehtiäkin villimmät visiot ja liikaa ilmeisesti rahaa käytössään.
Vierailija kirjoitti:
"Arkkitehdin visiona oli, että osa luokista olisi toiminut vain ryhmätyöskentelytiloina, jolloin niiden läpi kulkeminen ei olisi haitannut. Käytännössä kaikki tilat tarvitaan kuitenkin opetuskäyttöön."
Kuka noita paikkoja tiloja suunnittelee? Tosi monessa uudessa rakennuksessa on samoja vikoja. Sama homma oli Aalto yliopiston Väre-rakennuksessa ja sairaala Novassa. Ei kuunnella ollenkaan käyttäjiä, vaan ylimielisesti vain päätetään, että tilat toimii heidän (arkkitehtien) vision mukaan. Sitten käytäntö osoittaa, että tilat on erittäin huonot ja kaikki kärsii. Pitää tehdä muutoksia, jotta sitä voisi käyttää, mutta hyvää siitä ei enää saa.
" Keski-Suomen Sairaala Nova on täysin uudentyyppinen keskussairaalarakennus, kertoo kohteen projektiarkkitehti Juho Pietarila. Toiminta on suunniteltu aivan uudella tavalla: henkilökunnalla ei ole yhtään yhdelle työntekijälle omistettua huonetta vaan kaikki
Niin, käytännössä ei siis oltu kunnolla kerrottu arkkitehdeille kuinka paljon luokkia tarvitaan, jos niitä oli suunniteltu liian vähän ja tämmöiset ryhmätyö/aulatilat oli pitänyt ottaa luokkakäyttöön.
Tuo ettei ole kaikilla omia työhuoneita on nykyisinä etätyöaikoina ihan normaali juttu. Ei ole järkevää pitää huonetta tyhjillään jos siellä käydään kahtena päivänä viikossa (jos sitäkään).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä järki oli alun alkaenkaan käytävättömyydessä?
Minuakin kiinnostaa että mikä vika niissä käytävissä oli?
Missä oppilaiden ulkovaatteet on, kun ei ole käytäviä eikä siellä naulakoita? Suomessa tarvitaan ulkovaatteet!
Kai ne sitten täytyisi ottaa luokkaan mukaan. Ei huono ratkaisu sikäli, että varastelu on iso ongelma joissain paikoissa.
Hyviä, toimivia ja käytännöllisiä ratkaisuja ei pidä muutella vain sen takia, että täytyy "uudistaa tai kehittää". Olivatpa käytännölliset ratkaisut vaikka 100 vuotta vanhoja.
Vierailija kirjoitti:
Jos käytäviä halutaan välttää jokaiseen luokkaan voisi olla sisäänkäynti ulkoa. Jokaisessa luokassa pari vessaa luokan sisällä tai luokkien, jotka yhdistettävissä välissä pari vessaa. Esim. Usassa oli tällainen koulukampus.
Olisipa ihan painajaista olla siivoojana tuollaisessa koulussa. Varmaan siivoojiakin olisi sama määrä kuin normikoulussa vaikka tuollaisen luokkahuoneen siivoukseen menee paljon enemmän aikaa.
Vierailija kirjoitti:
Kukahan neropatti tuonkin on keksinyt, miten voi olla ettei tuo ongelma tullut kenellekään mieleen?
Arkkitehdit, tulaajat ja kaikki olleet DEI porukkaa?!
Ei yhtäkään tolkun miestä mukana, jolla mitään sannanvaltaa.
Vierailija kirjoitti:
Onnea, turkulaiset veronmaksajat. Rahanne on hyvissä käsissä...
Turku on woke onnela..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi v.ttu teidän kanssanne?
Koulu oli suunniteltu valmiiksi ja toimivaksi jo silloin, kun itse sitä kävin, vuodesta 1969 eteenpäin.
Sekä itse koulurakennus, että opetussuunnitelma olivat jo silloin täydellisiä. Minkään oppiaineen sisältö ei ole ajan myötä muuttunut erilaiseksi. Ei kielet, ei matematiikka, ei luonnontieteet, niin paljon, että seiniä pitäisi siirtää?
Insinöörillä on peukalosääntö, jonka mukaan sitä, joka ei ole rikki, ei pidä ryhtyä korjaamaan.
Humanistit taas tuppaa olemaan ylpeitä siitä että on viisaampia ja järkevämpiä päätöksentekijöitä kuin insinöörit koska insinööri tekee päätökset järjellä ja faktoilla, humanisti tunteella.
Suomen tilan selittää se, että suurin osa poliitikoista ja toimittajista on humanisteja, vieläpä sitä alalajia jolla ei ole mitään käytännön työkokemusta mistään no
Olipas humanistivihaa kerrakseen. Ihan järjellä humanistitkin päätökset tekee ja monella laajaa työkokemusta käytännön töistä. Oman alan työllistyminen kun on sen verran vaikeaa. Maksajathan nuo päätökset tekevät. Raha ratkaisee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Arkkitehdin visiona oli, että osa luokista olisi toiminut vain ryhmätyöskentelytiloina, jolloin niiden läpi kulkeminen ei olisi haitannut. Käytännössä kaikki tilat tarvitaan kuitenkin opetuskäyttöön."
Kuka noita paikkoja tiloja suunnittelee? Tosi monessa uudessa rakennuksessa on samoja vikoja. Sama homma oli Aalto yliopiston Väre-rakennuksessa ja sairaala Novassa. Ei kuunnella ollenkaan käyttäjiä, vaan ylimielisesti vain päätetään, että tilat toimii heidän (arkkitehtien) vision mukaan. Sitten käytäntö osoittaa, että tilat on erittäin huonot ja kaikki kärsii. Pitää tehdä muutoksia, jotta sitä voisi käyttää, mutta hyvää siitä ei enää saa.
" Keski-Suomen Sairaala Nova on täysin uudentyyppinen keskussairaalarakennus, kertoo kohteen projektiarkkitehti Juho Pietarila. Toiminta on suunniteltu aivan uudella tavalla: henkilökunnalla ei ole yhtään yhde
Noidankehä. Etätyöhalukkuutta lisää se ettei toimistolla ole työrauhaa ja koska ihmiset ei halua olla toimistolla niin tilat pienennetään avohelvetiksi
Ja voiskos joku viimein korjata tän sivuston ku viestin lainaaminen on näin hankalaa
Koulu rakennettu 2019 ja varmaan suunniteltu muutama vuosi aiemmin. Tuo oli se suuntaus silloin. Jokaisen aijsuden pitää tehdä omat virheensä. Ymmärrän kyllä sen, että käytävät ovat koulussa ns. turhaa, ja luokkahuoneiden on hyvä olla yhdistettävissä, mutta arkkitehti sitten päätyi toteuttamaan asian noin.
Jos käytäviä halutaan välttää jokaiseen luokkaan voisi olla sisäänkäynti ulkoa. Jokaisessa luokassa pari vessaa luokan sisällä tai luokkien, jotka yhdistettävissä välissä pari vessaa. Esim. Usassa oli tällainen koulukampus.