Nyt se tuli sitten minullekin eteen. 62m2 asunnosta 39m2. Joudun luopumaan monesta rakkaasta huonekalusta.

Konmarittaisit edes vähän?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joudut luopumaan? Maksat vain enemmän vuokraa itse. Mistä summasta on kyse?

Pieni eläke enkä pysty enää maksamaan 800e vuokraa kun asumistuki laski ja hallituksen toimet. Tuossa pienemmässä säästän niin että syön erotuksella 3 vkoa. Eli se helpottaa. Ehkä opin pitämään uudesta asunnosta mutta harmittaa luopua rakkaista perintöhuonekaluista.

ap

Sinulla täytyy olla talletuksia/omaisuutta, ei eläkkeensaajan asumistuen rajat ja määrät pienentyneet kuin omaisuuden osalta, josta tehdään nyt isommat vähennykset.

Asumme poikani kanssa 65 neliöisessä kerrostaloasunnossa. Kun poikani muuttaa omilleen, kohta täysi-ikäinen. Haluan itse muuttaa yksiöön. Poikani saa tietenkin kotoa huonekalut mitä tarvitsee, itse en tarvitse paljon mitään enää tässä iässä. Pärjään pienellä ja haluan pienet asumiskulut. Haluan matkustaa, en maksaa ylihintaa jostain asumisesta. 

Vierailija kirjoitti:

On oikein että asutaan siten ja siellä mihin oma maksukyky riittää.

Vielä enemmän oikein olisi, ettei maksukyvyttömiä eletettäisi.

Muutin 5 kk sitten ja heitin samalla todella paljon vanhaa paskaa pois, joista luopuminen oli jostakin syystä vaikeaa. Yhtäkään en ole kaivannut takaisin, vaan pelottaa ajatus että vieläkin pitäisi niitä katsella ja roudata ympäriinsä. Aion jatkossakin vain karsia pois kaikkea turhaa. Siis varastotkin on ihmisillä täynnä kaikkea mitä ei käytetä.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä yksi ihminen elelee varsin hyvin 39 neliön asunnossa. Sulla on ollut aivan liian iso asunto tähän mennessä. En ymmärrä mihin ihmiset sitä tilaa tarvtisevat. 

Kaikelle roskalle tietysti mitä on hankittu eikä yhdestäkään voi luopua. Isot asunnot täynnä roskaa niin että kapeita käytäviä pitkin täytyy liikkua.

Vierailija kirjoitti:

Kiva maksaa tälläisten työkyvyttömien elämä🤷

Kiitos sulle olehan ahkera siellä töissä.tuet tuli tänään hain oluet kaupasta nyt kiva ottaa muutama ja katella telkkarii.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi joudut luopumaan? Maksat vain enemmän vuokraa itse. Mistä summasta on kyse?

Pieni eläke enkä pysty enää maksamaan 800e vuokraa kun asumistuki laski ja hallituksen toimet. Tuossa pienemmässä säästän niin että syön erotuksella 3 vkoa. Eli se helpottaa. Ehkä opin pitämään uudesta asunnosta mutta harmittaa luopua rakkaista perintöhuonekaluista.

ap

Ei niistä välttämättä tarvitse luopua, katselet vain vähän aikaa  uudessa kodissa miten  saisi sijoitettua parhaiten, ole luova ja kekseliäs,niin löydät kyllä keinot saada ne sijoiteltua oikein. kannattaa myös miettiä tarvitsetko oikeasti kokonaista sohvaa: riittäisikö nojatuoli kuitenkin (olettaen, että sohvasi ei ole perintöhuonekalu ja antiikkia, niin siitä voi päästä helpostikin eroon). Itselläkin yksi vanha ja arvokas parintölipasto vaatekaapin sisällä, toimii tällä hetkellä siis vaatelipastona, ihan kätevä. Varastokomero on asunnossani mukavan suuri: 3 neliötä, joten sielläkin on joitain sellaisia huonekaluja, jotka eivät asuntoon sisälle mahdu. Olisin myynyt ne, jos tietäisin, että asun tässä asunnossa vuosia tai vaikka vuosikymmenen, mutta kun tiedän,e ttä muutan täältä pois n kolmen vuoden sisään, niin en ole halunntu luopua noista.

