Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Avioero. Miten kerroitte puolisolle ja muita käytännön kysymyksiä
03.02.2025 |
Avioeron kokeneet.
Miten kerroitte puolisollenne että haluatte eron? Odotitteko sopivaa aikaa, esim. Lomaa. Olitteko hankkineet valmiiksi asunnon vai alkoiko kaikki järjestelyt tyhjästä? Miten asiat eteni? Mitä vaikeuksia kohtasit? Miten pian muutit pois.. kertokaa kokemuksia.
Minä haluan eron koska puolisoni ei halua lapsia. Puoliso tietää miten tärkeä asia on joten sitten kun saan asian sanottua, ei ole yllättynyt syystä mutta on varmasti loukkaantunut koska menin hänen kanssa naimisiin ja minä olen se joka muutti mielensä lapsen saannista ja minä haluan lapsia.
Itse syy on mielessäni aivan selvä. Erossa pelottaa eniten yhteisen elämän menetys ja sen aiheuttama tuska, mieheni reaktio, hän saattaa reagoida hyvin vahvasti. Kun kerron erosta voi siis olla että hän saattaa aloittaa kylmän kohtelun välittömästi, enkä siitä häntä syytä. Hän saattaa alkaa mykkäkouluun ja luulen, että ei ole tulossa siis mikään kaveriero. Olen pohtinut asiaa vuosia ja oma henkinen tilanne on lykännyt päätöstä, olen luullut etten henkisesti kestä avioeroa. Nyt alkaa olla ikää sen verran, että pakko se on tehdä ja mietintä on loppu. Aiemmin eroa lykkäsi myös häpeä , ajatus siitä että perheen ja sukulaisten ja tuttavien silmissä hävettää mutta omaa elämääni kun elän niin en aio sitä häpeää välttääkseni jäädä lapsettomaksi.
kaikki neuvot on tervetulleita . Kiitos.
Kommentit (164)
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
Tämä.
Jossain vaiheessa miehet alkaa niitä jälkeläisiä hinkumaan. Tämäkin mies taatusti hommaa eron jälkeisinä vuosina nuoreman naisen, että saa lopulta sen jälkeläisen.
Ainakin median ja tilastojen mukaan, suurin osa suomalasista miehistä haluaa lapsia ja perheen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Trolli aloitus!
Sillä palstan mukaan, ne ovat naiset, jotka eivät nykyisin, ei enää moniin vuosiin, ole halunneet lasta liittoonsa,
Trolli on. Väkisin väännetty aloitus. Luultavasti IS:n toimittajan väsäämä sepustus.
Huomenta ap, sinne Porvooseen. Millanen sää siellä on?
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
Ei vielä avioliitossa oleva, voi eikä pysty häätämään aviopuolisoa kodista.
Avieron hakeminen kestää 6 kuukautta. Kun se on täynnä, pitää avioerohakemus uusia.
Vasta sen jälkeen oikeus myöntää, kansliapäätöksenä avioeron.
Joten tuokin kommentoija puhuu haisevaa paskaa.
Valehtelee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
Kaheli mamma siellä taas aukoo turpaansa. Ei edes perusasioita avioliitosta tiedä. Häpeä tyhmä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
Ei vielä avioliitossa oleva, voi eikä pysty häätämään aviopuolisoa kodista.Avieron hakeminen kestää 6 kuukautta. Kun se on täynnä, pitää avioerohakemus uusia.
Vasta sen jälkeen oikeus myöntää, kansliapäätöksenä avioeron.
Joten tuokin kommentoija puhuu haisevaa paskaa.
Valehtelee.
Kyllä pystyy. Avioero vireillä, mies ei suostunut lähtemään. Tilasin ajan oikeusaputoimistoon, josta asianajaja pisti häätöhakemuksen käräjäoikeuteen. Kai mä asian paremmin tiedän kuin sinä, kun olen sen itse kokenut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
No kauan tämä häätöprosessi kesti?
Aloin puhua avioerosta ja päätettiin käydä ensin pariterapiassa, mutta sen jälkeen tein lopullisen päätöksen erosta. Asuttiin vielä yhdessä viisi kuukautta, kunnes sain remontoitua itselleni asunnon kuntoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap täällä. Ensinnäkin ei ole provo. Kiitos teille jotka kommentoitte asiallisesti .
mä olen ehdottanut pariterapiaa aiemmin, jo parisen vuotta. mies ei ole suostunut mutta viimeksi kun puhuttiin, suostuisi mutta terapian tarkoitus hänelle olisi se että yhdessä voimme hyväksyä elämän lapsettomana. Ainoa vaan, että mä en halua olla lapseton ja tilanne on sillä tavoin tulehtunut että olemme aivan eri planeetalta tässä asiassa. Ymmärrän että valintani satuttaa miestäni , että lapsen saanti voi mennä hänen edelle. Hän ei sitä ymmärrä enkä vaadi ymmärtämään.
