Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Kyllä minäkin ihmettelen miksi joku ilmoittaa että tulen töistä kotiin. Eikö sinne kotiin saa muuten mennä?

Varmasti saa, mutta joillain on käytäntö ilmoittaa. Samalla tavalla kuin vaikka kahvia keittäessä pääsääntöisesti kysyn mieheltä että ottaako myös tämä, mutta saan kyllä keittää kahvit kysymättäkin, eikä satunnaisesta kysymättä jättämisestä synny suurempaa soppaa. 

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Niin. Voihan sen tosiaan ajatella tuolla tavalla negatiivisestikin.

Meillä on molemmilla liukuva työaika ja etätyömahdollisuus. Työmatkaa lähes 50 km. Kun ilmoittaa että on tulossa, on toisella mielessä joku aikaikkuna, jolloin voi olettaa toisen kotiutuvan. Me kuitenkin välitetään toisistamme ja ei haluta huolestuttaa toista turhaan jos meneekin pitempään. Ja toisaalta jos jotain oikeasti sattuisikin (esim. kolari), toinen on tietoinen että jos ei pariin tuntiin kuulu, on jotain outoa tekeillä. Lisäksi meillä on tapana töiden jälkeen syödä yhdessä, joten etätöitä tekevä pystyy ajoittamaan ruuan valmistuksen oikein. Muutamia syitä mainitakseni. Siihen menee 3 s kun laittaa sydän emojilla varustetun viestin tulossa. Kertoo välittämisestä. Näin on sovittu ja se toimii.

Näin voi ap:kin sopia muiden kanssa. Ei ole iso juttu ja helpottaa elämää kun otetaan muut huomioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Kyllä minäkin ihmettelen miksi joku ilmoittaa että tulen töistä kotiin. Eikö sinne kotiin saa muuten mennä?

Mitä sellaista ihmettelemään, se on on ainakin minulle vain tapa, haluan soittaa miehelleni että olen tulossa kotiin, yleensä hän laittaa esim. kahvit tippumaan.

Samoin välillä soitan miehelle että menen nyt kauppaan, ei se tarkoita sitä että kysyisin lupaa, lähinnä ajattelen että jos hän haluaa jotain tms.

Se on sitä kommunikointia puolison kanssa, kun sanon että menen lenkille, ystävän luokse, sinne tai tuonne, en sano sitä siksi että en saisi mennä vaan että hänkin on tietoinen jos vaikka on jokin muu suunnitelma mielessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ja kun ne lapset eivät välttämättä tule yksin rauhassa juttelemaan ja moikkaamaan, vaan hengaamaan ja viettämään iltaa kaverilauman kanssa. 

Niin tämä vielä. "Kotiin" ei saa tuoda kavereita käymään. Hienoa.

Kyllä meillä ydinperheessäkin on tapana kysyä tai vähintäänkin ilmoittaa jos perheen YHTEISEEN kotiin tuodaan kavereita. Se ei ole pelkästään lasten koti, eikä pelkästään aikuisten koti. Tämä on käsittääkseni ihan yleinen käytäntö enkä sitä sen kummemmin ole osannut kauhistella. Olen kuullut lukemattomia kertoja myös lasten kavereiden kysyvän lupaa ennen kuin tuovat kavereita koteihinsa.

Kulkeeko teillä siis oikeasti ihan perhemuotoon katsomatta lapset ja kaverit miten sattuu ilmoittelematta ja kyselemättä? 

Seuraavaksi varmaan joku paheksuu sitä, että eroperheessä kavereiden yökyläily täytyy varmistaa vanhemmalta eikä onnistu ilman kysymistä ja ilmoittamatta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Tämä juuri on se lapsettoman ja lapsellisen ero. Kun olet lapsen tehnyt, et voi enää olla varma, että istahdat sohvalle nauttimaan omasta ajasta. Mitä vain voi tapahtua.

Lisäksi sitten se, että jos se oma lapsi tulee yllättäen ovesta, siinä ilahtuu eikä nyreile. Niiden lasten kanssa haluaa olla.

Ja oikeasti hyvin tuolla joku kuvasi, että teineillä on omat rutiinit, joten se, että tullaan joskus koulun jälkeen moikkaamaan myös toisen viikolla ei tarkoita, että ravataan koko ajan. Ei se lapsi itsekään jaksa. Ihan liiottelua ja kärjistämistä tämä.

