Lue keskustelun säännöt.
Saako/kulkeeko teillä viikko-viikko lapset toiseen kotiinsa omilla avaimilla ilmoittamatta myös silloin, kun on se toisen kodin viikko
22.01.2025 |
Seurustelen viikko-viikko -isän kanssa ja meinasin saada sydänkohtauksen kun lapsi tulikin vastaan suihkusta tullessani. Pitää vissiin varautua jatkossa tähän ja sim laittaa vessan ovi kiinni ja lukkkoon, vaikka oletankin olevani yksin. Sänkyhommatkin varmaan hoidettava vain makkarissa yöllä ja ovi lukossa peiton alla.
Kommentit (771)
Lapsi sai tulla luokseni isäviikolla milloin halusi ja kävikin usein. Poika kertoi että isän luona niin siivoton vessa, ettei siellä voi istua isolle hädälle ja jääkapissa harvoin ruokaa, joten lähinnä nukkui isäviikolla vain siellä.
Isä kiisti nämä puheet keksittyinä. Tiedä sitten mikä oli todellisuus. Ei kyllä avioliiton aikana lapsen isä kertaakaan vessaa pessyt tai kaupassa käynyt kuin kahvimaitoa hakemassa, joten minusta oli ihan uskottavat ne lapsen puheet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtava käsite tuo "lapsivapaa viikko", kertoo oikeastaan kaiken.
Se ei kerro yhtään mitään. Se on van lyhyempi tapa ilmaista "sillä viikolla, jolloin uuden puolison lapsi asuu toisen vanhempansa luonsa". Tuo on turhan pitkä tapa ilmaista asia ja se tekee puheen kömpelöksi, jos sitä täytyy monta kertaa mahduttaa lauseeseen.
Lapsetonviikko on parempi termi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti: Totta kai saa kulkee. Mähän oon heidän isä. Heille on oma huonekin täällä, tosin yhteinen.
No kerropa iskä vinkkisi tälle ap:lle, joka on tullut yllätetyksi ns housut kintuissa. Kenen moka?
Perustele toki myös, miksi ap:n ei ikinä kannata muutttaa saman katon alle, kun näinkin hienosti alku hoidettiin.
Eikö ydinperheissä siis ikinä harrasteta seksiä?
Ei, ja siksi näitä erolapsia riittää 😄
Ei ole ihme, että koulussa riittää ongelmia lasten saamisessa kuriin, kun kotona eletään lasten ehdoilla, he ovat pomoja ja heidän mielen ja tahtotilan mukaan mennään. Missä on aikuisen auktoriteetti? Aikuinen on aina pomo, vetää rajat ja tekee päätökset. Tottakai lapsia kuullaan, mutta he ei päätä.
Tietysti on ikävää, että lapsi menettää ydinperheen, mutta sellainen tilanne sitten on ja sen mukaan eletään. Sitten koti ja vanhemman vastuu jakautuu kahtia. Kun on toisen vanhemman viikko, koti on sillä viikolla siellä ja vastuu sen pään vanhemmalla, ja toiseen kotiin mennään vaan erikseen sovittaessa, ellei tällainen 2 kotia = 1 koti ole erikseen sovittu vanhempien kesken ja se on molemmille ihannetilanne.
Asumme ex-puolison kanssa lähekkäin, ja lapset saattavat piipahtaa käymässä puolin tai toisin, yleensä hakemassa jotain vaatetta tai tavaraa. Ainakin tässä taloudessa molemmat aikuiset ovat poikkeuksetta iloisia näistä käynneistä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ihmeellistä säätöä tuolien jne virityksien kanssa, että kuullaan jos sattuu lapsi tulemaan. Jokaisella on puhelin nykyään käytössä, eikö vaan voida sopia viestistä/soitosta etukäteen ja kaikilla helpompaa
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se hirviö äitipuoli, joka halusi tietää etukäteen, jos lapsi oli tulossa edes käymään varsinaisen "isävuoronsa" ulkopuolella. Kyllä jokaisella pitää olla tiedossa, kuka omassa kodissa kulkee. Etenkin kun lapsi toi pahimmillaan äitinsä mukanaan. Juo siinä sitten aamukahvia yöpaitasillasi rauhassa sunnuntaina, kun yhtäkkiä eteisessä ovi käy.
eikö sinua ärsytä tälläinen tapa ollenkaan? itseäni ainakin suututtaisi kun kotiin tullaan tosta noin vaan joku exä mukana! itse en koskaan lähtisi tälläiseen exät-nyxät meininkiin mukaan
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten ihmeessä te ootte onnistuneet solmiin uusia parisuhteita tällaisiin avointen ovien koteihin? Miten teidän kumppanit on suhtautuneet ja sopeutuneet?
Helposti.
Lapset on numero 1. Joko hyväksyt tilanteen, tai parempi jatkaa matkaa. Koskaan kumppani ei voi valita osaa paketista, vaan se on koko paketti.
