Kun pienestä lapsesta yritetään tehdä erityislapsi päiväkodissa

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tytär oli töissä päiväkodissa Espanjassa 3-vuotiaiden ryhmässä. Kertoi lasten olevan äänekkäimpiä ja vilkkaampia suomalaisiin verrattuna ulkona leikkiessään. Päiväkodissa sisällä oli kuitenkin kuri ja järjestys, istuttiin kiltisti paikoillaan ja tehtiin annettuja tehtäviä.

 

Espanjassa lapsia voi huitaista avarilla eikä kukaan hätkähdä.

Luin juuri jostain artikkelista, suomalainen kertoi kun espanjalainen isoäiti kaupassa lätkäisi ääntelevää taaperoa kasvoihin. Niin, heidät tosiaan opetetaan olemaan sisällä hiljaa. Ja uskon kyllä että jopa kolmevuotias oppii kivun kautta tuollaisen, että sisällä ei ynistä tai kitistä. 

Meillä ei noin saa opettaa. Meillä on vähän vauhdikkaammat lapset. Ja olen ihan varma, ettei lakia tulla vain sen takia muuttamaan, että saataisiin yhtä kuulaiset lapset kuin jossain Espanjassa. 

Kun suomalaiset lapset eivät edes ole vauhdikkaita. Osa on jo yksivuotiaana tainnutettu liikkuvalla kuvalla.

Espanjalaisilla on vahvat sosiaaliset verkostot. Kun joka päivä kokoonnutaan isolla porukalla syömään ja huomioidaan ne lapsetkin, se kompensoi niitä läpsimisien huonoja vaikutuksia. Lapsi saa viestiä, että kelpaa kuitenkin ihmisenä. Suomessa väsyneiden vanhempien kasvattama yksinäinen lapsi ei saa hyvää eikä huonoa viestiä.

"Minkä ikäisen pitäisi osata tuo kaikki itse? Kehtaanko myöntää, että olen 8v:täkin vielä jossain hankalissa kohdissa kotona auttanut. Kuravaatteita ei onneksi enää kovin usein tarvitsekaan, mutta esimerkiksi eilen pihalle laitettiin, autoin solmussa olleiden henkseleiden kanssa, ja erityisesti se lahkeen laittaminen saappaaisiin on sellainen, mitä lapsi ei itse saa kunnolla laitettua, eli jos haluaa, että lahkeet ei jää vähän sinne päin, minun pitää se katsoa, että lahje tulee hyvin ja lenkki saappaan alle. Samoin kurahanskat on paljon helpompi laittaa niin, että lapsi laittaa itse lapaset ja autan kurahanskat lapasen ja hihan päälle. Saa ne itsekin tietysti, mutta sitten ne on siinä mytyssä. Onko tällainen auttaminen pahasta?"

No ei ole, vaan tervettä elämää. Itsekin autoin juuri miehelle hiihtohanskan paremmin, kun painoi kesken lenkin. Ja hän on sentään vähän yli 8v. Tämä maailma on vain mennyt todella sairaaksi. Lasten tulisi olla pikkuaikuisia ja oppia jo varhain, että kaikesta on selvittävä itse ja vastuu on valtava, jopa koulussa oppiaineiden kohdalla. Samoin rangaistuksia ei saisi olla ja ennemmin katsotaan, kun toinen lapsi vahingoittaa toista, kuin pistetään se riekkuja kuriin. Ja hyvin toimii? No ei toimi. Vaan toimiko silloin, kun pistettiin nurkkaan tai jäähylle? Kyllä vaan. Kovapäisimmät saivat tukkapöllyn tai jopa selkäsaunan ja vaikka se onkin väärin, se kyllä kasvatti, kun oikeassa paikassa näitä toimia käytettiin. Ei se tämä rajatonkaan maailma ketään palvele.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ranskassa 3-vuotiaat menevät kouluun ja istuvat pulpetissa."

Se että 3-vuotiaiden päivähoitoa kutsutaan Ranskassa kouluksi ei tarkoita että se muistuttaisi sitä mikä meillä on 7-vuotiaille. 

Mutta kyllä siellä jo hyvin pienten täytyy istua pöydässä pitkiä aikoja kerrallaan samaan tapaan kuin täällä ekaluokkalaiset koulussa. Ei ne tehtävät toki samantasoisia ole kuin meillä ekaluokkalaisilla, mutta hiljaa paikallaan istumista vaaditaan kyllä jo 4-5-vuotiailta.

