Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko

Se on sen lapsen koti. Sun olisi pitänyt kysyä siltä saatko tulla sinne kylään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jossain ne reppuineen vaeltaa. Lapsiparat. Häpeävät heti itseään, ei-touvottuja joka suunnalla. Tulevat käymään terapiassa.

Viikko-viikko-lapset. Miten aikuiset kehtaa?

Vanhemmat retkottavat mukavasti pysyvissä tukipisteissä omissa kodeissansa ja suunnittelevat kalenterin kanssa menojaan, töitään ja sitä vapaata.

 

Okei, no meillä ainakin erolapselle kerrotaan jatkuvasti, miten tärkeä ja rakas on. 

Nyt tietty seuraavaksi sanotaan tämän olevan jotenkin tosi haitallista 🤔

Ja on sinulla kyllä ylipäätään tosi erikoinen suhtautuminen erolapsiin ihan itselläsi. 

Joo, tärkeä ja rakas on, mutta vain omalla viikolla. Muuna aikana ei lapsella sitten olekaan lupaa näkyä tai kuulua

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä. Lapsettomalla uudella kumppanilla ei ole ihmis- eikä muita oikeuksia näissä kuvioissa, mikäli on vauvapalstaa uskominen. Mitään sääntöjä tai toimintatapoja ei saa muuttaa tai ehdottaa, koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi, et voi tietää mistään mitään ja olet itsekäs ja traumatisoit vaan miehesi lapset ja sinun olisi pitänyt ymmärtää olla alkamasta suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia, koska hänen ex-vaimonsa on hionut lasten elämän ja kaikki käytänteet täydellisiksi ja vain sinä onnistuit pilaamaan ne.

AP, asia on todellisuudessa niin että jos et halua, että lapsi pelmahtaa ilmoittamatta sisälle, sovitte lapsen isän ja lasten kanssa, että jos tulette tänne isän kotiin, ilmoittakaa ensin. Piste. Se on teidän käytäntö, sopii teille ja lapsi ei siitä traumatisoidu tai koe olevansa jotenkin epätervetullut. Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Meillä miehen vuoroviikolapset asuu niin kaukana (äitinsä muutti toiseen kaupunkiin) että eivät tule meille yllättäen vaan haemme heidät aina autolla, mutta jos asuisivat lähellä, joutuisivat ilmoittamaan. Kuten mekin mieheni kanssa tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ja kun ne lapset eivät välttämättä tule yksin rauhassa juttelemaan ja moikkaamaan, vaan hengaamaan ja viettämään iltaa kaverilauman kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Mutta jos on sovittu, että lapset on muualla (vaikka mummolassa tai kaverilla), niin kyllä sitä voi ydinperheessäkin olla vanhemmilla touhut kesken vaikka keskellä päivää. Ja kyllä on silloin ihan kiva, jos ilmoitetaan, että lapsi onkin yllättäen tulossa ovesta sisään.

No semmoista se on ja oikeasti tapahtuukin. Että lapsi on lähtenyt mummolaan ja paukkaa kotiin, koska sairastui tai oli tylsää. Tai kuvitellaan, että se on mennyt harrastukseen muttei tänään huvittanutkaan. Tai lähtenyt kaverille yökylään mutta riitaantunut kaverin kanssa ja tulee kotiin. Tai menossa kaverin kanssa leffaan, mutta kaverille tuli migreeni. jne jne jne.

Sitä on vain otettava ne aikuisten touhut sillä mallilla, että minä hetkenä hyvänsä ne voivat peruuntua tai keskeytyä. Että todellakin tässä kodissa asuu lapsia, jotka voivat paukata kotiinsa ihan kyselemättä milloin hyvänsä. 

Eivät edes ymmärrä, että olisi pitänyt y

Ei ole kyllä meillä koskaan tapahtunut, tuollaisista muutoksista ilmoitetaan. Jos lapsi sairastuu mummolassa, häntä ei vaan tuoda paukata takaisin vaan mummo soittaa ja selittää tilanteen ja joko tuo lapsen tai haemme hänet. Sama juttu kavereiden kanssa peruuntuneista suunnitelmista. Ihan normaalia kommunikaatioita ilmoittaa vanhemmalle, että leffa peruuntuikin kun Hennalla on migreeni, menenkin Elinan luo/tulen kotiin tai en haluakaan jäädä Kaisan luo yöksi vaan tulen kotiin.

Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Tämä juuri on se lapsettoman ja lapsellisen ero. Kun olet lapsen tehnyt, et voi enää olla varma, että istahdat sohvalle nauttimaan omasta ajasta. Mitä vain voi tapahtua.

Lisäksi sitten se, että jos se oma lapsi tulee yllättäen ovesta, siinä ilahtuu eikä nyreile. Niiden lasten kanssa haluaa olla.

Ja oikeasti hyvin tuolla joku kuvasi, että teineillä on omat rutiinit, joten se, että tullaan joskus koulun jälkeen moikkaamaan myös toisen viikolla ei tarkoita, että ravataan koko ajan. Ei se lapsi itsekään jaksa. Ihan liiottelua ja kärjistämistä tämä.

Samoin kuin tuo, että jos teini joskus saa vapaasti piipahtaa toiselle vanhemmalla, se tarkoittaa, että teinin menoja ei kukaan seuraa ja se hyppelee missä lie. Kyllä seuraa siinä kuin muissakin perheissäkin. Vai oletteko te aina varmoja, että jos teini sanoo menevänsä elokuviin hän takuulla on elokuvissa? Niin, näiden asioiden pitää perustua luottamukseen.

Jos teini on koulussa, harrastaa, tapaa kavereita, ja viettää itsekin omaa aikaa esim pelaten, niin ei se kerkiä ihan oikeasti kotien väliä riesaksi asti ravaamaan, eikä haluakaan.

Kyse on siis vain ja ainoastaan siitä, että molempiin KOTEIHIN on oikeus tulla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ero onkin siinä, että sinä olet lapseton. Lapsia hankkineella ei ole enää samalla tavalla mahdollisuutta omaan aikaan. Tämä näkyy ottavan monelle eronneelle koville. Onko ero kenties otettu siksi, että kuvitellaan sen tarkoittavan jonkinlaista puolittaista paluuta lapsettomuuteen?

 

 

Ei samalla tavalla mutta kyllä mä koen että mulla o

Ja sinäkään et pysty näkemään mitään eroa siinä, että ydinperheessä otetaan omaa aikaa silloin tällöin ja lyhytaikaisesti versus _puolet_ kaikesta ajasta? Täällä eronneet varjelevat mustasukkaisesti tätä omaa aikaansa mikä on varsin erikoista, kun sitä kuitenkin joka tapauksessa on paljon enemmän kuin ydinperheessä.

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Tämä juuri on se lapsettoman ja lapsellisen ero. Kun olet lapsen tehnyt, et voi enää olla varma, että istahdat sohvalle nauttimaan omasta ajasta. Mitä vain voi tapahtua.

Lisäksi sitten se, että jos se oma lapsi tulee yllättäen ovesta, siinä ilahtuu eikä nyreile. Niiden lasten kanssa haluaa olla.

Ja oikeasti hyvin tuolla joku kuvasi, että teineillä on omat rutiinit, joten se, että tullaan joskus koulun jälkeen moikkaamaan myös toisen viikolla ei tarkoita, että ravataan koko ajan. Ei se lapsi itsekään jaksa. Ihan liiottelua ja kärjistämistä tämä.

Samoin kuin tuo, että jos teini joskus saa vapaasti piipahtaa toiselle vanhemmalla, se tarkoittaa, että teinin m

Kyllä meillä ainakin oli alkuun aika älytöntäkin meno tuon ravaamisen suhteen. Varsinkin vanhempi lapsista söi aina kumman luona sattuu, kummankin vanhemman oli mahdotonta ennustaa ruuan menekkiä ja molemmissa kodeissa arjen suunnittelu meni tosi hankalaksi. Lapsi saattoi myös ravata useita kertoja iltapäivän ja illan aikana edestakaisin ja tulla minun luokseni ison kaveriporukan kanssa silloin kun piti olla isällään ja päin vastoin, jotta "saa olla rauhassa", kun sisarukset ovat muualla.

Tuota jouduttiin rajaamaan ihan tuon ruoka-asian takia ja siksi, että molemmat vanhemmat järjestävät arkensa niin, että (etä)töitä tehdään enemmän silloin, kun lapset ovat toisen luona, jotta omilla viikoilla on enemmän aikaa lapsille. Tuo ei oikein onnistu jos viereisessä huoneessa hengaa kymmenen teiniä.