Samoin kuin tuo, että jos teini joskus saa vapaasti piipahtaa

Sanotaan se nyt selkeästi: aikuiset voivat olla vaikka nussimassa kiihkeästi olkkarin sohvalla ja sen vuoksi ei ole ok, että lapsi paukkaa ilmoittamatta kämpille, vaikka hänen pitäisi olla sillä viikolla/hetkellä toisen vanhemman huollossa toisessa kodissaan. Oma rauha se pitää olla vanhemmallakin. Piste.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä. Lapsettomalla uudella kumppanilla ei ole ihmis- eikä muita oikeuksia näissä kuvioissa, mikäli on vauvapalstaa uskominen. Mitään sääntöjä tai toimintatapoja ei saa muuttaa tai ehdottaa, koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi, et voi tietää mistään mitään ja olet itsekäs ja traumatisoit vaan miehesi lapset ja sinun olisi pitänyt ymmärtää olla alkamasta suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia, koska hänen ex-vaimonsa on hionut lasten elämän ja kaikki käytänteet täydellisiksi ja vain sinä onnistuit pilaamaan ne.

 

AP, asia on todellisuudessa niin että jos et halua, että lapsi pelmahtaa ilmoittamatta sisälle, sovitte lapsen isän ja lasten kanssa, et

Miettikää, jos kuulisitte sitä ihmiseltä, joka on vaikutussuhteessa teidän lapsiinne! Kyllä saisi uusiorouva tahtonsa läpi ja ei kävisi mun lapset siellä missä rouva vaikuttaa.

Ja mies pääsisi itkemään, miten vieraannutetaan!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ja kun ne lapset eivät välttämättä tule yksin rauhassa juttelemaan ja moikkaamaan, vaan hengaamaan ja viettämään iltaa kaverilauman kanssa. 

Niin tämä vielä. "Kotiin" ei saa tuoda kavereita käymään. Hienoa.

Kyllä meillä ydinperheessäkin on tapana kysyä tai vähintäänkin ilmoit

Teinit kyllä kulkivat toistensa kodeissa ilman erillistä hakemusta. Ruuankin tarjosin kaikille, jota talossa sattui olemaan. Muutama nyt n. 30v lasten kaveri pistäytyy kylässä edelleen, vaikka lapseni ei ole edes käymässä kotona. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä. Lapsettomalla uudella kumppanilla ei ole ihmis- eikä muita oikeuksia näissä kuvioissa, mikäli on vauvapalstaa uskominen. Mitään sääntöjä tai toimintatapoja ei saa muuttaa tai ehdottaa, koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi, et voi tietää mistään mitään ja olet itsekäs ja traumatisoit vaan miehesi lapset ja sinun olisi pitänyt ymmärtää olla alkamasta suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia, koska hänen ex-vaimonsa on hionut lasten elämän ja kaikki käytänteet täydellisiksi ja vain sinä onnistuit pilaamaan ne.

 

AP, asia on todellisuudessa niin että jos et halua, että lapsi pelmahtaa ilmoittamatta

Eiköhän se mene ihan niin, että niin metsä vastaa kuin sinne huutaa. Kannattaa miettiä omaa käytöstä ja suhtaumista "uusiorouvaan".

Tuo viesti oli tyyliltään asiaton, mutta sisältö on 100 % totta sen osalta, mitä vauvan eroperheitä koskeviin keskusteluihin tulee. Täytyt sanoa, että ymmärrän turhautumisen.

Antaisin tähän sellaisen diplomaattisen vastauksen että tottakai lapsilla on oikeus käydä kumman tahansa vanhemman luona milloin tahansa, jos tarvetta ilmenee. Mutta yöt vietetään tietysti lähtökohtaisesti siellä missä ollaan sovittu.

Vierailija kirjoitti:

Mekin miehen kanssa ilmoitetaan aina toisillemme vaikkapa töistä lähtiessä, että kohta ollaan kotona. Se on pelkästään kohteliasta. 

Lapseton olen ja parisuhteessa, mutta voisiko joku kertoa, mikä ihmeen järki tässä on?? Miksi on kohteliasta ilmoittaa toiselle, että tulen kohta omaan kotiini, miksi sinne ei voi mennä ilmoittelematta mihin aikaan hyvänsä, tuli mistä hyvänsä? Siis joka hemmetin päivä kohteliaasti kertoa, että tulen nyt kohta töistä kotiin?

Mitä sellaista sen toisen siis oletetaan siellä kotona tekevän, jonka keskeyttäminen kotiin ilmoittamatta tulemalla on epäkohteliasta?

Minun mieheni tekee myös noin, että soittaa kotimatkalta. Aina. Pidän sitä myös vähän outona, vielä näin 10 vuoden jälkeenkin. Luulen, että hänen ajatuksensa on kysyä, pitääkö matkalla tuoda jotain. Taihän ilmoittaa, ettei tulekaan kotiin vaan käy parturissa. 

