Olenko outo, kun en halua kuolleen vanhempani irtainta omaisuutta. Lähinnä ottaisin valokuvat, joissa olen.

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti yritti tarjota jollekin kuolipesia ostavalle tyypille koko omakotitalon irtaimistoa, kun oli muuttamassa kerrostaloon. tarjous oli 1500e, sen verran olisi pitänyt maksaa, että tyhjentävät kämpän. talo ei siis sisältänyt mitään mistä olisi myymällä saanut rahaa. Tunki sitten kaksioonsa kaiken mitä vähänkin mahtui ja ylikin ja 2 jätelavallista meni kaatopaikalle. Sitten kun äidistäni aika jättää, loputkin menee kaatikselle. 

Onpas outoa että pitäisi maksaa kuolinpesän tyhjentäjälle kun yleensä he maksavat könttäsumman nähtyään irtaimiston. Kun googlaa kuolinpesän tyhjennys tulee eteen mm eräs firma, joka tarjoaa 500- 200 000 euroon tyhjennyksestä. Ostetaan kuolinpesä. Toki itsekin ihmettelen että jopa satoja tuhansia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tällä menetelmällä häviää ns. suvussa kulkeva arvo-omaisuus kokonaan. Maailmalla yritetään kasvattaa suvun omaisuutta, jotta seuraavalle polvelle on aina arvokkaampi kokonaisuus perittäväksi. Suomessa kaikki tuhotaan ja muutetaan rahaksi.

Kyllähän se omaisuus on jotain ihan muuta kuin käyttö- tai koriste-esineitä. Ne ovat juuri sitä roinaa, joilla on rahallista arvoa yleensä vain muutamia tuhansia maksimissaan. 

Näin juuri. Aika harvalla suomalaisella kuitenkaan kuolinpesän irtaimistossa mitään aitoja Picasson tai edes von Wrightin tauluja on. 

Vierailija kirjoitti:

Mies kutsui tätinsä asuntoon 2 kuolinpesiä tyhjentävää. 

Oli kaksio, joka oli hyvin siisti. Kaapeissa ei ollut turhaa rojua eikä ne olleet ylitäynnä. 

Toinen arvioija sanoi, että joudumme maksamaan hänelle 2000. Hän ei ota liikkeeseensä mitään myyntiin. 

Toinen arvioija sanoi, että maksaa 50 euroa ja se on nipullisesta hopealusikoita. Muu menee + - 0. Eli tyhjentää ilmatteeks, muttei maksa mitään. 

Miehellä oli iso hoppu, kun oli vuokra-asunto ja antoi sitten tuolle, joka tyhjensi ilmatteeks. 

Aika kummaa. Oli sentään ihan arvokastakin joukossa. Lähes uusi pesukone, design-esineitä muutama, hyvin kauniita vaatteita. 

 

Lisään tähän, että tulivat eri aikaan, joten eivät tienneet toistensa arvioita. 

Isän kuolinpesästä halusin vain valokuvat, muuta en tupakoidusta asunnosta halunnut kotiini. Valokuvakansio oli vuoden päivät varastoituna ilmavasti ennen kuin toin sen sisälle, silloin skannasin kuvat ja jaoin ne sisarelleni ja pojalleni. Sisareni ei voinut viedä kotiinsa mitään tupakanhajun vuoksi. 

Pojalleni (ainoa lapsenlapsi) isä oli säästänyt oman isänsä taskukellon. Muu irtaimisto jäi isän avovaimolle, joka osti asunnon meiltä irtaimistoineen. 

"Monen tonnin Iittala-sarjaa, en ottanut." - Niin varmaan, huh. Älkää usko kaikkea mitä täällä kirjoitellaan. Roina on roinaa. Mutta kyllä ihmiset rahan arvon tuntevat.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti yritti tarjota jollekin kuolipesia ostavalle tyypille koko omakotitalon irtaimistoa, kun oli muuttamassa kerrostaloon. tarjous oli 1500e, sen verran olisi pitänyt maksaa, että tyhjentävät kämpän. talo ei siis sisältänyt mitään mistä olisi myymällä saanut rahaa. Tunki sitten kaksioonsa kaiken mitä vähänkin mahtui ja ylikin ja 2 jätelavallista meni kaatopaikalle. Sitten kun äidistäni aika jättää, loputkin menee kaatikselle. 

