Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vanhempien koulutus periytyy lapsille?
08.01.2025 |
Aina sanotaan, että vanhempien koulutustausta periytyy lapsille ja että esim. yliopistokoulutettujen vanhempien lapset menevät todennäköisemmin itsekin yliopistoon.
Kukaan ei kuitenkaan kerro, miksi näin on? Mitä korkeakoulutettujen vanhempien kasvatustavassa(?) on erilaista verrattuna työläisvanhempiin tai pitkäaikaistyöttömiin vanhempiin?
Kertokaa konkreettisia esimerkkejä.
Kommentit (175)
Lapset ottavat esimerkkiä vanhemmistaan ja yleensä korkeasti koulutetun ovat kannustavia koulunkäyntiin. Jos lapsi näkee vanhempansa lukemassa kirjaa niin lapsikin todennäköisemmin tekee niin, tai vanhemmat vievät lapsen museoon ja ovat aiheesta kiinnostuneita niin lapsen mielenkiintokin nousee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lapset ottavat esimerkkiä vanhemmistaan ja yleensä korkeasti koulutetun ovat kannustavia koulunkäyntiin. Jos lapsi näkee vanhempansa lukemassa kirjaa niin lapsikin todennäköisemmin tekee niin, tai vanhemmat vievät lapsen museoon ja ovat aiheesta kiinnostuneita niin lapsen mielenkiintokin nousee.
Tai vanhemmat vaativat tai niin vain tehdään.
Kiinnostaisi myös tietää, mitä tutkintoja nämä korkeakoulutetut tehneet jos vanhemmat eivät ole korkeakoulutettuja: "Vanhempien korkeakoulutus myötävaikuttaa erityisesti lasten yliopisto-opintoihin, kun taas ammattikorkeakouluopintoihin osallistumisessa ei ole eroa akateemisten ja ei-akateemisten kotien lasten välillä."
https://stat.fi/tietotrendit/artikkelit/2016/vanhempien-koulutus-vaikut…
On sillä varmasti väliä, mutta poikkeuksiakin löytyy. Kuulun itse myös niihin takamatkalaisiin, joka joutui kyllä näkemään huomattavasti enemmän vaivaa lukion ja yliopiston käymiseen. Ei ollut mahdollisuutta kysyä vanhemmilta jostain koulujutuista, vaan itse on täytynyt ottaa selvää ja opetella. Ei ole vanhemmat osanneet avustaa missään työhakemuksissa jne. Siis kaikki on pitänyt opetella itse. Onneksi olen ollut luonteeltani sinnikäs ja sopeutuvainen.
Tämän olen vaan huomannut erona siihen, kuinka paljon helpommalla omat lapset pääsevät, kun kasvavat akateemisessa kodissa.
Ainakin minulle matalasti koulutettu äitini sanoi, ettei korkeakoulu ole minun paikkani. Ja todistuksissani oli myös useampi 9-10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olisko ihan vaan älykkyys. Vaikka amikset muka on ihan yhtä älykkäitä kuin ne jotka menee lukion kautta yliopistoon, niin ei ole
Tutustu nyt vähän koulutuksen nykysysteemeihin... noin aluksi.
Työläisperheissä ei pidetä koulutusta samassa arvossa kuin keskiluokassa tai ylemmässä keskiluokassa. Ei ajatella lapsen tulevaisuutta kauaskantoisesti. Eletään enemmän hetkessä ja asiat saa mennä eteenpäin omalla painollaan. Myöskään kehittävää harrastamista ei pidetä tärkeänä. Äitini joskus sanoi, että ei hän ole lapsiaan mitenkään kasvattanut, tuossa ne on menneet.
Muistan kuinka lapsena kärsin lukihäiriöstä. Ei se vanhempiani erityisemmin kiinnostanut. Ajattelivat koulun hoitavan asian pois alta. Äitini vain ylimalkaisesti heilautti kättään ja tokaisi, että kyllä se lukemaan oppii. En siis saanut kotoa mitään tukea enkä lohdutusta.
Pidetään tärkeänä taloudellista itsenäistymistä nuoresta lähtien. Jotenkin ei ole viitsimystä/taitoa kannustaa opintojen pariin. Ei ymmärretä kuinka tärkeää hyvä koulutus olisi. Esimerkiksi omat vanhemmat ei koskaan olleet kiinnostuneita miten kouluni sujui. Ja tulevaisuudestani sanottiin vain, että tee mitä tykkäät. Tämä oli vanhempieni mielestä sitä kannustamista. Siinä se keskustelu ja tukeminen.