Hän muutenkin hoitaa kaikki soitot autosta. Joka päivä soittaa kasikymppiselle äidille, onko kaikki ok. Puhuu puoli minuuttia. Mutta soittaa kuitenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä keskustelut menevät aina siihen, että lapsilla on oikeus kaikkeen, sen jälkeen loukkaantuneella ja ex-miestään vihaavalla äidillä ja viimeiseksi vähän oikeuksia saattaa olla myös lasten isällä. Lapsettomalla uudella kumppanilla ei ole ihmis- eikä muita oikeuksia näissä kuvioissa, mikäli on vauvapalstaa uskominen. Mitään sääntöjä tai toimintatapoja ei saa muuttaa tai ehdottaa, koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi, et voi tietää mistään mitään ja olet itsekäs ja traumatisoit vaan miehesi lapset ja sinun olisi pitänyt ymmärtää olla alkamasta suhteeseen miehen kanssa, jolla on lapsia, koska hänen ex-vaimonsa on hionut lasten elämän ja kaikki käytänteet täydellisiksi ja vain sinä onnistuit pilaamaan ne.

 

Tämä on muutenkin hämmentävä kirjoitus, mutta eniten kummastuttaa että joku nainen kirjoittaa tällaista: "koska jos et ole pusertanut 4 kg lihaklönttiä vag***stasi,"

 

Miettikää, että kuilisitte tällaista kielenkäyttöä joltakulta!!

Päättelen, että hyperbola ja sarkasmi eivät ole lempi tyylilajejasi..?

Aika surullista. Lapset eivät ilmeisesti joillekin koskaan ilmesty vain sen takia, että haluavat toisen vanhemman viikolla käydä moikkaamassa ja juttelemassa myös toisen vanhemman kanssa. Käyvät vain rellestämässä kaveriporukan kanssa, valehtelevat menoistaan, hajottavat paikkoja kätyillään.

Ja toisaalta jotkut ei lapsia haluakaan toisen vanhemman viikolla moikkaamaan kun tahtovat piste kiihkeää seksiä sohvalla piste.

Alan olla Sinkkosen linjoilla, vaikka aluksi pidin ihan höpönä.

Kyllä meillä on aina ovi auki omille että vieraille lapsille ja lämmintä soppaa ja syliä tarjolla vaikka koko kylälle. 🥰

Vierailija kirjoitti:

Aika surullista. Lapset eivät ilmeisesti joillekin koskaan ilmesty vain sen takia, että haluavat toisen vanhemman viikolla käydä moikkaamassa ja juttelemassa myös toisen vanhemman kanssa. Käyvät vain rellestämässä kaveriporukan kanssa, valehtelevat menoistaan, hajottavat paikkoja kätyillään.

Ja toisaalta jotkut ei lapsia haluakaan toisen vanhemman viikolla moikkaamaan kun tahtovat piste kiihkeää seksiä sohvalla piste.

Alan olla Sinkkosen linjoilla, vaikka aluksi pidin ihan höpönä.

Meillä valitettavasti yhden lapsen kanssa tuo ylin nimenomaan on ongelmana. Hakeutuu vaikka sitten valheen avuin sinne, missä aikuisia ei ole kotona. Kerrankin lähdin viikonloppureissuun ja lukitsin häneltä ovet. Tiesi tämän etukäteen ja oli jättänyt ylemmässä kerroksessa olevan huoneensa ikkunan auki ja kiivennyt sitä kautta sisään. Valehdellut toiselle vanhemmalleen olevansa yön kaverillaan, mutta minun luona olikin oltu sitten oikein olan takaa ja sotku oli sen mukainen. On vilkas ja impulsiivinen ja yksin ollessaan on oikeasti riski, että kotona odottaa hävitys ja kaaos. Ja se riski on joitain kertoja realisoitunutkin. Ihan kotona ollessanikin joudun vähän katsomaan perään, jos tulee kavereineen. Siksi aina en voi ottaa porukkaa tänne.

Muiden lasten kanssa homma toimii. Onneksi on keinoja, joilla rajata vain tämän yhden kulkemista ja muut vastuullisesti käyttäytyvät eivät joudu kärsimään.

Meillä eivät lapset ole moksiskaan jos yllättävät äitin ja isipuolen vähän pöpöttelemässä. Menevät huoneisiinsa vaan eivätkä kysele liikoja. 🥰

Vierailija kirjoitti:

Koko vuoroviikkosysteemi vaikuttaa lapsen kannalta kamalalle. Kuka itse haluaisi asua kahdessa kodissa vielä niin, ettei itse saa vaikuttaa missä asuu.

Ja täytyyhän vanhempien tietää missä lapsi on. Eli ainakin kommunikaation vanhempien välillä on toimittava todella hyvin ja asioista on pystyttävä sopimaan. Eikös se silloin ole sama, vaikka ei olisi erottukaan?