Onpas outoa että pitäisi maksaa kuolinpesän tyhjentäjälle kun yleensä he maksavat könttäsumman nähtyään irtaimiston. Kun googlaa kuolinpesän tyhjennys tulee eteen mm eräs firma, joka tarjoaa 500- 200 000 euroon tyhjennyksestä. Ostetaan kuolinpesä. Toki itsekin ihmettelen että jopa satoja tuhansia.

Minustakin tuntui kauhealta, että mainitsemani miehen tädin irtaimisto ei ollut ekan kävijän mukaan minkään arvoinen, vaan hän olisi 2000 euroa vastaan vain tyhjentänyt roskalavalle. Silti ilmoittelee ostavansa kuolinpesiä ja hänellä on käytetyn tavaran kauppa.

Se toinen nollasummatyyppi itse asiassa myi kaiken yhdelle vintage-liikkeelle, joka teki tyhjennyksen. Siitä tuli hyvä mieli. Kauniit vaatteet ja koriste-esineet menivät sinne myyntiin eikä roskiin. Heillä oli suuri myymälä maaseudulla. Lopettanut pari vuotta sitten tosin. 

Heidän tytär oli lähihoitajana vanhainkodissa ja sanoi vievänsä käyttämättömät vaippapaketitkin sinne. Kaikki yritetään kuulemma hyödyntää. 

Vierailija kirjoitti:

Mies kutsui tätinsä asuntoon 2 kuolinpesiä tyhjentävää. 

Oli kaksio, joka oli hyvin siisti. Kaapeissa ei ollut turhaa rojua eikä ne olleet ylitäynnä. 

Toinen arvioija sanoi, että joudumme maksamaan hänelle 2000. Hän ei ota liikkeeseensä mitään myyntiin. 

Toinen arvioija sanoi, että maksaa 50 euroa ja se on nipullisesta hopealusikoita. Muu menee + - 0. Eli tyhjentää ilmatteeks, muttei maksa mitään. 

Miehellä oli iso hoppu, kun oli vuokra-asunto ja antoi sitten tuolle, joka tyhjensi ilmatteeks. 

Aika kummaa. Oli sentään ihan arvokastakin joukossa. Lähes uusi pesukone, design-esineitä muutama, hyvin kauniita vaatteita. 

 

Tajuat kai, että niiden tyhjentien työ on se mikä maksaa. Pitää pakata ja kuljettaakin jollain ja lajitella, hinnoitella ja laittaa jonnekin myyntiin. Miksette tyhjentäneet ja myyneet itse?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti yritti tarjota jollekin kuolipesia ostavalle tyypille koko omakotitalon irtaimistoa, kun oli muuttamassa kerrostaloon. tarjous oli 1500e, sen verran olisi pitänyt maksaa, että tyhjentävät kämpän. talo ei siis sisältänyt mitään mistä olisi myymällä saanut rahaa. Tunki sitten kaksioonsa kaiken mitä vähänkin mahtui ja ylikin ja 2 jätelavallista meni kaatopaikalle. Sitten kun äidistäni aika jättää, loputkin menee kaatikselle. 

Onpas outoa että pitäisi maksaa kuolinpesän tyhjentäjälle kun yleensä he maksavat könttäsumman nähtyään irtaimiston. Kun googlaa kuolinpesän tyhjennys tulee eteen mm eräs firma, joka tarjoaa 500- 200 000 euroon tyhjennyksestä. Ostetaan kuolinpesä. Toki itsekin ihmettelen että jopa satoja tuhansia.

Miksi kukaan maksaisi mitään kasarin huonekaluista, tietosakakirjoista ja matkamuistoista?

Me heitettiin myös siskon kanssa kummankin vanhemman jälkeen rojua aika paljon pois. Pelkästään kirjoja lähti lavallinen, sen jälkeen kun arvokkaimmat oli noukittu pois.

Mutta ei se johdu siitä että olemme niin suurpiirteisiä. Ennen vanhaan ihmiset tappeli joka suolakupista, koska kenelläkään ei ollut mitään ja joku kello tai huonekalu oli suorastsaan elintason lisä ja astiatkin tuli  suureen tarpeeseen. Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin niin kuolleen vaattetkin otettiin heti käyttöön jälkipoliville.  Sotaan kuolleen vaatteista paikattiin luodinreikä ja nuoremmalle veljelle käyttöön.... 