Sovittiin, että ruokailut hoidetaan sen luona kenen vastuuviikko on ja menemisistä ja tulemisista ilmoitetaan ja kavereiden tuomiseen pyydetään lupa, jotka työrauha ei häiriinny niinä iltoina kun töitä tehdään. 

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Tämä juuri on se lapsettoman ja lapsellisen ero. Kun olet lapsen tehnyt, et voi enää olla varma, että istahdat sohvalle nauttimaan omasta ajasta. Mitä vain voi tapahtua.

Lisäksi sitten se, että jos se oma lapsi tulee yllättäen ovesta, siinä ilahtuu eikä nyreile. Niiden lasten kanssa haluaa olla.

Ja oikeasti hyvin tuolla joku kuvasi, että teineillä on omat rutiinit, joten se, että tullaan joskus koulun jälkeen moikkaamaan myös toisen viikolla ei tarkoita, että ravataan koko ajan. Ei se lapsi itsekään jaksa. Ihan liiottelua ja kärjistämistä tämä.

Samoin kuin tuo, että jos teini joskus saa vapaasti piipahtaa toiselle vanhemmalla, se tarkoittaa, että teinin m

Eihän tässä nyt ole kyse siitä onko oikeus, vaan siitä että jos ei ole sovittu että mennään toisen vanhemman luokse niin siitä tulosta pitää ilmoittaa. 

 

Minä laitan lapseni aina etusijalle ja hän saa koska vain tulla tänne mutta haluan tiedon siitä jos hän tulee muina aikoina kun sovittu niin silloin täällä ei ole muita henkilöitä. Äärimmäiset hätätapaukset on tietenkin asia erikseen, teini kyllä tietää että minulla on miesystävä ja olen hänen kanssaan asiasta puhunut, hän on senverran fiksu että ymmärtää ilmoittaa jos tulee, sama homma minulla kun menen hänen huoneeseen, en vetoa siihen että tämä on minun kotini saan koska vaan mennä sinne vaan hänen huoneensa on hänen omaa aluettaan silloin kun hän siellö on ja on kohteliasta koputtaa kun menee sisään, varsinkin jos vaikka tyttöystävä on siellä.

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä.

Olen kyllä mies, mutta rähinä syntyisi, jos ex nyt alkaisi lapsille asettelemaan jotain sääntöjä, koska saa vaikka koulun jälkeen mennä käymään toisessa kodissa.

Sen takiahan ne asunnot ostettiin mahdollisemman läheltä toisiaan ja lasten koulua, että voidaan vapaasti antaa lasten kulkea. Ei tullut halvimmaksikaan tämä ratkaisu.

Säännöt on lapsilla kuten muillakin ja samat kummassakin kodissa liittyen pelaamiseen, syömiseen, nukkumiseen je.

Ja jos ex-miestään nainen vihaa niin ei se anna sille lapsia ollenkaan. Tosin usein niissä tapauksissa saa mieskin vähän miettiä.

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Ihmiset kokevat asiat eri tavalla ja muodostavat omat käytäntönsä sen pohjalta. Sinun ei tarvitse ottaa tuollaista käytäntöä, jos et koe sitä kivaksi huomioinniksi ja hyväksi tavaksi. Toisille ihmisille se saattaa olla tärkeää syystä tai toisesta, harvoin sen vuoksi, että jotain salaista olisi kesken, usein siksi että on kiva tietää läheisten ihmisten menemisistä. 

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Samaa ihmettelen! Mutta ei tähän kukaan vastaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun mielestä se on enemmän paheksuttavaa, että teini tuosta noin vain ilmoittelematta poikkeaakin sovituista järjestelyistä. Se on paheksuttavaa siksi, koska silloinhan kukaan vanhempi ei ole millään tavalla vastuussa lapsesta. Teini saattaa isälle sanoa, että menen sittenkin äidille, eikä siis ilmoita äidille mitään, kuten tämän ketjun mukaan ei tarvitse ilmoittaa. Äitihän ei välttämättä ole edes kotona, vaan voi olla viikonloppureissussa tms., ja äiti tietysti on siinä uskossa, että teini on sovitusti isällään, jos ei kukaan ole hänelle muuta ilmoittanut. Ja teini siis täysin heitteillä (todennäköisesti siis pahoilla teillä).