Ainakin mun koti on myös lasten koti, jossa he tietenkin saavat käydä silloin kun haluavat. Mutta silloin kun on exän viikko, niin ex huolehtii lasten syömiset, pesee pyykit, varmistaa että läksyt on tehty, kuskaa tarvittaessa harkkoihin yms. ja huolehtii, että illalla ollaan ajoissa kotona ja nukkumassa sovittuun aikaan. Eli lapset voi tulla koulun jälkeen kyllä hakemaan vaikka jotain tavaraa, moikkaamaan meidän kissaa tms. Mutta eivät yleensä jää erityisemmin aikaa viettämään. Sitten jos erityisesti haluavat minua nähdä, niin laittavat viestiä ja kysyvät olenko kotona. Usein mulla kyllä ehtii viikon aikana tulla kovempi ikävä lapsia kuin heillä minua.

Vierailija kirjoitti:

Se on sen lapsen koti. Sun olisi pitänyt kysyä siltä saatko tulla sinne kylään.

Meinaakko ettei iskällä ole tässä nyt se vastuu, mitä pääsi tapahtumaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aika surullista. Lapset eivät ilmeisesti joillekin koskaan ilmesty vain sen takia, että haluavat toisen vanhemman viikolla käydä moikkaamassa ja juttelemassa myös toisen vanhemman kanssa. Käyvät vain rellestämässä kaveriporukan kanssa, valehtelevat menoistaan, hajottavat paikkoja kätyillään.

Ja toisaalta jotkut ei lapsia haluakaan toisen vanhemman viikolla moikkaamaan kun tahtovat piste kiihkeää seksiä sohvalla piste.

Alan olla Sinkkosen linjoilla, vaikka aluksi pidin ihan höpönä.

Meillä valitettavasti yhden lapsen kanssa tuo ylin nimenomaan on ongelmana. Hakeutuu vaikka sitten valheen avuin sinne, missä aikuisia ei ole kotona. Kerrankin lähdin viikonloppureissuun ja lukitsin häneltä ovet. Tiesi tämän etukäteen ja oli jättänyt ylemmässä kerroksessa olevan huoneensa ikkunan auki ja kiivennyt sitä kautta sisään. Valehdellut toiselle vanhemmalleen olevansa

Voi lapsi raukkaa, saa varmaan traumoja kun kohdellaan eri tavalla kuin sisaruksia, mikäs onkaan nimesi? Tekisin sinusta lasun. 🥹

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silmiäavaavaa keskustelua näin lapsettomalle. Olin siinä uskossa, että jos on sovittu viikko-viikko-systeemi, silloin se viikko ollaan sen vanhemman luona jonka viikko on (pl. unohtuneet tavarat tms.). Voisin kuvitella, että kun itse työviikon jälkeen istahdan sohvalle nauttimaan omasta ajasta ja rauhallisesta koti-illasta viinilasin kanssa, olisin aika nyreissäni jos ovi kävisi ja lapset tulisivatkin minun luokseni vaikka on toisen vanhemman viikko.

Ero onkin siinä, että sinä olet lapseton. Lapsia hankkineella ei ole enää samalla tavalla mahdollisuutta omaan aikaan. Tämä näkyy ottavan monelle eronneelle koville. Onko ero kenties otettu siksi, että kuvitellaan sen tarkoittavan jonkinlaista puolittaista paluuta lapsettomuuteen?

 

 

Ei

Ja sinäkään et pysty näkemään mitään eroa siinä, että ydinperheessä otetaan omaa aikaa silloin tällöin ja lyhytaikaisesti versus _puolet_ kaikesta ajasta? Täällä eronneet varjelevat mustasukkaisesti tätä omaa aikaansa mikä on varsin erikoista, kun sitä kuitenkin joka tapauksessa on paljon enemmän kuin ydinperheessä.

Ei kaikilla eronneilla ole puolet ajasta... hyvin tavallinen kuvio on myös, että lapset on isällään vain joka toinen viikonloppu. Näin on lähes aina silloin, jos vanhemmat ei asu lähekkäin ja monissa muissakin tapauksissa. Esim. minä olen tänne kommentoinut sen puolesta, että muutoksista kyllä pitää ilmoittaa, eikä vain paukata paikalle, ja minulla on lapset yh-arjessa ihan joka viikko, mutta vain joka toinen viikonloppu isällään. Kyllä se minusta olisi perin ihmeellistä, jos ilmoittamatta yhtäkkiä isäviikonloppu keskeytettäisiin, ja lapsi paukkaisi ovesta sisään.

Varsinkin, kun en useinkaan ole edes kotona niinä viikonloppuina, kun lapsi on isällään.