Lue keskustelun säännöt.
Avioero. Miten kerroitte puolisolle ja muita käytännön kysymyksiä
03.02.2025 |
Avioeron kokeneet.
Miten kerroitte puolisollenne että haluatte eron? Odotitteko sopivaa aikaa, esim. Lomaa. Olitteko hankkineet valmiiksi asunnon vai alkoiko kaikki järjestelyt tyhjästä? Miten asiat eteni? Mitä vaikeuksia kohtasit? Miten pian muutit pois.. kertokaa kokemuksia.
Minä haluan eron koska puolisoni ei halua lapsia. Puoliso tietää miten tärkeä asia on joten sitten kun saan asian sanottua, ei ole yllättynyt syystä mutta on varmasti loukkaantunut koska menin hänen kanssa naimisiin ja minä olen se joka muutti mielensä lapsen saannista ja minä haluan lapsia.
Itse syy on mielessäni aivan selvä. Erossa pelottaa eniten yhteisen elämän menetys ja sen aiheuttama tuska, mieheni reaktio, hän saattaa reagoida hyvin vahvasti. Kun kerron erosta voi siis olla että hän saattaa aloittaa kylmän kohtelun välittömästi, enkä siitä häntä syytä. Hän saattaa alkaa mykkäkouluun ja luulen, että ei ole tulossa siis mikään kaveriero. Olen pohtinut asiaa vuosia ja oma henkinen tilanne on lykännyt päätöstä, olen luullut etten henkisesti kestä avioeroa. Nyt alkaa olla ikää sen verran, että pakko se on tehdä ja mietintä on loppu. Aiemmin eroa lykkäsi myös häpeä , ajatus siitä että perheen ja sukulaisten ja tuttavien silmissä hävettää mutta omaa elämääni kun elän niin en aio sitä häpeää välttääkseni jäädä lapsettomaksi.
kaikki neuvot on tervetulleita . Kiitos.
Kommentit (164)
Olen e.o. psykiatri. Vastaanotolleni tuli kerran mies, jonka pitkään kestänyt liitto oli päättynyt eroon vaimon aloitteesta, kun vaimo oli sittenkin halunnut lapsen, vaikka avioliittoa solmittaessa oli toisin sovittu. Mies oli hyvin varakas ja oli suunnitellut työelämästä pois jäämistä ja runsasta matkustelua vaimonsa kanssa vapaavuosinaan. Lasta mies ei ehdottomasti halunnut, kun vaimo ennen eroa sitä vielä pyysi. Mies oli ex-vaimolleen äärimmäisen katkera. Katkeruus tavallaan söi miestä ja pyrin auttamaan häntä siitä eroon. Mies kuitenkin lopetti käyntinsä, kun oli saanut aikaan suhteen ex-vaimonsa parhaan ystävän kanssa, jolla muuten oli yksi lapsi. Jatkovaiheista en tiedä mitään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkä ikäinen ap on?
Mitä sitten jos et löydä uutta puolisoa?
Otatko sitten ihan kenet tahansa?
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Ensinnäkin ei ole provo. Kiitos teille jotka kommentoitte asiallisesti .
mä olen ehdottanut pariterapiaa aiemmin, jo parisen vuotta. mies ei ole suostunut mutta viimeksi kun puhuttiin, suostuisi mutta terapian tarkoitus hänelle olisi se että yhdessä voimme hyväksyä elämän lapsettomana. Ainoa vaan, että mä en halua olla lapseton ja tilanne on sillä tavoin tulehtunut että olemme aivan eri planeetalta tässä asiassa. Ymmärrän että valintani satuttaa miestäni , että lapsen saanti voi mennä hänen edelle. Hän ei sitä ymmärrä enkä vaadi ymmärtämään.
Menisittekö minuna vielä pariterapiaan hänen kanssa? Olen menettänyt toivon, että hänen mieli muuttuisi. Mutta voisi kai se terapia muuten auttaa jotain.
ap
En lähtisi enää mihinkään terapioihin pitkittämään noin selvää asiaa. Ei se kääntelyllä ja vääntelyllä mihinkään siitä muutu. Hän ei halua lapsia ja sinä haluat. Yksinkertainen ja päivänselvä syy erota mahdollisimman pian.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sanoin miehelle, että mä haluan erota ja aion hakea avioeroa. Sitten pistin eron vireille ja hain miehelle häädön. Ei ollut mikään erikoinen hetki, joku tavallinen viikonloppu ja vihoviimeinen kerta, kun sen kiukuttelua enää jaksoin katsoa.
No kauan tämä häätöprosessi kesti?
Ai kesti vai? Joku väitti että ei kestänyt kauan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
Ja jos ap olisi oikeasti rakastanut miestään, hän ei olisi muuttanut mieltään.