En kerta kaikkiaan ymmärrä näkemystä, ettei vanhempien tai teinin itse tule ilmoittaa, jos päättääkin alkuperäisen suunnitelman vastaisesti vaihtaakin kotia.

Kotiin pitää laps

 

voi olla tilanne se että ei voi mennä siihen kotiin joka milloinkin on osoitettu 

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä.

Olen kyllä mies, mutta rähinä syntyisi, jos ex nyt alkaisi lapsille asettelemaan jotain sääntöjä, koska saa vaikka koulun jälkeen mennä käymään toisessa kodissa.

Sen takiahan ne asunnot ostettiin mahdollisemman läheltä toisiaan ja lasten koulua, että voidaan vapaasti antaa lasten kulkea. Ei tullut halvimmaksikaan tämä ratkaisu.

Säännöt on lapsilla kuten muillakin ja samat kummassakin kodissa liittyen pelaamiseen, syömiseen, nukkumiseen je.

Ja jos ex-miestään nainen vihaa niin ei se anna sille lapsia ollenkaan. Tosin usein niissä tapauksissa saa mieskin vähän miettiä.

Saahan se rähinä syntyä. Mutta sinä olet ex ja sinun exälläsi on omat säännöt kotonaan. Sinä voit vaan sopeutua tai rähistä yksinäsi sopeutumatta.

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Kyllä minäkin ihmettelen miksi joku ilmoittaa että tulen töistä kotiin. Eikö sinne kotiin saa muuten mennä?

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä.

Olen kyllä mies, mutta rähinä syntyisi, jos ex nyt alkaisi lapsille asettelemaan jotain sääntöjä, koska saa vaikka koulun jälkeen mennä käymään toisessa kodissa.

Sen takiahan ne asunnot ostettiin mahdollisemman läheltä toisiaan ja lasten koulua, että voidaan vapaasti antaa lasten kulkea. Ei tullut halvimmaksikaan tämä ratkaisu.

Säännöt on lapsilla kuten muillakin ja samat kummassakin kodissa liittyen pelaamiseen, syömiseen, nukkumiseen je.

Ja jos ex-miestään nainen vihaa niin ei se anna sille lapsia ollenkaan. Tosin usein niissä tapauksissa saa mieskin vähän miettiä.

Siinäpä rähisisit, se ei mitään muuttaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ja kun ne lapset eivät välttämättä tule yksin rauhassa juttelemaan ja moikkaamaan, vaan hengaamaan ja viettämään iltaa kaverilauman kanssa. 

Niin tämä vielä. "Kotiin" ei saa tuoda kavereita käymään. Hienoa.

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä. Lapsettomalla uudella kumppanilla ei ole ihmis- eikä muita oikeuksia näissä kuvioissa, mikäli on vauvapalstaa uskominen. Mitään sääntöjä tai toimintatapoja ei saa muuttaa tai ehdottaa, koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi, et voi tietää mistään mitään ja olet itsekäs ja traumatisoit vaan miehesi lapset ja sinun olisi pitänyt ymmärtää olla alkamasta suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia, koska hänen ex-vaimonsa on hionut lasten elämän ja kaikki käytänteet täydellisiksi ja vain sinä onnistuit pilaamaan ne.

 

AP, asia on todellisuudessa niin että jos et halua, että lapsi pelmahtaa ilmoittamatta sisälle, sovitte lapsen isän ja lasten kanssa, että jos tulette tänne isän kotiin, ilmoittakaa ens

Tämä on muutenkin hämmentävä kirjoitus, mutta eniten kummastuttaa että joku nainen kirjoittaa tällaista: "koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi,"

Miettikää, että kuilisitte tällaista kielenkäyttöä joltakulta!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapset saa tulla mun luo, vaikka olisi isäviikko. Olen toki eksälle sanonut, että hän voisi ilmoittaa mulle, jos lapsi/lapset lähtevät mun luo. 

Miksi exän pitää se ilmoittaa, eikö lapsilla ole kännykkää kun näköjään kuitenkin itsekseen liikkuvat. 

Eiköhän se ole ihan hyvä, että molemmat vanhemmat ovat tietoisia alaikäisten lastensa liikkumisesta? Ja vanhemmat keskenään myös keskustelevat näistä? Itsekkin teininä sanoin meneväni toiselle vanhemmalle ja saman tarinan kerroin sille toiselle ja oikeasti oltiinkin sitten jossain ihan muualla...