Myös 3-vuotiailta vaaditaan istumista paikoillaan aina 20-30 minuuttia kerrallaan, sitten on muuta toimintaa kuten että jokainen vuorotellen kertoo jotain ja muut kuuntelee, sitten leikkiä ja taas sama uudelleen.

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaapa terveeltä, reippaalta, mukavalta ja oikein normaalilta lapselta.

Niin hän onkin - olen oikein ylpeä hänestä miten viisas, hieno ja ennen kaikkea oikeudentajuinen ja heikkoja puolustava ihminen hänestä on kasvanut pk- tätien mustamaalausyrityksistä huolimatta.

Jaa-a. Lieneekö tuossa kaikki/oikeat syyt. Hän on siis tuollainen - verrattuna muihin lapsiin, erottuu joukosta. Yleensä päiväkodin väki on koulutettuja kasvattajia jotka huomaa tällaiset.

Olen itse ns. päivänselvä autisti joka jäi lapsena ilman diagnoosia, koska äitini kielsi kaikki tukitoimet ja tutkimukset vammaisvihassaan/peloissaan, eikä isää kiinnostanut. En ole kiitollinen tästä. Oikea-aikainen apu olisi säästänyt minut varmasti monelta elämänpilaavalta asialta kuten masennus.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaapa terveeltä, reippaalta, mukavalta ja oikein normaalilta lapselta.

Niin hän onkin - olen oikein ylpeä hänestä miten viisas, hieno ja ennen kaikkea oikeudentajuinen ja heikkoja puolustava ihminen hänestä on kasvanut pk- tätien mustamaalausyrityksistä huolimatta.

Oletko ylpeä myös siitä että lapsi häiriköi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Ranskassa 3-vuotiaat menevät kouluun ja istuvat pulpetissa."

Se että 3-vuotiaiden päivähoitoa kutsutaan Ranskassa kouluksi ei tarkoita että se muistuttaisi sitä mikä meillä on 7-vuotiaille. 

 

Ranskalaisten lasten kasvatukseen pätee sama kuin mitä edellä kirjoitettiin Espanjasta. 

Ennen kuin ihannoidaan miten muualla jopa noin pienet osaa olla hiljaa, niin miettikää nyt oikeasti hetki, että miksi. Etenkin kun tiedossa on, välimeren maissa lapset on usein temperamentiltaan jopa vilkkaampia kuin meikäläiset introvertit. Miten ne on saatu istumaan hiljaa?? 

Vai onko mennyt niin pitkä aika fyysisestä kurituksesta, että nykyvanhemmat ei meillä osaa edes kuvitella, mitä se tekee lapselle? Minua kuritettiin, ja olin hiljainen ja "herranpelossa". 

Olen viettänyt jonkin verran aikaa ranskalaisten kanssa. Siellä ihmetellään kovasti suomalaisten tapaa olla huomioimatta lapsia. Esimerkiksi vierailulla kaikkien lasten kuulumiset kysellään siinä missä aikuistenkin. Teineiltä kysellään, että mitäs mieltä olet politiikasta. Eli kyse ei ole pelkästään pelosta vaan myös toisen näkemisestä ja nähdyksi tulemisesta. Lapsia ihastellaan, kun he käyttäytyvät hyvin, ja hävetään kun he käyttäytyvät huonosti. Keppiä ja porkkanaa. 

"Kun suomalaiset lapset eivät edes ole vauhdikkaita. Osa on jo yksivuotiaana tainnutettu liikkuvalla kuvalla.

Espanjalaisilla on vahvat sosiaaliset verkostot. Kun joka päivä kokoonnutaan isolla porukalla syömään ja huomioidaan ne lapsetkin, se kompensoi niitä läpsimisien huonoja vaikutuksia. Lapsi saa viestiä, että kelpaa kuitenkin ihmisenä. Suomessa väsyneiden vanhempien kasvattama yksinäinen lapsi ei saa hyvää eikä huonoa viestiä."

Ja yksi seikka on nyt vaikka Espanjaan verrattuna varsin erilaista. Kun siellä tenava perseilee, saattaa joku mamma räväyttää korvatillikan ja sättii niin hemmetisti samalla. Tenava ei perseile toista kertaa ja on hetken päästä taas pussattavana ja touhuaa muiden mukana. Täällä meillä otetaan tarrat, namit, hymistelyt, terapeutit ja lääkitys varuiksi käyttöön ja tenava jatkaa tyytyväisenä valitsemallaan tiellä.