Nykyään vaatteet on ties mitä sekoitekuitua ja huonekalut heikoimmillaan kennolevyä, ja elektroniikka menettää arvonsa parissa vuodessa. Ja perilliset ovat keski-ikäisiä ihmisiä joilla on luultavasti parempi elintaso kuin vanhemmillaan. 

Vierailija kirjoitti:

Mies kutsui tätinsä asuntoon 2 kuolinpesiä tyhjentävää. 

Oli kaksio, joka oli hyvin siisti. Kaapeissa ei ollut turhaa rojua eikä ne olleet ylitäynnä. 

Toinen arvioija sanoi, että joudumme maksamaan hänelle 2000. Hän ei ota liikkeeseensä mitään myyntiin. 

Toinen arvioija sanoi, että maksaa 50 euroa ja se on nipullisesta hopealusikoita. Muu menee + - 0. Eli tyhjentää ilmatteeks, muttei maksa mitään. 

Miehellä oli iso hoppu, kun oli vuokra-asunto ja antoi sitten tuolle, joka tyhjensi ilmatteeks. 

Aika kummaa. Oli sentään ihan arvokastakin joukossa. Lähes uusi pesukone, design-esineitä muutama, hyvin kauniita vaatteita. 

 

Kuolinpesän tyhjentäjistä osa on kyllä aikamoisia koijareita. 

Mutta kun miettii kuolinpesän tyhjennyksen kululogiikkaa, niin siinä ei paljon uusi pesukone ja muutaman tonnin design esineet paina.

Kas, tavarat pitää kantaa, kuljettaa ne autolla, lajitella, säilyttää myytävät jossain ja saada lopulta vielä myydyksi. 

Vierailija kirjoitti:

Me heitettiin myös siskon kanssa kummankin vanhemman jälkeen rojua aika paljon pois. Pelkästään kirjoja lähti lavallinen, sen jälkeen kun arvokkaimmat oli noukittu pois.

Mutta ei se johdu siitä että olemme niin suurpiirteisiä. Ennen vanhaan ihmiset tappeli joka suolakupista, koska kenelläkään ei ollut mitään ja joku kello tai huonekalu oli suorastsaan elintason lisä ja astiatkin tuli  suureen tarpeeseen. Ei tarvitse mennä kauas taaksepäin niin kuolleen vaattetkin otettiin heti käyttöön jälkipoliville.  Sotaan kuolleen vaatteista paikattiin luodinreikä ja nuoremmalle veljelle käyttöön.... 

Nykyään vaatteet on ties mitä sekoitekuitua ja huonekalut heikoimmillaan kennolevyä, ja elektroniikka menettää arvonsa parissa vuodessa. Ja perilliset ovat keski-ikäisiä ihmisiä joilla on luultavasti parempi elintaso kuin vanhemmillaan. 

Tokko sentään kuolinvaatteita otettiin käyttöön. 

Mutta muuten kyllä. Mun isälle ostettiin sodassa kuolleelle tuttavalle ostettu ylioppilaslakki. Ei ollu ehtinyt käyttää. Mun isälle ostettiin toiselle tuttavalle kuulunut villakankainen sotilaspuku. Ei ollut kuollut siinä puvussa. 

Tavarapula voi tulla jälleen, jos tulee laaja sota. 

Käyttöesineiden pula siis. 

Vähän oudolta kyllä kuulostaa siinä kohtaa kun valokuvistakin haluat vain ne joissa itse esiinnyt.

Vierailija kirjoitti:

Isäni suvun valokuvat joita olin kerännyt eri lähteistä tai jotka olin pelastanut, olivat äitini hautajaisia varten hänen kotonaan jos sukulaiset olisvat kiinnostuneet katsomaan niitä. Kuvat ovat siis henkilökohtaista omaisuuttani. Kuvissa on isäni sukulaisia. Tuoreimmat kuvat on sodan ajalta. Äitini sisko varasti koko laatikon. Ärsyttävintä on se että kaikki sanovat että tädilläni on oikeus valokuviin!!! Millä v***tun ilveellä.

