Lue keskustelun säännöt.
Treffailen 50 v miestä jolla ei mitään omaisuutta
08.01.2025 |
Elänyt pienipalkkaisena vuokralla ja lapsiinsa uhrannut aikansa ja rahansa. Hieno mies, hyvä luonne. Rahasta ei saisi välittää. Silti, olen itsekin 50v ja sentään mulla on asunto-osake ja hieman sijootuksia. Tuntuu ettei mitään yhteistä elämää voi suunnitella koska toisella ei ole varaa toteuttaa mitään unelmia. Kamala tunne, että tämmöinen vaikuttaa. Miten toimia? Pääseekö tästä yli?
Kommentit (196)
Vierailija kirjoitti:
En pystyisi katsella köyhää miestä, erikoinen ettei ole sitten ollut mitään kunnianhimoa parantaa elintasoaan.
Luuserit ovat luusereita. Kuka semmoista ymmärtäisi tai katselisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Korkokriisin tullessa on säästöt ja sijoitukset menneet aika sileäksi, mutta kyllä se tästä kääntyy pikkuhiljaa ja kämpän saan maksettua ja jätettyä lapselle sitten kun aika jättää. Kunhan hänellä on kaikki hyvin, ei tässä niin väliä enää millään riiaushommilla.
Miehet, huomio!
Persaukista eukkoa ei kannata ottaa. Ne on aina lokkeja ja kuppaa kaiken mitä irti vaan saavat.
T: realisti
Vierailija kirjoitti:
Miehet, huomio!
Persaukista eukkoa ei kannata ottaa. Ne on aina lokkeja ja kuppaa kaiken mitä irti vaan saavat.
T: realisti
Ihan tämä on sama sukupuoleen katsomatta. Ja jos asenne on yhtään se, että kahvikupillisen tarjoaminenkin tuntuu toisen lokkeilulta, niin ainoastaan omasta varallisuusluokasta kannattaa kumppania katsella.
Mun mielestä riittää jos mies pystyy maksamaan oman osuutensa elämisestä siinä kohtaa kun päätätte muuttaa yhteen jos päätätte. Miksi miehellä pitäisi olla omaisuutta? Ethän sinä hyötyisi hänen omaisuudestaan mitään kuitenkaan. Ehkä jonnekin mökille voisit mennä mukaan, thats it.
Jos mies on kunnollinen, luotettava ja mukavaa tyyppi joka hoitaa omat laskunsa niin en miettisi tuota rahaa ongelmana.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä riittää jos mies pystyy maksamaan oman osuutensa elämisestä siinä kohtaa kun päätätte muuttaa yhteen jos päätätte. Miksi miehellä pitäisi olla omaisuutta? Ethän sinä hyötyisi hänen omaisuudestaan mitään kuitenkaan. Ehkä jonnekin mökille voisit mennä mukaan, thats it.
Jos mies on kunnollinen, luotettava ja mukavaa tyyppi joka hoitaa omat laskunsa niin en miettisi tuota rahaa ongelmana.
Millä mies maksaisi oman osuutensa asunnosta? Minulla on nyt velaton pieni kaksio. Jos muuttaisin yhteen vuokralla asuvan miehen kanssa, meidän pitäisi hommata kolmio. Minunko se yksin pitäisi ostaa ja mies maksaisi vain oman osansa elämisestä. Jos taas miehelläkin olisi oma asunto, saataisiin hommattua jo omakotitalo
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mun mielestä riittää jos mies pystyy maksamaan oman osuutensa elämisestä siinä kohtaa kun päätätte muuttaa yhteen jos päätätte. Miksi miehellä pitäisi olla omaisuutta? Ethän sinä hyötyisi hänen omaisuudestaan mitään kuitenkaan. Ehkä jonnekin mökille voisit mennä mukaan, thats it.
Jos mies on kunnollinen, luotettava ja mukavaa tyyppi joka hoitaa omat laskunsa niin en miettisi tuota rahaa ongelmana.