Vierailija kirjoitti:

Älä anna periksi. Meidänkin lapsesta oltiin leipomassa päiväkodissa väkisin nepsyä, koska kohtelivat häntä epätasa-arvoisesti ja huonosti.

Kävimme sitten erityislastentarhan opettajan suosituksen mukaan toimintaterapeutilla, joka totesi ainoastaan, että lapsi on ikätasoaan edellä ja todella älykäs.

Hakeudu itse sinne toimintaterapeutille ja kerro oma kokemuksesi.

Meidän lapsi pääsi samassa päiväkodissa eri ryhmään ja ongelmat loppuivat kuin seinään. Vieläkin suututtaa kun toisinaan toinen näistä lastani parjanneista pk-tädeistä tulee kylillä vastaan. Olen joskus meinannut sanoa että etkös pässinpää älykkyyttä erottanut.... Koitin sanoa mutta minua ei uskottu.

Lapsi on nyt koulussa ja älykkyys on huomattu siellä. Hän on myös sosiaalisesti älykäs ja osaa ottaa syrjitytkin huomioon.

Mulla on vähän samanlainen kokemus, koko eskarivuosi tuli vain huonoa palautetta älykkäästä rauhallisesta pojasta. Opiskelee nyt yliopistossa, ei ollut sen "erityisempi".

Vierailija kirjoitti:

"Kun suomalaiset lapset eivät edes ole vauhdikkaita. Osa on jo yksivuotiaana tainnutettu liikkuvalla kuvalla.

Espanjalaisilla on vahvat sosiaaliset verkostot. Kun joka päivä kokoonnutaan isolla porukalla syömään ja huomioidaan ne lapsetkin, se kompensoi niitä läpsimisien huonoja vaikutuksia. Lapsi saa viestiä, että kelpaa kuitenkin ihmisenä. Suomessa väsyneiden vanhempien kasvattama yksinäinen lapsi ei saa hyvää eikä huonoa viestiä."

Ja yksi seikka on nyt vaikka Espanjaan verrattuna varsin erilaista. Kun siellä tenava perseilee, saattaa joku mamma räväyttää korvatillikan ja sättii niin hemmetisti samalla. Tenava ei perseile toista kertaa ja on hetken päästä taas pussattavana ja touhuaa muiden mukana. Täällä meillä otetaan tarrat, namit, hymistelyt, terapeutit ja lääkitys varuiksi käyttöön ja tenava jatkaa tyytyväisenä valitsemallaan tiellä.

Niin että good old nahkaremmi käyttöön vai?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ai jai, pitääpä kysyä äidiltä, mitä palautetta minä olen saanut päiväkodista, koska olin todella ujo ja arka lapsi :D

Minä kuulemma olin kuuro ja autistinen päiväkodin hlökunnan mukaan. Toisin sanoen hiljainen ja helposti asioihin uppoutuva. Ei minusta koskaan ole kiinni saatu mitään nepsyyttä tahi aistiongelmaa. 

Veikkaan, että kuuro ja autistinen oli sitä, mitä äitisi lopulta kuuli äitifiltterin läpi. Päiväkodin henkilökunta ehkä sanoi asian pikkuisen toisin.

Aivan mahdollista tuokin. Äidin mukaan oli sanottu noin että olen...mutta empä minä itse voi muistaa niin kauas.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaapa terveeltä, reippaalta, mukavalta ja oikein normaalilta lapselta.

Niin hän onkin - olen oikein ylpeä hänestä miten viisas, hieno ja ennen kaikkea oikeudentajuinen ja heikkoja puolustava ihminen hänestä on kasvanut pk- tätien mustamaalausyrityksistä huolimatta.

Oletko ylpeä myös siitä että lapsi häiriköi?

Ai siitä että yhden kerran oli häiriöksi ja ei vahingoittanut yhtään ketään?

Voi hyvänen aika- vankilaanko hänet pitäisi laittaa jostain kolmevuotiaana lattialle heitetystä lelusta?

Olen ylpeä että lapseni uskaltaa olla eri mieltä eikä istu hiljaa nurkassa hyväksymässä epäreilua kohtelua.

Vierailija kirjoitti:

Heillä on vertailukohteita ihan eri tavalla. Kyllä sen huomaa jos yhdellä lapsella on selvästi enemmän haasteita kuin muilla. Joskus tällainen lapsi tarvitsee esim. oman avustajan jotta koko ryhmän toiminta ei häiriinny. 

