Lue keskustelun säännöt.
Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko
22.01.2025 |
Seurustelen viikko-viikko -isän kanssa ja meinasin saada sydänkohtauksen kun lapsi tulikin vastaan suihkusta tullessani. Pitää vissiin varautua jatkossa tähän ja sim laittaa vessan ovi kiinni ja lukkkoon, vaikka oletankin olevani yksin. Sänkyhommatkin varmaan hoidettava vain makkarissa yöllä ja ovi lukossa peiton alla.
Kommentit (771)
Lapset saavat aina tulla kotiinsa!
Mieheni lapset eivät saa mennä tai olla vapaasti äitinsä luona koska siellä asiasta päättää isäpuoli. Heillä ei edes ole avaimia äitinsä luokse. :(
On välillä sydäntä särkevää miten lasten äiti ei puolusta lapsiaa tällaisessa asiassa. Nyt jo 17 ja 16 vuotiaat nuoret kyllä ymmärtävät asiaa syvemmin ja heidän äiti suhteensa saattaa kärsiä tästä ja tulee varmasti vaikuttamaan tulevaisuudessakin.
Itse ajattelen että kunhan tiedän suurin piirtein miten lapset liikkuvat niin kaikki on ok. Sitten kun ovat aikuisia (ihan kohta siis!) niin asia toki muuttuu.
Teini-ikäiset muuten pärjäävät itsekseenkin. Olemme miehen kanssa viettäneet yhteistä aikaa reissaten vaikka lapset ovatkin olleet isä viikolla.
Veikkaan AP että jos tulet nakkena lasta eteisessä vastaan niin lapsikin oppii ilmoittamaan vaikka viestillä tulostaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jännää kun toiset kuvittelevat vanhemmuuden katoavan viikoksi kun on toisen vanhemman viikko. Itse ajattelen, että olen vanhempi joka viikko, oli lapsi sitten kumman viikolla tahansa. Lapsi saa tavoittaa äitinsä myös isäviikolla ja viettää aikaa kanssani halutessaan, toki ihan joka perheessä on pakollisia menoja joiden mukaan olemisia on sovittava. Enhän minä lapsesta ole eronnut, hänen isästään vain. Lapsella on oikeus äitiin ja isään viikosta huolimatta. Ja lapselle molemnat kodit ovat omia ja rakkaita, miksi estäisin häntä pääsemästä kotiinsa?
Eivätkö vanhemmat viestittele/soittele lastensa kanssa kun on etäviikko? Kyllä meillä lapset tietävät olenko kotona vai reissussa kun ovat isällään. Käydään yhdessä päivien kuulumiset ja seuraavien päivän suunnitelmat puhelimessa. Soitellaan muuten vaan jos on asiaa, ihan kuin ydinperheissäkin.
Pitääkö uudesta kumppanista informoida lapsia, vaikka ei olisi tarkoitus esitellä heitä vielä pitkään aikaan? Etteivät sitten paukahda paikalle epäsopivalla hetkellä.
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mieleenikään sanoa lapsilleni, että eivät saisi tulla kotiinsa ihan vapaasti. Heidän kotinsa se on, ei miesystävieni.
Tämä on nyt se ongelma, kun täällä äitylit huutaa, että se on lapsen koti. Kellään ei näissä tilanteissa riitä ymmärrystä sille uudelle kumppanille, jonka koti se ei ehkä ap:n tai ylläolevan kohdalla ole. Mutta siinä kohtaa, kun se isukki tai äityli muuttaa yhteen sen nyksän kanssa, niin se on myös sen nyksän koti.
Ketjun alussa verrattiin hyvin, että tämän puolivanhemman asema on jossain koiran jälkeen. Ja näin se valitettavasti tuppaa menemään niiden ei-omien lasten kohdalla. Ei mitään sananvaltaa edes omassa kodissaan.
En voi suositella uusperhekuviota kenellekään, vaikka meillä se meni edes jotenkin siedettävästi. Se vain vaati järkyttävän määrän kärsivällisyyttä, joustavuutta, oman ajan uhraamista ja lopulta myös jotenkin sen oman paikan ottamista. Jos olisin ymmärtänyt, olisin ainakin pitänyt oman asunnon.
Siinä on täysin eri asemassa kuin ne oikeat vanhemmat, ulkopuolinen koko perheen elämässä, paitsi vastuut ja huolehtiminen ja siivoaminen ja ruokkiminen kyllä kuuluu nyksälle, mutta mistään ei saa sanoa, mitään oikeuksia ei ole. Ainoa tilanne, missä se ehkä toimii, on jos lasten toinen vanhempi ei ole kuvioissa ollenkaan ja lapsista tulee sitä kautta "omia". Sen puolison pitää olla myös järkevä ja tukea tämän nyksän oikeuksia, hyvinvointia ja vanhemmuutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei tulisi mieleenikään sanoa lapsilleni, että eivät saisi tulla kotiinsa ihan vapaasti. Heidän kotinsa se on, ei miesystävieni.
Tämä on nyt se ongelma, kun täällä äitylit huutaa, että se on lapsen koti. Kellään ei näissä tilanteissa riitä ymmärrystä sille uudelle kumppanille, jonka koti se ei ehkä ap:n tai ylläolevan kohdalla ole. Mutta siinä kohtaa, kun se isukki tai äityli muuttaa yhteen sen nyksän kanssa, niin se on myös sen nyksän koti.
Ketjun alussa verrattiin hyvin, että tämän puolivanhemman asema on jossain koiran jälkeen. Ja näin se valitettavasti tuppaa menemään niiden ei-omien lasten kohdalla. Ei mitään sananvaltaa edes omassa kodissaan.
En voi suositella uusperhekuviota kenellekään, vaikka meillä se meni edes jotenkin siedettävästi. Se vain vaati järkyttävän määrän kärsivällisyyttä, joustavuutta, oman ajan uhraamista ja lopulta
Erittäin hyvin tiivistetty koko ongelma
Ainoastaan suomalaiset voivat kysyä tälläistä. Kylmä yhteiskunta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä kaikki ilmoittavat kulkemisistaan, niin lapset kuin vamhemmatkin.
Vierailija kirjoitti:
Ainoastaan suomalaiset voivat kysyä tälläistä. Kylmä yhteiskunta.
En asu Suomessa ja kyllä kuule tämä sama keskustelu on hyvin yleinen joka puolella maailmaa missä on tämä sama uusperhekuvio.
Sanoisin että uudelle kumppanille on kerrottava heti alkuun miten lapsen kuviot toimivat. Eli jos lapsi kulkee ilman eri ilmoitusta kodista toiseen niin uuden seurustelukumppanin olisi tiedettävä se etukäteen. Sitten hän voi päättää haluaako esim olla yötä siellä seurustelukumppanin luona vai vietetäänkö laatuaikaa vain sen uuden kumppanin luona jonne lapset eivät tule. Jos lasten vapaa kuljeminen ja vaikka seksipuuhissa yllättäminen ei häiritse niin mikäs siinä sitten.
Helpointa jos jokainen vaan pitää oman kotinsa ja yhteen muutetaan kun lapset ovat aikuistuneet ja muuttaneet omilleen. Aikuisilta lapsilta voi mielestäni jo odottaa että ilmoittavat jos haluavat tulla käymään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
.