Menisittekö minuna vielä pariterapiaan hänen kanssa? Olen menettänyt toivon, että hänen mieli muuttuisi. Mutta voisi kai se terapia muuten auttaa jotain.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
No ei todellakaan pidä rakkautta todistellakseen ja vakuuttaakseen hankkia lasta, jota ei halua. Nyt valoja päälle. Tuollainen on aivan kamala teko lapselle ja kamala paikka asettaa. Siis hankkia lapsi, jota ei halua vain jotta ei tule eroa tai puoliso tule surulliseksi. Lapsia ei tehdä osoittaakseen kuinka paljon rakastaa. Lapsi tehdään, koska halutaan lapsi. Piste.
Järkyttävän epäreilua ja epäterve malli edes mainostaa tuollaista jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Lasta haluava siis käytännössä suhteen jatkumisen ehtona kiristäisi lasta haluamatonta hankkimaan lapsen. Suoraselkäisen ja aikuisen vastuullisen ihmisen teko on vain erota kun todetaan lapsitoiveet eroavat, löytää lapsia haluava kumppani eikä odotella ja manipuloida taipuisiko lapsia haluamaton.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
No ei todellakaan pidä rakkautta todistellakseen ja vakuuttaakseen hankkia lasta, jota ei halua. Nyt valoja päälle. Tuollainen on aivan kamala teko lapselle ja kamala paikka asettaa. Siis hankkia lapsi, jota ei halua vain jotta ei tule eroa tai puoliso tule surulliseksi. Lapsia ei tehdä osoittaakseen kuinka paljon rakastaa. Lapsi tehdään, koska halutaan lapsi. Piste.
Järkyttävän epäreilua ja epäterve malli edes mainostaa tuollaista jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Lasta haluava siis käytännössä suht
Niin itse en tosiaan odota että puolisoni mieli muuttuu enkä pidä sellaista enää edes haaveen tasolla mielessä , että kävisi joku ihme että hän haluaisikin. Siitä syystä avioero ja haluaisin kuulla kokemuksia ja neuvoja aiheesta. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Ensinnäkin ei ole provo. Kiitos teille jotka kommentoitte asiallisesti .
mä olen ehdottanut pariterapiaa aiemmin, jo parisen vuotta. mies ei ole suostunut mutta viimeksi kun puhuttiin, suostuisi mutta terapian tarkoitus hänelle olisi se että yhdessä voimme hyväksyä elämän lapsettomana. Ainoa vaan, että mä en halua olla lapseton ja tilanne on sillä tavoin tulehtunut että olemme aivan eri planeetalta tässä asiassa. Ymmärrän että valintani satuttaa miestäni , että lapsen saanti voi mennä hänen edelle. Hän ei sitä ymmärrä enkä vaadi ymmärtämään.
Menisittekö minuna vielä pariterapiaan hänen kanssa? Olen menettänyt toivon, että hänen mieli muuttuisi. Mutta voisi kai se terapia muuten auttaa jotain.
ap
En menisi terapiaan, koska teillä on selvä asia, missä on vika. Eli sinä haluat lapsia ja mies ei. Ei tuossa voi mitään kompromissia tehdä. Eroatte ja sinä haet miehen joka haluaa lapsia ja mies naisen, joka ei halua lapsia.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
Ja jos ap olisi oikeasti rakastanut miestään, hän ei olisi muuttanut mieltään.
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Jaksamista eroon Ap! Teet aivan oikein ja tekisit oikein vaikka tilanteenne olisi päin vastoin. Lapsi on niin iso kysymys ettei siinä oikein voi tehdä kaikkia kohtaan reilua ja tervepäistä kompromissia.
Kun tiedät kumppanisi ilmeisesti hankalaksi niin itse hankkisin aivan ensimmäisenä paikan asua edes väliaikaisesti. Jos ei omaa vuokrakämppää niin selvittäisin voisinko yöpyä jossain muualla kunnes asunto järjestyy. Vanhemmilla, ystävillä, sukulaisilla. Sitten vaan erokeskustelu ja avioeropaperien täyttöön suostui kumppani siihen tai ei.
En myöskään kuuntelisi jos kumppani yhtäkkiä alkaisikin suostua lasten hankintaan. En uskoisi että se on todellista halua saada lapsi, vaan yritys saada suhde pidettyä hinnalla millä hyvänsä. Tuollainen tuskin olisi hyvä pohja vanhemmuudelle.
Jos läheiset ja tuttavat paheksuvat tai syyllistävät niin se menee varmasti ajan kanssa ohi. Tämä on sinun elämä ja suhde ei heidän.
Alue: Aihe vapaa
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.