Meidän lapsella oli vaihe jossa hön tarvitsi oman hoitajan päiväkodissa. Hoitajia oli kaksi ja toinen hoiteli kaikki muut. Siinä kohtaa mekin käytettiin lasta shrinkillä. Sillä oli yhtä ja toista, mutta kyllä siitä ihminen tuli ja mm koulumenestys oli erinomaista. Nyt korkeakoulussa jatko-opiskelijana ja pidetty ja pärjäävä. Niin että älkää stressatko.

Vierailija kirjoitti:

"Kun suomalaiset lapset eivät edes ole vauhdikkaita. Osa on jo yksivuotiaana tainnutettu liikkuvalla kuvalla.

Espanjalaisilla on vahvat sosiaaliset verkostot. Kun joka päivä kokoonnutaan isolla porukalla syömään ja huomioidaan ne lapsetkin, se kompensoi niitä läpsimisien huonoja vaikutuksia. Lapsi saa viestiä, että kelpaa kuitenkin ihmisenä. Suomessa väsyneiden vanhempien kasvattama yksinäinen lapsi ei saa hyvää eikä huonoa viestiä."

Ja yksi seikka on nyt vaikka Espanjaan verrattuna varsin erilaista. Kun siellä tenava perseilee, saattaa joku mamma räväyttää korvatillikan ja sättii niin hemmetisti samalla. Tenava ei perseile toista kertaa ja on hetken päästä taas pussattavana ja touhuaa muiden mukana. Täällä meillä otetaan tarrat, namit, hymistelyt, terapeutit ja lääkitys varuiksi käyttöön ja tenava jatkaa tyytyväisenä valitsemallaan tiellä.

En hyväksy kuritusväkivaltaa. Mutta en myöskään pysty ymmärtämään suomalaista ohjetta, että huono käytös pitäisi jättää huomiotta ja hyvä palkita.

Mielestäni on epäreilua lasta kohtaan olla huomaamatta häntä, ja epäreilua myös sen päivällispöydän aikuisia kohtaan että lapsi sooloilee ja aikuiset katsovat toiseen suuntaan. Pahimmassa tapauksessa syntyy yhteiskunta, jossa lapset eivät ole tervetulleita hotelleihin tai ravintoloihin, paitsi niihin ns. lapsiystävällisiin, missä lapsetkaan eivät kestä meteliä.

Itse olen monta kertaa lähtenyt perseilevän lapsen kanssa istuskelemaan hotellin paloportaikkoon. Välillä on täytynyt kantaakin ipanaa. Mutta melkein aina on lapsi sieltä takaisin pöytään halunnut. Tämä tosin vaatii kaksi sitoutunutta vanhempaa. Nykyään lapseni ovat isoja ja näytän peukkua kaikille lapsiaan poikittain kantaville vanhemmille.

"Niin että good old nahkaremmi käyttöön vai?"

Ennemmin sekin, kuin puukko jonkun kylkeen tai räjähde b-rappuun. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaapa terveeltä, reippaalta, mukavalta ja oikein normaalilta lapselta.

Niin hän onkin - olen oikein ylpeä hänestä miten viisas, hieno ja ennen kaikkea oikeudentajuinen ja heikkoja puolustava ihminen hänestä on kasvanut pk- tätien mustamaalausyrityksistä huolimatta.

Oletko ylpeä myös siitä että lapsi häiriköi?

Ai siitä että yhden kerran oli häiriöksi ja ei vahingoittanut yhtään ketään?

Voi hyvänen aika- vankilaanko hänet pitäisi laittaa jostain kolmevuotiaana lattialle heitetystä lelusta?

Olen ylpeä että lapseni uskaltaa olla eri mieltä eikä istu hiljaa nurkassa hyväksymässä epäreilua kohtelua.

Ja sinä nostit koko kylän suuruisen metelin kun lapsesi ainutkertaisesta rikkomuksesta sinulle kerrottiin.  Hyvä kun ees lapsi on älykäs. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Heillä on vertailukohteita ihan eri tavalla. Kyllä sen huomaa jos yhdellä lapsella on selvästi enemmän haasteita kuin muilla. Joskus tällainen lapsi tarvitsee esim. oman avustajan jotta koko ryhmän toiminta ei häiriinny. 