Itse työläisperheen kasvattina koen jääneeni paitsi henkisestä ja sosiaalisesta pääomasta. Ja huomaan vielä tänäkin päivänä vanhempieni jo ollessa eläkkeellä, että helpoimmalla pääsee, kun keskustelee säästä ja muista arkipäiväisistä asioista. Ja vaikka olen ollut jo yli puolet elämästäni työelämässä, niin edelleenkään ei kysytä miten töissä menee. Jos heitä ei kiinnostanut koulunkäyntini, niin ei se työelämässäkään pärjääminen kiinnosta.
Kun taas vertaan keskiluokkaisiin perheisiin joita ympärilläni oli, niin mentaliteetti oli hyvin erilainen. Lasten kanssa keskusteltiin enemmän, opetettiin nuoresta lähtien järkevää rahankäyttöä ja painotettiin säästämisen tärkeyttä. Lasten kouluarvosanat kiinnostivat aidosti vanhempia ja lukio-opintoihin ohjattiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainakin minulle matalasti koulutettu äitini sanoi, ettei korkeakoulu ole minun paikkani. Ja todistuksissani oli myös useampi 9-10.
Ei kai? Yleensä vanhempi haluaa lapselleen parempaa, tukee ponnisteluissa. Fiksu lapsi myös opettaa vanhempiaan, eikö?
Mä en jaksa näitä ihmisiä, jotka eivät tajua että maailmaa on oman navan ulkopuolellakin. Se, että itse on onnistunut / epäonnistunut jossakin, ei tarkoita että muut tai suurin osa muista onnistuisi / epäonnistuisi siinä samassa asiassa.
Ylipaino aiheuttaa paljon terveyshaittoja - Ei pidä paikkaansa, painan sata kiloa enkä ole koskaan sairas!
Tupakointi lisää huomattavasti riskiä sairastua keuhkosyöpään - Ei varmasti lisää, isäni poltti 30 vuotta eikä sairastunut keuhkosyöpään, yskääkin oli harvoin!
Koulutus periytyy - Ei periydy, mun vanhemmat on duunareita ja mä olen käynyt ammattikorkeakoulun!
Onko ihmiset oikeasti näin tyhmiä vai esittävätkö vain?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jokainen lapsi, jolle luetaan ääneen ihan pienestä pitäen, yhdessä lapsen kanssa, vaikka yksi Mauri Kunnas tai Tatu ja Patu illassa, päätyy ainakin lukioon. Se on fakta.
Mä luin, lauloin ja loruttelin lapsille ihan sikana kun ne oli pieniä ja vähän isompiakin. Kumoikaan ei kuitenkaan innostunut kovin pitkälle kirjojen lukemisesta ja oppiminen koulussa takkuavaa. Itse olen korkeakoulutettu, isä taas ei ole (huomaan juuri erot miten puhutaan opiskeluista lapsille). Molemmat kuitenkin haluaa amikseen, vaikka kuinka yritin puhua heitä lukioon.
No itse menin lukioon ja korkeakouluun ihan siksi, koska ammattikoulussa ei ollut mitään itseäni kiinnostavaa alaa. Olen myös todella epäkäytännöllinen eikä minulla ole juurikaan kädentaitoja. Vanhempieni koulutuksella ei ollut mitään tekemistä asian kanssa. Ei niissä käsityöläisammateissakaan ihan kuka tahansa pärjää, kyllä nekin edellyttävät tietynlaisia kykyjä ja taitoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lyhyesti sanottuna: koulutetut ihmiset ovat parempia ihmisiä, he saavat enemmän rahaa myös.
Matalasti koulutetut on huonoja ihmisiä ja heidän ei kuulu saada paljoa rahaa.
No tuskin ne korkeasti koulutetut vanhemmat ainakaan ivallisesti naureskelee lapsensa korkeakouluhaaveille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat arvostavat opettajia ja koulutusta ja puhuvat siitä lapselle positiivisesti. Lapsille luetaan, myös isä lukee. Totta kai se helpottaa yliopistoon menemistä, jos perheessä tai lähisuvussa on korkeakoulututkinnon suorittaneita. Kannustava ilmapiiri on tärkeää.
Meidän suvussa on aina luettu ääneen, vaikka oltaisiin tehty mitä työtä tahansa. Ex-appivanhemmat olivat toimihenkilöitä, joita ei kiinnostanut lastensa koulu sen kummemmin. Eivät he myöskään harrastaneet ääneen lukua.
Minä ja vanhempani opimme myös helposti lukemaan. Äitini kanssa luimme sujuvasti jo ennen koulun aloitusta, ja ilmeisesti dysgraafikko-isä on lukenut jo varhain. Hän vain kirjoitti väärin.
Äiti opiskeli vasta aikuisena, vaikka olisi nuorenakin saanut siihen mahdollisuuden. Kirjoja ja tiedonjanoa riitti silti.