Usein se on niin, että jos molemmilla on lapsia, niin silloin tämän ymmärtäminen on helpompaa molemmille.
Minun luokse saa aina tulla. Jos näyttää siltä, että lapsi viipyy pidempään, ilmoittelen isälle. Hänen luokseen on myös periaatteessa avoimet ovet, mutta nyksät ovat tykänneet, että lapset ilmoittelisivat tulostaan, mitä ovat vaihtelevasti muistaneet tehdä. Kukapa sitä tuollaista muistaisi kotiin mennessä.
Saatamme myös eksän kanssa yllättäen ilmestyä toistemme oville, mitä kumpikaan ei varsinaisesti rakasta, mutta jonka hyväksymme osana jaettua vanhemmuutta. Yleensä ollaan toimittamassa jotain lapsiin tai koiraan liittyvää.
Minusta molemmat kodit voivat tuntua kodilta vain, jos sinne tuleminen on vapaata. Poikkeuksellisesti voidaan sopia, että muu perhe on poissa esim. jonkun illan, oli sitten kyseessä lapsen leffailta kavereiden kanssa tai äidin treffit.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olin se hirviö äitipuoli, joka halusi tietää etukäteen, jos lapsi oli tulossa edes käymään varsinaisen "isävuoronsa" ulkopuolella. Kyllä jokaisella pitää olla tiedossa, kuka omassa kodissa kulkee. Etenkin kun lapsi toi pahimmillaan äitinsä mukanaan. Juo siinä sitten aamukahvia yöpaitasillasi rauhassa sunnuntaina, kun yhtäkkiä eteisessä ovi käy.
Sinä varmasti sitten puolestasi ilmoittelit aina lapselle, kun olit tulossa hänen kotiinsa kesken isäviikon?
Vierailija kirjoitti:
Olisipa ollut kiva lapsena, jos ei olisi saanut kotiinsa mennä, kun joku hoito on siellä irvistelemässä. Miettikää nyt vähän mitä tuollainen tekee jälkikasvullenne.
Miksi se toinen koti ei kelpaa, miksi ängetä just sinne missä ei ole asumisvuoro
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tottakai voi käydä kotonaan ihan milloin haluaa. Olen iloinen, jos näen häntä myös isäviikolla. Asutaan samalla alueella.
Vanha lastenpsykiatri Sinkkosen juttu, mutta asiaa. Toki ohi aloituksen, jossa eroisän uusi hoito napisee lapsista, jotka tulevat käymään kotonaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en tajua, millaista on aikuisen elämä, joka menee pilalle, jos oma lapsi tulee käymään kodissaan.
Minulla on kaksi lasta, 11 ja 16. On selvää, että kymmenvuotiasta seurataan tarkemmin, eli hänen menonsa pitää olla tiedossa, jos niihin on muutosta, mutta kyllä vanhempi kulkee aivan kuten tahtoo. Mitä tulee käty-bileisiin ja muuhun, omasta teini-iästäni kyllä muistan, että ei ydinperhe ollut mikään moisten estäjä, vaan nuoret hakevat aina tilanteensa. Lisäksi tunnen nuoreni, hän on hyvin vastuuntuntoinen, eikä tähänkään mennessä ole ollut mitään ylilyöntejä. Nuorempaa sisarustaan vahtii hyvinkin tarkasti, jopa niin, että on ollut keskustelua, onko tämä nyt hänen asiansa ollenkaan:-) Lapset siis pitävät omaa yhteyttään myös kulkemisien suhteen, että missä ollaan.
Ilmoitusvelvollisuus menee niin, että jos tulee muutos = vaikka koulun jälkeen tuleekin isäviikolla minun luo, lapsi ilmoittaa isälleen. Samalla tavalla kuin muissakin poikkeamissa, eli jos menee kaverille, harrastuksessa meneekin kauemmin, jne. Minulle ei tarvitse ilmoittaa, sillä kotiinsahan lapsi tulee. Vanhempi tosin ei jostain parin kolmen tunnin "poissaoloista" tarvitse ilmoittaa, mutta yleensä tekee sen kumminkin kohteliaisuuttaan ja että ei ihmetellä, missä on.
On minulla uusi mieskin. Ihan tämän takia olemme pitäneet hänen asuntonsa, eli jos oikeasti haluamme parisuhdeaikaa, jolloin takuulla ei kukaan tule ovesta, menemme sinne. Se on suoraan sanottuna vain tätä varten:-) muutoin mies käytännössä asuu kanssani. Joskus sitten kun lapset aikuistuvat, ehkä myydään tai vuokrataan, mutta toistaiseksi on ihan kiva, että on paikka, joka on pyhitetty parisuhteelle.