Otaksun että tämä on sarkasmia joka osoittaa tyhjäksi tämän, että miehen tulisi tehdä lapsia vasten tahtoaan? Itse en siis odota sitä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Niin. Tämän miehenikin minulle aina sanoo, että tästä syystä jäisin. Se on kai se riski, mikä on otettava.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Niin. Tämän miehenikin minulle aina sanoo, että tästä syystä jäisin. Se on kai se riski, mikä on otettava.
Siis t.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ap täällä. Ensinnäkin ei ole provo. Kiitos teille jotka kommentoitte asiallisesti .
mä olen ehdottanut pariterapiaa aiemmin, jo parisen vuotta. mies ei ole suostunut mutta viimeksi kun puhuttiin, suostuisi mutta terapian tarkoitus hänelle olisi se että yhdessä voimme hyväksyä elämän lapsettomana. Ainoa vaan, että mä en halua olla lapseton ja tilanne on sillä tavoin tulehtunut että olemme aivan eri planeetalta tässä asiassa. Ymmärrän että valintani satuttaa miestäni , että lapsen saanti voi mennä hänen edelle. Hän ei sitä ymmärrä enkä vaadi ymmärtämään.
Menisittekö minuna vielä pariterapiaan hänen kanssa? Olen menettänyt toivon, että hänen mieli muuttuisi. Mutta voisi kai se terapia muuten auttaa jotain.
ap
halu erota mistä syystä tahansa menee miehesi edelle jos sellainen on ajankohtaista. Mikään muu lähtökohta suhteisiin alkaessa ei ole terve. Parisuhteessa ollaan kun siinä halutaan olla. Jod ei enää haluta, erotaan vaikka puoliso ei asiasta samaa mieltä olisikaan. Tuokaan kuten lastenhankintakysymyskään ei ole neuvottelu- tai kompromissiasia.
Se ikä olisi aika oleellinen tieto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minkä ikäinen ap on?
Mitä sitten jos et löydä uutta puolisoa?
Otatko sitten ihan kenet tahansa?
Näihin kaikkiin olen löytänyt ja etsinyt vastauksia jo useamman vuoden. Ne asiat olen pohtinut.
nyt kaipaan neuvoja ja kokemuksia avioeroon tässä tilanteessa.
ap
Vierailija kirjoitti:
Olen e.o. psykiatri. Vastaanotolleni tuli kerran mies, jonka pitkään kestänyt liitto oli päättynyt eroon vaimon aloitteesta, kun vaimo oli sittenkin halunnut lapsen, vaikka avioliittoa solmittaessa oli toisin sovittu. Mies oli hyvin varakas ja oli suunnitellut työelämästä pois jäämistä ja runsasta matkustelua vaimonsa kanssa vapaavuosinaan. Lasta mies ei ehdottomasti halunnut, kun vaimo ennen eroa sitä vielä pyysi. Mies oli ex-vaimolleen äärimmäisen katkera. Katkeruus tavallaan söi miestä ja pyrin auttamaan häntä siitä eroon. Mies kuitenkin lopetti käyntinsä, kun oli saanut aikaan suhteen ex-vaimonsa parhaan ystävän kanssa, jolla muuten oli yksi lapsi. Jatkovaiheista en tiedä mitään.
Kiitos tästäkin kertomuksesta! Uskon, että katkeruutta voi syntyä . Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap:n tapauksesa näkisin terapiasta aioastaan sen hyödyn, että mies ymmärtäisi oikeasti eropäätöksen syyt ja se helpottaisi hänen mahdollista katkeruuttaan. Mutta tarvitaanko siihen välttämättä pariterapiaa, se on toinen kysymys. Terapian tarkoitus ei kuitenkaan ole muuttaa toisen mieltä, vaan oppia ymmärtämään toisen näkemyksiä ja motiiveja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko nyt siis lähiviikkoina käyneet lapsen hankin keskustelun? Jos olette ja miehen kanta on selvä niin ero on ainoa mahdollisuus. Jos mies sinua rakastaa niin hän ymmärtää. Jos rakastaa todella paljon niin suostuu lapsen hankintaan. Omia toiveita ei pidä uhrata kenenkään vuoksi, mutta joskus vakava keskustelu saa mielen muuttumaan.
Ja jos ap olisi oikeasti rakastanut miestään, hän ei olisi muuttanut mieltään.
Jos mies olisi oikeasti rakastanut ap:tä, hän olisi muuttanut mieltään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se ikä olisi aika oleellinen tieto.
Sillä ei ole mitään merkitystä minkä ikäinen mä olen. En silti halua viettää loppuelämään ihmisen kanssa kenestä sisäisesti ajattelen, että tuon ihmisen takia en saanut edes yrittää tulla vanhemmaksi.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Niin. Tämän miehenikin minulle aina sanoo, että tästä syystä jäisin. Se on kai se riski, mikä on otettava.