Vierailija kirjoitti:
Työläisperheissä ei pidetä koulutusta samassa arvossa kuin keskiluokassa tai ylemmässä keskiluokassa. Ei ajatella lapsen tulevaisuutta kauaskantoisesti. Eletään enemmän hetkessä ja asiat saa mennä eteenpäin omalla painollaan. Myöskään kehittävää harrastamista ei pidetä tärkeänä. Äitini joskus sanoi, että ei hän ole lapsiaan mitenkään kasvattanut, tuossa ne on menneet.
Muistan kuinka lapsena kärsin lukihäiriöstä. Ei se vanhempiani erityisemmin kiinnostanut. Ajattelivat koulun hoitavan asian pois alta. Äitini vain ylimalkaisesti heilautti kättään ja tokaisi, että kyllä se lukemaan oppii. En siis saanut kotoa mitään tukea enkä lohdutusta.
Pidetään tärkeänä taloudellista itsenäistymistä nuoresta lähtien. Jotenkin ei ole viitsimystä/taitoa kannustaa opintojen pariin. Ei ymmärretä kuinka tärkeää hyvä koulutus olisi. Esimerkiksi omat vanhemmat ei koskaan olleet kiinnostuneita miten kouluni sujui. Ja tulevaisuudestan
Teidän perhe oli tällainen. Minä en halunut lukioon omista syistäni, mutta kävin sen aikuisena. Kotona kyllä toivottiin sitä.
Aika moni ikätoveri oli ns. tavallisesta perheestä, ja meni heti lukioon kun ei keksinyt muuta. Joistakin tuli duunareita myöhemmin, eivätkä heidän lapsensa ole välttämättä pärjänneet.
Mulla on yksi sukulainen, perusduunari, joka tuo koko ajan esiin sitä, kuinka ihmisellä pitää olla käytännön järkeä, pitää maalisudin ja vasaran pysyä kädessä. Väheksyy kovasti kaikkia "kirjaviisaita" ja tuo esiin sitä, että "kyllähän nyt yhden talon rakentaa jos ihmisellä vähänkin on älliä päässä..."
Hänen poikansa kirjoitti juuri ylioppilaaksi E:n papereilla ja pohtii nyt yliopistoon hakemista. Tämä on ollut vanhemmalle kova paikka, selvästi joutuu takeltelemaan ja ehdottelee pojalle kiinnostavia ammattikoululinjoja.
Omasta mielestäni ihan älytön ajatus, että E:n paperit kirjoittanut ylioppilas menisi jatko-opintoihin jollekin autonasentajalinjalle amikseen. Mutta hänen vanhempansa sitä kovasti toivoo.
Vierailija kirjoitti:
Mä en jaksa näitä ihmisiä, jotka eivät tajua että maailmaa on oman navan ulkopuolellakin. Se, että itse on onnistunut / epäonnistunut jossakin, ei tarkoita että muut tai suurin osa muista onnistuisi / epäonnistuisi siinä samassa asiassa.
Ylipaino aiheuttaa paljon terveyshaittoja - Ei pidä paikkaansa, painan sata kiloa enkä ole koskaan sairas!
Tupakointi lisää huomattavasti riskiä sairastua keuhkosyöpään - Ei varmasti lisää, isäni poltti 30 vuotta eikä sairastunut keuhkosyöpään, yskääkin oli harvoin!
Koulutus periytyy - Ei periydy, mun vanhemmat on duunareita ja mä olen käynyt ammattikorkeakoulun!
Onko ihmiset oikeasti näin tyhmiä vai esittävätkö vain?
No siltä näyttää. Lue vaikka oma kommenttisi, niin varmistut asiasta.
Vierailija kirjoitti:
Lyhyesti sanottuna: koulutetut ihmiset ovat parempia ihmisiä, he saavat enemmän rahaa myös.
Matalasti koulutetut on huonoja ihmisiä ja heidän ei kuulu saada paljoa rahaa.
Ei koulutus takaa palkkatasoa. Osaava putkimies tienaa moninkertaisesti esim. opettajaan verrattuna.
Korkeakoulutetut ymmärtävät oman kokemuksensa perusteella miten suuri hyöty koulutuksesta on ja kannustavat lapsiansa samalle suunnalle. He myös osaavat ohjata lapsia tavalla, joka vahvistaa lapsen todennäköisyyttä päästä kouluttautumaan sinne mihin hän haluaa. Matalasti koulutetut sitten toimivat juuri toisinpäin. Heillä ei ole kokemusta korkeasta koulutuksesta, eivät ymmärrä ehkä sen merkitystä ja eivät osaa kasvattaa lastaan niin, että lapsi voisi nousta vanhempiaan korkeammalle koulutustasolle.
Alue: Aihe vapaa
Meidän suvussa on aina luettu ääneen, vaikka oltaisiin tehty mitä työtä tahansa. Ex-appivanhemmat olivat toimihenkilöitä, joita ei kiinnostanut lastensa koulu sen kummemmin. Eivät he myöskään harrastaneet ääneen lukua.