Jos lapset tulevat kotiin ja siellä ei ole ketään, on sovittu, että voivat tietysti soittaa/viestiä, missä ollaan tai sitten vaikka syödä jotain tms. ja lähtee isälleen. Notkumaan kaverien kanssa ei saa jäädä. Jos niin kuitenkin tekevät, tekevät sen sitten kyllä tosi fiksusti, sillä jälkeäkään en ole tämmöisesti näiden vähän yli viiden vuoden aikana nähnyt.
Kun lapsilla on turvallinen olo ja tuntevat olevansa oikeasti tervetulleita molempiin koteihinsa tarve käyttää hyväkseen tilannetta on paljon pienempi.
Eikö teille koskaan ennen eroa käynyt niin, että oli ainakin aikeissa tai jopa jo actionissa aikuisten juttua ja lapsi tuleekin yllättäen kotiin? Tai on suunnitelmissa romanttinen vkonloppu, mutta lapsi sairastuu ja vkonloppu peruuntuu? Itselläni käy näin vähän väliä.
Senkö vuoksi siis ihmiset oikeasti eroaa, että näin ei enää käy ja voi olla varma, että ollaan lapsivapaita.
Toivottavasti et nyt meinaa, että äidin pitäisi katsoa lapsen paikannustietoja isäviikon aikana.
Olen eri, mutta luulen, että ei meinaa. Vaan että isän pitää katsoa paikannustietoja, jos ei tiedä, missä lapsi on.
Äitinä kuitenkin saatan katsoa, jos olen nyt tekemässä kotonakin jotain täysin ei-sallittu-lapsille-asiaa. Niin ihan vain varmistun, että onhan se siellä isällään eikä paukkaa tänne.
Tosin ihmettelen, millaista elämää elää nämä, joiden kotiin tuleminen on kauhistus. Itse ainakin aamulla herätessä puen vaatteet päälle, ainakin jonkunlaiset, suihkussa ja vessassa pidän oven kiinni yksinkin, jne.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olisipa ollut kiva lapsena, jos ei olisi saanut kotiinsa mennä, kun joku hoito on siellä irvistelemässä. Miettikää nyt vähän mitä tuollainen tekee jälkikasvullenne.
Olisivat vanhemmat aikoinaan miettinyt mitä on lapsiperhe elämä ja ydinperheen hyvät puolet! itseppä olette tilanteen ajanut tollaseen. ei se ole uuden kumppanin vika todellakaan!
Se ei kerro yhtään mitään. Se on van lyhyempi tapa ilmaista "sillä viikolla, jolloin uuden puolison lapsi asuu toisen vanhempansa luonsa". Tuo on turhan pitkä tapa ilmaista asia ja se tekee puheen kömpelöksi, jos sitä täytyy monta kertaa mahduttaa lauseeseen.
Se kertoo kaiken, eikä ole omaan suuhuni sopinut ikinä. En minä enää ole lapsivapaa, eli lapseton, millään viikolla.
Sen sijaan ilmaisen asian sanalla äit/isäviikko. Mutta niinhän se onkin, että lapsivapaa viikko sopii sen uuden puolison suuhun hyvinkin, mutta lasten vanhempien suuhun ei. Kannattaa ottaa huomioon.
Muutenkin kaikki nämä ongelmat, joita täällä on lueteltu sen suhteen, että lapset saavat tulla vapaasti kotiinsa ovat aikuisten keskinäisiä ja heidän huonosta kommunikaatiostaan ja sopimiskyvyistään johtuvia.
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti et nyt meinaa, että äidin pitäisi katsoa lapsen paikannustietoja isäviikon aikana.
Olen eri, mutta luulen, että ei meinaa. Vaan että isän pitää katsoa paikannustietoja, jos ei tiedä, missä lapsi on.
Äitinä kuitenkin saatan katsoa, jos olen nyt tekemässä kotonakin jotain täysin ei-sallittu-lapsille-asiaa. Niin ihan vain varmistun, että onhan se siellä isällään eikä paukkaa tänne.
Tosin ihmettelen, millaista elämää elää nämä, joiden kotiin tuleminen on kauhistus. Itse ainakin aamulla herätessä puen vaatteet päälle, ainakin jonkunlaiset, suihkussa ja vessassa pidän oven kiinni yksinkin, jne.
Niin. Siinä alkuperäisessä kommentissa esitettiin tilanne, että teini menee isäviikolla ilmoittamatta käymään äidillä. Äiti onkin matkoilla.
Kun vanhemmat eivät kommunikoi (=isä varmista äidiltä), niin teini ilmoittaa isälle jäävänsä sittenkin äidille yöksi. Ja bileet pystyyn.
Miten se isän seuraama paikannussovellus tässä kohtaa auttaa?
Kun meillä lapset olivat vko-vko, niin saivat kulkea. Mutta se tapahtui koulun jälkeisimä tunteina, eivät he illalla tulleet. Mutta muistan laittaneeni tuolin aina ulko-oven välioven eteen, jos minulla oli miesystävä, että kolinan kanssa tulevat, jos tulevat.