Millä mies maksaisi oman osuutensa asunnosta? Minulla on nyt velaton pieni kaksio. Jos muuttaisin yhteen vuokralla asuvan miehen kanssa, meidän pitäisi hommata kolmio. Minunko se yksin pitäisi ostaa ja mies maksaisi vain oman osansa elämisestä. Jos taas miehelläkin olisi oma asunto, saataisiin hommattua jo omakotitalo
Miksi pitäisi olla kaksi makuuhuonetta jos olette kahdestaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Köyhän ei kannata riiailla köyhien kanssa, pakostikin tulee mieleen että mies on kiinostunut ainoastaan omaisuudestasi.
Suurin hyöty miehelle olisi yhteenmuutossa kun vuokran sijaan maksaisi ap asunnon vastikkeesta puolet.
Olet itse 48v mies. Mulla oli asunto mutta sen arvo romahti muuttotappioalueella. Olen iki onnellinen kun pääsin siitä edes eroon vaikka menetin sen mukana käytännössä koko omaisuuteni. Palkka on niin pieni etten saisi lainaa mihinkään asuntoon kasvukeskuksista. Olen 48v ja tilanne ei kyllä naurata. En minä nyt uskonutkaan tekeväni asunnolla suurta myyntivoittoa vaan saavani edes omani pois siitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kylmä akka. En huolisi ap:tä, vaikka varallisuutta mulla onkin.
Vähän sama fiilis tuli. Kyllä minulle ollut itsestään selvää että jos yhdessä ollaan niin varakkaampana sponssaan. Jos hyvän ihmisen löytää niin kyllä kiinni kannattaa pitää ja joka euroa kannata laskea. Ja ei tässä elämässä varmaksi tiedä mitään. Voi mennä terveys, rahat jne. Kyllä se rakas oma kumppani ja lapset kaikkein tärkeintä.
Mitä hyötyä on omistaa mitään? Mitään et saa hautaa mukaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko tullut Ap ajatelleeksi, että yksinolo olisi naisellekin taloudellisesti kannattavampaa kuin kanssasi seurustelu? Hän voi säästää matkalippujen hinnat, elokuvaliput ja muut säästötililleen ja kerryttää sitä omaisuuttaan vähitellen.
Enpä ole omaisuuden tai rahan kanssa koskaan seurustellut. Muut ominaisuudet ratkaisevat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos asetelma olisi toisinpäin, niin ei kukaan, ei suhteen mies eikä nainen eikä ulkopuoliset varsinkaan, ressaisi jos köyhällä naisella ei ole omaisuutta. Pääasia ettö luonne on kiva ja asenne elämään oikea :)
Annas olla kun mies onkin se köyhä..
Ei tämä mikään yllätys ole, mutta jotenkin valitettavasti entisestään korostaa miten pinnallisia naiset lopulta ovat. Itse olen, sanotaan nyt omillani toimeentuleva mies, ja miksei uusi parisuhde voisi olla mahdollinen. Näköjään täytyy pitää varat ns. vakan alla kunnes on tutustuttu paremmin.
Toiselle tarjoaminen ei ole mikään ongelma, mutta jos suhde pohjimmiltaan tuntuu perustuvan miehen taloudelliseen asemaan niin forget it
Itselläni on merkinnyt varat toisinpäin. Eli kun jo tutustuessa tuli esiin iso varallisuusero niin, että mies huomattavasti varakkaampi, niin se sai minut perääntymään.
Kun siinä missä itse asuin vuokrayksiössä toisen rakennuttaessa omakotitaloa, niin tuntui ettei voitaisi koskaan olla tasavertaisia, vaan toisen olisi aina joko tingittävä haluamastaan tasosta, tai sitten maksettava minun puolestani.
En koe useinkaan samankaltaisuutta ikäisiini reilu viisikymppisiin, näitä kiinnostaa aivan liikaa raha ja omaisuus. Itse satuin aikanaan perustamaan firman oikealle alalle ja oikeaan aikaan, sain hyvät rahat sen myymisestä. Elän silti aika vaatimattomasti, luksus ja maallinen omaisuus ei juurikaan kiinnosta vieläkään.
En pystyisi katsella köyhää miestä, erikoinen ettei ole sitten ollut mitään kunnianhimoa parantaa elintasoaan.