Meidän lapsella oli vaihe jossa hön tarvitsi oman hoitajan päiväkodissa. Hoitajia oli kaksi ja toinen hoiteli kaikki muut. Siinä kohtaa mekin käytettiin lasta shrinkillä. Sillä oli yhtä ja toista, mutta kyllä siitä ihminen tuli ja mm koulumenestys oli erinomaista. Nyt korkeakoulussa jatko-opiskelijana ja pidetty ja pärjäävä. Niin että älkää stressatko.

 

 

Eikö saa stressata edes niiden toisten lasten ja heidät yksin hoitavan hoitajan puolesta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No kuulostaapa terveeltä, reippaalta, mukavalta ja oikein normaalilta lapselta.

Niin hän onkin - olen oikein ylpeä hänestä miten viisas, hieno ja ennen kaikkea oikeudentajuinen ja heikkoja puolustava ihminen hänestä on kasvanut pk- tätien mustamaalausyrityksistä huolimatta.

Oletko ylpeä myös siitä että lapsi häiriköi?

Ai siitä että yhden kerran oli häiriöksi ja ei vahingoittanut yhtään ketään?

Voi hyvänen aika- vankilaanko hänet pitäisi laittaa jostain kolmevuotiaana lattialle heitetystä lelusta?

Olen ylpeä että lapseni uskaltaa olla eri mieltä eikä istu hiljaa nurkassa hyväksymässä epäreilua kohtelua.

Siis kerrataan nyt. Lapsesi heitti kerran lelun lattialle epäreilun kohtelun protestiksi ja siitä tuli lastensuojeluilmoitus?

Vaikea sanoa onko tuossa kyseessä hoitajien ylireagointi vai ei. Hoitajille on pidemmän aikaa jo kelvanneet vain keskivertolapset ja kaikki vähänkin erilaisia on "moitittu". Toisaalta päiväkodin työntekijät ovat uransa aikana hoitaneet ja nähneet satoja lapsia joten en heti ohittaisi heidän huomioita täytenä puppuna. Minun yhden sukulaisen lapsi sai päiväkodista aina huonoa palautetta ja kehotuksen tutkituttaa lapsi. Vanhemmat eivät tästä välittäneet vaan pitivät lastansa niin älykkäänä ja erinomaisena ettei hänessä voi olla mitään vikaan. Itse huomasin hänestä jo heti aivan pienenä vauvana ettei hän ole ihan "normaali" mutta minunkin puheet meni kuuroille korville. Nyt tämä lapsi on jo koululainen ja hän onkin älykäs, fiksu ja pärjää hyvin koulussa, mutta hänellä on vieläkin selviä haasteita sosiaalisessa käytöksessä, kanssakäymisessä ja sääntöjen noudattamisessa. Itse olen nähnyt asperger piirteitä omaavia ihmisiä työelämässä ja tuntuu todella pahalta kun heitä jopa vihataan käytöksensä takia jota he eivät osaa/ymmärrä korjata. Lapsen tulevaisuuden kannalta olisi erittäin tärkeää että lievätkin ongelmat huomattaisiin ajoissa, vanhemmat ottaisivat ne vakavasti ja lapsi saisi tarvitsemaansa tukea ja opastusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Alapeukkuja varmaan satelee, mutta sitten niin:

Oma kokemus on ollut, että nykyään osalla päiväkodin työntekijöistä on vaikeuksia sietää ihan tavallisia kehitysvaiheita lapsilla, kuten uhmaa. Ja osalle on vaikeaa, jos lapsi on luonteeltaan hyvin ääripäästä (esimerkiksi hyvin vilkas tai hyvin arka). Kaikesta yritetään tehdä ongelmaa. Ei käsitetä, että lapset ovat erilaisia persoonia. Ja ajan kuluessa monet haasteet helpottavat.

Mutta toisaalta päiväkodin työntekijöiltä on taidettu viedä keinot selviytyä uhmailevien kanssa. Omien lasteni päiväkodista irtisanottiin työntekijä, koska hän oli laittanut lapsen istumaan rauhoittumispenkkiin (ei väkivaltaisesti, mutta oli sanonut, että saa poistua vasta, kun tekee yhteistyötä).

Nuo RAUHOITTUMISPENKIT...sanonko mistä! Miten voi lapsi muistaa mitään, koska elää hetkessä! Lapsi oppii kaikkea, eikä tiedä tehneens' tyhmästi!