Ihmisillä on nykyään liikaa tavaraa. Koittakaapa myydä edes parilla eurolla kuolinpesän huonekaluja ja tavaroita. Eivät mene, koska kaikilla on jo liikaa itsellään. Ennenvanhaan tavaran määrä oli moninkertaisesti pienempi.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisillä on nykyään liikaa tavaraa. Koittakaapa myydä edes parilla eurolla kuolinpesän huonekaluja ja tavaroita. Eivät mene, koska kaikilla on jo liikaa itsellään. Ennenvanhaan tavaran määrä oli moninkertaisesti pienempi.

minulle menisi, mutta kun ei ole autoa eikä myyjä koskaan ole halukas tuomaan niitä huonekaluja ostajalle, niin jää ostamatta

kerroit olevasi eläkkeellä eli nyt on loistava tilaisuus tehdä ennen muuttoa ns. kuolinsiivous. Kaikki turha pois ja uuteen mukaan vain tarpeelliset tavarat ja ehkä valokuvat tms muistoksi. Ei ihminen tarvitse järjettömästi roinaa ja se on jälkipolvellekin helpompaa sitten siivota kun tulee aika mennä palvelutaloon, sinne nyt mahtuu mukaan ehkä nojatuoli ja joku pieni pöytä. Lisäksi saat asunnosta helpommin siivottavan.

Ei jumalaut! Mää en millä lakkaa ihmettelemäst millai mies pitä kaiki romun takanas. Kui helvetin taval sitä voi oikke rakasta rätei ja lumpui. Jokku rakastava nätei flikoi, ja sen mää kyl ymmärrä, mut kui helvetin taval rätei. Ei, mää ole mahdottoma hämmästyny. Mää ihmettele oikke kauhiast tämmöst ja ole niinkun klavul päähä lyöty...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen aika monta yli 6-kymppistä, jotka ovat töissä. 7-kymmpinenkin voi tehdä vielä töitä. Laiskuus ei ole tekosyy.

Mene muualle solvaamaan! Työeläke on ansaittu omalla työllä ja siihen ei ole sinunlaisilla ksipäillä mitään sanomista! 

Eiköhän nuoremmat jo olisi oikeutettuja astumaan työelämään seitsemänkymppisten tilalle, jotta pääsisivät elämän alkuun?

Ap:n terveystilannekaan ei avaudu aloituksesta, mutta sinä huutelet jo ikäihmisillekin, että mene töihin.

Hän pointtinsa oli tavarapaljous ja muutto pienempään asuntoon, mutta ethän sinä edes sitä tajunnut. 

Ilkeitä ja/tai tyhmiä ihmisiä tällä palstalla piisaa.

Asuin joku vuosi sitten vuokralla 42 neliön asunnossa yksin. Pelkällä palkalla maksoin. Teki rapiat 800€/kuussa. Sittemmin muutin pienemmälle paikkakunnalle ja aloin elää avoliitossa. Tää on 50 neliön vuokra-asunto. Mun osuuteni vuokrasta 300€ kuussa. Edellisen kerran, kun asuin yli 60 neliön asunnossa (muistaakseni 70 neliöä), mulla oli saman katon alla myös kaksi lasta ja avokki.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tunnen aika monta yli 6-kymppistä, jotka ovat töissä. 7-kymmpinenkin voi tehdä vielä töitä. Laiskuus ei ole tekosyy.

Miten se auttaa asunnon pienuuteen ja huonekalujen mahtumiseen jos käy töissä?

Jos tekee montaa työtä, niin kun nykyään on pakko, kun palkat on niin huonot, ei ehdi kun käydä nukkumassa kotona. Ei tartte kun sängyn.

Jokapäiväinen tuki itku menossa taas.

Vierailija kirjoitti:

Kuinka joku voi rakastaa huonekaluja?

Voi olla tunnearvoa.  Sohvaa en surrut, yksi laiskanlinna josta oli vaikea luopua. 

Nähdäkseni kannattaisi myydä sohvat ja sen sellaiset. Saaduilla rahoilla esim. Tulikiven osakkeita. Ylipäätään sellaisessa 21m2 asunnossa oleillessa voisi säästää vieläkin enemmän ja ostaa lisää esim. Tulikiven osakkeita.

Kyllä varmaan yksi ihminen ja tarvittavat tavarat mahtuu lähes 40 neliön asuntoon, jos viisihenkinenkin perhe mahtuu 40 neliön kaksioon.

Tosiaan meidän perhe asuu kaksiossa viidestään ja kyllä tänne mahtuu sohva, kaikille sängyt, ruokapöytä tuoleineen ja kirjahylly kirjoille/ leluille. Lisäksi vaatteet yms. mahtuu kiinteisiin vaatekaappeihin ja silti on lattioilla riittävästi tilaa leikkiä/ touhuta. 

 

Totta kai muutos isommasta pienempään tai toisin päin voi alkuun tuntua oudolta, mutta eiköhän kaikkeen totu ajastaan ja muutto on aina hyvä mahdollisuus karsia turhaa tavaraa. 

Ohoh, Tulikiven osake maksaa vain 40 senttiä, eikä vie edes tilaa kotona. Jakoi viime vuonna jopa osinkoa. Täytyypä miettiä. Jos nojatuolista saisi kympin niin se olisi jo 25 osaketta.Minusta tuntuu, että alan katsoa pienempää ja halvempaa asuntoa!