Rikosilmoituksen voi aina tehdä jos ei suosiolla saa takaisin, kunhan tapauksesta ei ole liian pitkä aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun äiti yritti tarjota jollekin kuolipesia ostavalle tyypille koko omakotitalon irtaimistoa, kun oli muuttamassa kerrostaloon. tarjous oli 1500e, sen verran olisi pitänyt maksaa, että tyhjentävät kämpän. talo ei siis sisältänyt mitään mistä olisi myymällä saanut rahaa. Tunki sitten kaksioonsa kaiken mitä vähänkin mahtui ja ylikin ja 2 jätelavallista meni kaatopaikalle. Sitten kun äidistäni aika jättää, loputkin menee kaatikselle. 

Onpas outoa että pitäisi maksaa kuolinpesän tyhjentäjälle kun yleensä he maksavat könttäsumman nähtyään irtaimiston. Kun googlaa kuolinpesän tyhjennys tulee eteen mm eräs firma, joka tarjoaa 500- 200 000 euroon tyhjennyksestä. Ostetaan kuolinpesä. Toki itsekin ihmettelen että jopa satoja tuhansia.

Riippuu ihan mitä tavaraa siellä asunnossa on. Pahimmillaan tilanne on se että käytännössä mitään arvokasta ei löydy, varsinkaan jos siellä on jo tehty etukäteispuhdistus sukulaisten tms. toimesta. Tietysti noissakin piireissä voi olla epärehellisiä mukana jotka yrittävät hyötyä ihmisen tilanteesta ja sellaisia jotka ovat erikoistuneet sen verran ettei mitään heille myyntiin sopivaa löydy.

Eron jälkeen kun myin omakotitalon ja piti päästä eroon lähes kaikesta, niin käytetystä tavarasta ei paljoa saanut ja kuitenkin 2000 luvun kamaa kaikki. Paljon piti laittaa facen roskalavaan ja viedä kierräryskeskukseen. Ja ihan roskiinkin. Tuota vanhempi tavara kelpaa vielä huonommin. Antiikki toki eri asia, mutta siinä voi joutua odottamaan ostajan löytymistä

Vaatteet olen lajitellut lumppuihin ja hyviin, hyvät olen pakannut laatikkoon ja lahjoittanut eteenpäin. Erityisesti miesten vaatteita kaivataan, kirpparithan ovat täynnä lasten ja naisten vaatteita, mutta aikuisten miesten vaatteita niistä löytyy huonosti. Käyttökelpoisia tavaroita on saatu jaettua suvun kesken, mutta paljon on mennyt roskiin. Onneksi ei ole tarvinnut tehdä mitään päivässä asunto tyhjäksi siivouksia, vaan on ehtinyt lajitella tavarat.

Kannattaa kysellä erilaisilta käytetyn tavaran jälleenmyyjiltä jos ottavat kuolinpesiä. Ihan arvotavaraakin sinne annetaan, ei sen heti tarvi olla joku "romu" jollei kukaan huoli vaivoikseen. Monen sadan rokokookalusteita annetaan pois koska ihmisillä voi olla muutakin jaksamista kuin mööpeleiden kanssa pähkäily. Minäkin halusin minulle jätetystä perinnöstä vain valokuvat ja jotain kirjoja, muut saivat viedä kaikki purnukat ja kahvipöydät silmät kiiluen.

Ei se nyt outoa ole. Isäni kaikki asunnon tavarat menivät joko roskiin tai kierrätykseen. Itselleni otin vain valokuvat, kahvit, irtoteen, pyykinpesuaineen ja huuhteluaineen, sampoot ja saippuat, jotka käytin loppuun. Myös puhelin ja telkkari jäivät mulle. Kaikki muut pois. Turha haalia läheisten kuolinpesistä huonekaluja tai tavaraa mitä ei tarvitse.

Harvalla meistä on vanhempia joilla olisi jäämässä mitään oikeasti Arvokasta jäämistöä. Vain tolkuton määrä kaikkea tavaraa/romua jota ihmiselle pakosta kertyy elämänsä aikana. Liki kaikella voi olla käyttöarvoa, mutta aika harvoin mitään myyntiarvoa. Nyt kun suuret ikäluokat poistuvat niin tätä tarpeetonta tavaraa tulee markkinoille järjettömästi muttei tavaroille ole enää tarvitsijoita saatika ostajia.