Se menee elämässä vähän niin että jos ei uskalla niin ei mitään saakaan. Jos et ole oma itsesi ja ota elämässä mitä haluat, ei sitä sinun eteesi kukaan tule kantamaankaan. Jos miehesi olisi kengissäsi niin tietenkin hän eroaisi. Koska hän ei ole kengissäsi eikä halua sinusta erota niin tietenkin yrittää saada sinua jäämään alleviivaamalla riskiä ja sitä että kaikilla se unelma ei toteudukaan. Jos tuollaista uskot ja jäät kuuntelemaan niin sama hankkia arkku ja käydä siihen jo valmiiksi makaamaan. Sulla on elämäsi ja lapsiasian suhteen tässä vain voitettavaa. Et sen suhteen häviä mitään eroamalla. Häviät sen suhteen kaiken jos et. Tsemppiä!
Meillä oli lapsia ja puoliso hankala jo pitkään, joten houkuttelin hänet pariterapiaan. Luulin että olisi vielä parannettavissa liitto/suhde. Siellä kävimme useamman kerran ja ymmärsin, ettei suhteesta tule ikinä minulle sellaista, missä voisin hyvin. Ja lapset. Ilmoitin terapiassa haluavani eron. Mies uhkaili vaikka millä ja oikeasti teki kiusaa vuosikausia eron jälkeen. Hän tosin harvinainen tapaus, siis uhkaili perhesurmalla. Onko miehesi osoittanut mitään esim. henkisen väkivallan merkkejä? Jos on, niin suosittelen pariterapian pehmennystä. Muuten ihan normi keskustelulla kait voi kertoa, että minä haluan nyt erota siksi ja siksi. Tsemppiä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Niin. Tämän miehenikin minulle aina sanoo, että tästä syystä jäisin. Se on kai se riski, mikä on otettava.
Jos jäät lapsettomaksi koska et kykene saamaan lasta niin tiedät kuitenkin yrittäneesi. Jos jäät suhteeseen niin katkeroidut kun et pääse edes yrittämään lasta.
Minusta ap vaikuttaa rakastavan miestä kun ei yritä pakottaa häntä haluamaan lasta. Mies taas yrittää pakottaa apn jäämään lapsettomaksi koska haluaa olla apn kanssa (ei ota huomioon sitä että ap jäisi vaille sitä isoa asiaa (lasta) jota ap haluaa). Apn tulisi vain luopua ajatuksesta saada lapsi niin miehellä olisi kaikki hyvin (apn onnella ei ole miehelle merkitystä vaan ainoastaan hänen omilla haluillaan ym).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä jos et saakaan lapsia? Ei löydy uutta miestä tai terveyssyistä ei onnistu. Sekin mahdollista.
Niin. Tämän miehenikin minulle aina sanoo, että tästä syystä jäisin. Se on kai se riski, mikä on otettava.
Se menee elämässä vähän niin että jos ei uskalla niin ei mitään saakaan. Jos et ole oma itsesi ja ota elämässä mitä haluat, ei sitä sinun eteesi kukaan tule kantamaankaan. Jos miehesi olisi kengissäsi niin tietenkin hän eroaisi. Koska hän ei ole kengissäsi eikä halua sinusta erota niin tietenkin yrittää saada sinua jäämään alleviivaamalla riskiä ja sitä että kaikilla se unelma ei toteudukaan. Jos tuollaista uskot ja jäät kuuntelemaan niin sama hankkia arkku ja käydä siihen jo valmiiksi makaamaan. Sulla on elämäsi ja lapsiasian suhteen tässä vain voitettavaa. Et sen suhteen häv
Kiitos! Ja tunnen aivan samoin, sama hankkia arkku jo nyt. Mies ei ymmärrä ja loukkaantuu kun yritän selittää, miten lapsi voi mennä hänen edelle. En osaa selittää sitä mutta tuo on hyvin ilmaistu, että sama hankkia arkku jo nyt , juurikin se.
ap
Vierailija kirjoitti:
Se ikä olisi aika oleellinen tieto.
Eihän ole. Ainoa oleellinen tieto on että toinen haluaa lapsia ja toinen ei. Noin isoissa kysymyksissä ei ole kenenkään kannalta järkevää tehdä kompromissia eikä se olisi reiluakaan. Iällä, sukupuolella tai muilla tilanteilla ei ole merkitystä. Naisilla tietysti on miehiäkin suurempi kiire ja suurempi riski jäädä lapsettomiksi jos jää muiden vuoksi jahkaamaan.
Puolisoni oli väkivaltainen sekä omasi paljon psykopaattisia ja narsistisia piirteitä. En siis uskaltanut kertoa erohaluistani ennen kuin olin valmistellut kaiken niin että pääsin muuttamaan välittömästi pois. Eli asunto oli valmiina ja välttämättömät tavarat ja kalusteet hankittuna, laukut pakattuna jne. Veljeni tulivat hakemaan tavaroitani ja ilmoitin silloin että haen avioeroa ja lähden nyt heti.